Sato- ja sienestyskauden päätös

Viime viikonloppuna oli mitä todennäköisimmin syksyn viimeinen sienestysreissu mökille. Tässä pukkaa päälle seuraavaksi isänpäivää ja sen jälkeen nuorison synttäreitä ja sitten todennäköisesti ovat suppikset ja metsä jo jäässä. Viime viikonloppuna oli kiva sienestyssää ja saalistakin saimme hyvin.

Heti mökille tullessa piti pistää tulet takkaan ja ilmalämpöpumppua kovemmalle. Yleensähän minulla on aina joka paikassa kuuma. 

Ei pelkästään tunnelman vuoksi

Söimme hyvin mökillä. Jälkiruokapuoli oli vähän pettymys. Emme ehtineet perjantaina leipomoon sen aukioloaikana ja lauantaina oli pyhäinmiestenpäivä ja leipomo oli kiinni. Pullaton mökkireissu on harvinaisuus.

Paistettua kirjolohta ja kantarellikastiketta

Saunoimme ja uimme. Järvivesi oli jotain seitsemän tai kahdeksan asteen paikkeilla ja jestas se tuntui kylmältä. Tässä kohtaa vuotta tuntuu siltä, että en ikinä pysty avantouintiin, mutta sitten, kun ulkolämpötila laskee kunnolla, on avantoon minusta helpompi mennä. 

Kannustin appea aiemmin poimimaan kaikki lobo-omenat ja appi oli tehnyt työtä käskettyä. Appi sitten kannusti minua käyttämään omenat. Loboihin päättyi tämä satokausi. Ensimmäistä kertaa elämässäni en ole pakastanut mitään marjoja. Meni heinäkuussa marja-aika ihan ohitse. Pakasteessa ei ole raparperiä eikä myöskaan omenasosetta. No, toivottavasti tulee uusia ja parempia satokausia.

Tein osasta loboja omenakaurapaistosta, takana siivutettuna kaupan omenia

Nuoriso tykkäsi, että omenakaurapaistos maistui liian terveelliseltä, ei haittaa jäipähän enemmän minulle

Kaupan isommista omenoista tei somessa näkemiäni omenaruusuja. Niihin käytettiin valmista lehtitaikinaa. Sanoisin, että maku jäi vähän turhan miedoksi, mutta ulkonäkö oli kaunis. Makua voisi parantaa käyttämällä enemmän paiston kestävää omenakanelimarmeladia. Nyt lehtitaikinaa voideltiin kitsaasti ohennetulla marmeladilla.

Samalla kattauksella söimme myös halloweeniä varten ostamani suklaakonvehdit

Sunnuntai-illallisen söimme kotona yhdessä ja tarjolla oli vähän parempaa ruokaa. Kyseessä oli muutamaan viikkoon viimeinen yhteinen viikonloppuillallinen. Meidän keskimmäinen lähti maanantaina tyttöystävänsä kanssa reppureissaamaan noin kolmeksi viikoksi Thaimaahan. Minua taitaa jännittää enemmän. Olen vaatinut päivittäistä elonmerkkiä.

Hra Kepponen valmisti ateria yhdessä esikoisen kanssa. Tässä on esikoisella annosten kasaus menossa.

Ruokana oli taivaallisen hyvää Blankon lammaspastaa

Odotan viikonloppua jo kovasti. Tarkoituksena olisi yrittää bongata taimenia, ottaa rennosti ja tietenkin viettää isänpäivää.

Mukavaa perjantaita!