29. huhtikuuta 2014

Luonnontieteellisessä museossa

Apua, se syö minun lapseni!


Olin sunnuntaina esikoisen ja keskimmäisen kanssa äidit-ja-pojat-retkellä. Kuopus oli sairaana ja joutui jäämään kotiin. Retken teimme yhdessä ystäväni kanssa, hänellä on melkein saman ikäiset pojat. Luonnontieteellinen museo on kyllä hieno vierailukohde! Itseäni kiehtoo erityisesti Suomen luonto-osaston vitriineihin rakennetut maastot eläimineen.

Ihailimme keskimmäisen kanssa metsäkaurista poikasineen. Keskimmäisen mielestä se muistutti meidän perhettä. Ihan kuin meillä joskus olisi noin suloisen ja seesteisen oloista elämää - dream on!


Seuraavasta vitriinistä löytyikin sitten se meitä vastaava eläinperhe. Kaksi pentua leikkisästi nahistelee, yksi pentu roikkuu äidissä ja äiti selvästi karjuu :) Isä on varmaan hankkimassa ruokaa.


Pojat jaksoivat innostua myös fossiileista. Osaston hitit olivat seinä, jolta piti etsiä yhdeksän fossiilia sekä isokokoinen lautapeli.

Fossiilien etsijät

Afrikan eläinten kohdalla keskimmäiseltä alkoi herpaantua kiinnostus pahasti. Sanoimme nopeat moikat tiikerille.


ja lähdimme täyttämään nälkäisten retkeläisten vatsat pastalla. Olen avannut nyt todenteolla parsakauden, sillä tämä oli jo kolmas parsaruoka muutaman päivän sisään. Viimeksi parsaa olen hehkuttanut reseptin kera kaksi vuotta sitten. Olen parsafani!

Pasta Primavera / Kampin Don Corleone. 
Maittava annos, miinusta siitä, että kokki ei ollut leikannut puumaiseksi mennyttä parsan päätä pois.

Minä tykkään näistä retkipäivistä paljon. Oikein odotan, että tulee kesä ja pääsee vaikka Suomenlinnaan, Seurasaareen tai Porvooseen.

18 kommenttia:

  1. Ihana retki teilläkin. Me kans saatiin eniten aikaa kulumaan Suomen luonto -osastolla... ja sielläkin sai ilmeisesti valokuvata :D Mä kävelin käyttelyn läpi kamera kädessä, mutta unohdin kuvata. Katseltavaa on näyttelyissä kyllä enemmän kuin ehtii kunnolla katsella ja sisäistää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ainakaan huomannut kuvauskieltoa Suomen luonto-osastolla, toivottavasti näin oli. Osastolla on todella paljon katseltavaa, niitä vetolaatikoitakin on niin paljon, että melkein joka kerralla löytyy joku laatikko, jota ei ole tullut ikinä avattua. Tällä kertaa uutena bongasimme laatikon, jossa oli pikkulintujen pesiä. Tuolla tulee aina mieleen, että olisipa kiva osata tunnistaa lintuja!

      Poista
    2. Me vedettiin kans auki yksi laatikko, jossa oli lintujen pesiä. Yhteen pesään oli muninut myös käki ja innoissani selitin tytölle käen taktiikkaa näissä lisääntymisasioissa :D Harvoin muuten pääsee luonnossa noin kivasti pesiin kurkkimaan.

      Poista
    3. Minäkin selostin käen lisääntymistaktiikkaa saman pesän äärellä :)

      Muistan vieläkin elävästi sen, kun lapsena mustarastas teki pesänsä meidän ulkovarastoon, ylähyllyn päälle. Saunanikkunasta saattoi tarkkailla pesän elämää. Juurikaan ei mustarastasta häirinnyt se, että aamuisin varastosta haettiin pyörät ja iltaisin ne tuotiin sinne takaisin. Sen jälkeen en ole livenä päässyt linnunpesiin kurkkimaan.

      Poista
  2. Mielenkiintoista; pitääkin käydä joskus, jos niille suunnille eksyn. Harvoinpa sitä tulee lähdettyä katselemaan Suomessa nähtävyyksiä, ja varsinkin, kun on kotoisin vähän eri puolelta, niin siellä "teilläpäin" ei tule juurikaan vierailtua. Mikä on kyllä harmillista ja siinä on korjausliikkeen paikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen käymään, luonnontieteellinen sopii aikuisillekin :) Helsingissä on minusta hyvät nähtävyydet, Suomenlinna on todella upea, samoin Kaivopuistonranta veneineen ja kahviloineen, sitten luonnontieteellinen ja Ateneum. Seurasaaresta tykkään itse, vaikka se kyllä kaipaisi lisäpanostusta ettei näivety aivan pystyyn.

      Ennen lapsia meidän tuli miehen kanssa kierrettyä jonkun verran kotimaan nähtävyyksiä. Nykyisin takapenkillä käy sellainen nahina, että autokuskin (=minä) hermot eivät veny kovin pitkään ajorupeamaan. Kesällä olisi tarkoitus yrittää ponnistaa Kepposet Vaasaan saakka :)

      Poista
  3. Kiitos kuvateksteistä :) aamuhymyt varmistettu.

    Olin extra valvojana viime vuonna, kun tyttären luokka oli samaisessa paikassa luokkaretkellä ja oli kiva huomata kuinka lapset ottivat innoissaan kuvia ja muutenkin paikka kiinnosti kovasti. Tänä keväänä menevät Suomenlinnaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä Marja :)
      Luonnontieteellinen on varmasti kiva paikka luokkaretkelle eikä ole säästä riippuvainen. Suomenlinna on minusta ihana, mutta jos sää on huono, niin se latistaa aikuisella tunnelmaa. Koululaisille retki on aina retki ja vapaapäivä koulutyöstä, vaikka sataisi ja tuulisi :)

      Poista
  4. Kiva retki! Tuo olisi kyllä mielenkiintoinen vierailupaikka :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että teidänkin pojat tykkäisivät luonnontieteellisestä museosta. Suosittelen :)

      Poista
  5. Kivat retkikuvat! Aion viedä omat lapseni kesälomalle tuonne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Toivottavasti teille tulee kiva kesälomaretki!

      Poista
  6. Kiitos postauksesta ja vinkistä mihin voi Helsingissä mennä. Myös tämmöinen mummoikäinen voi tuolla käydä kun ei ole vielä tähän ikään ehtinyt. Kummityttö asuu siellä niin laitanpa muistilokerooni kun seuraavan kerran tavataan.
    Miten kokki voi noin paljon erehtyä parsan valmistuksesta kun sitä normi ihminenkin osaa tehdä, annos näyttää silti tosi herkulliselta :-))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnontieteellinen sopii ihan kaiken ikäisille :) Voin suositella. Lisäksi kesäaikaan suosittelen sinulle Työväenasuntomuseota http://www.hel.fi/hki/museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Ty_v_enasuntomuseo
      ja Suomenlinnaa.

      Olisikohan iskenyt piheys ravintolassa ja leikkasivat liian vähän tyvestä pois?

      Poista
    2. Minulle tuo Työväenasuntomuseo onkin täysin tuntematon paikka. Kerrotko siitä vähän lisää? Millainen se on, onko se lasten mielestä kiva jne.

      Poista
    3. Heli:
      En ole käynyt Työväenasuntomuseossa lasten kanssa. Tuollaiset interiöörit eivät ole meidän vauhdikkaisen poikien juttu lainkaan. Itse taas jaksan katsella niitä pitkään.

      Työväenasuntomuseo on Alppilassa aika lähellä Linnanmäkea. Pieni puutalokortteli on säilynyt kivitalojen keskellä ja yksi taloista on museona. Siellä on eri aikakauden mukaisesti sisustettuja asuntoja. Asuntoja kierretään oppaan kanssa. Sellainen aikamatka menneeseen Helsinkiin. Museo on hiukan samantyylinen kuin Tampereella oleva Amuri.

      Muse on auki pitkän kesäkauden ja sinne on ilmainen sisäänpääsy. Itse tykkäsin siitä. Tästä postauksesta löytyy muutamia kuvia:
      http://pikkukepponen.blogspot.fi/2010/09/viikon-varrelta-kasityot-0-sairastelu-5.html
      Tässä linkki museoon:
      http://www.hel.fi/hki/museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Ty_v_enasuntomuseo

      Poista
    4. Voi olla, että meidänkin kohdalla tuo on sellainen kohde, joka mun pitää kiertää ihan itse. Pojilla on taipumusta aika vauhdikkaaseen toimintaan ja pitää olla paljon kokeiltavaa ja toiminnallista juttua mukana museoissa. Tykkäsin Tampereen Amurista paljon, joten Työväenasuntomuseo lienee mun yksi oma kohteeni tulevana kesänä.

      Poista
    5. Heli:
      Jos oikein muistan niin Työväenasuntomuseossa oli yksi asunto sellainen missä oli leluja lapsille. Että ei ihan mahdoton kohde lastenkaan kanssa, tosin lasten pitäisi ensin kestää koko kierros ja sitten vasta pääse leikkimään.

      Työväenmuseo on pienempi kuin Amuri, mutta minusta tunnelmaltaan aivan yhtä ihana.

      Kiva perhekohde minusta on Runebergin kotimuseo Porvoossa. Siellä on todella hienot leikkipaikat ja Fredrikan puutarhaa pääsee lapset kastelemaan. Mulla on blogissani kuvia tuoltakin :)
      http://pikkukepponen.blogspot.fi/2012/07/kesapaivan-huumaa-porvoossa.html

      Poista