Jälkijoulu

Viikko sitten meillä vietettiin jälkijoulua. Meiltähän peruuntui suvun yhteinen jouluillallinen, koska jouluviikolla meillä oli tarjolla sekä koronaa että vatsatautia. Jälkijoulukaan ei tuonut koko porukkaa yhteen, vaari oli harmillisesti sairaana.

Meillä on vieläkin joulukuusi olohuoneessa, koska säästelimme sitä jälkijouluun. Ensin ajattelin, että syömme uuden kierroksen jouluruokia, mutta eihän niitä ollut enää kaupassa ja päädyimme kevyempään tarjoiluun. Tilasin vakkarileipomosta kinkkupiirakan ja innostuin samalla tilaamaan Runebergin torttuja. Vakioleipomollani on ehkäpä koko Suomen parhaimmat Runebergin tortut. Jos kerran on mahdollista kokeilla yhdistää joulu ja Runebergin päivä, niin eihän sellaista mahdollisuutta kannata jättää kokeilematta. Toki samalla juhlistettiin vielä marraskuiset synttärit.

Jälkijoulu-Runeberg-synttärit

Vieraina oli appi, Hra Kepposen veli perheensä kanssa ja Eeva-täti. Ihana Eeva-täti on myös meidän perheellemme kummitäti kahdessa sukupolvessa. Meillä oli vielä vähän joululahjojakin. Säästimme vaarin antamien isompien lahjojen avaamiseen jälkijouluun. Poikien suloiselle serkulle hankkimamme paketit odottivat häntä meillä. Serkkupoika sai kotona aattona joululahjat, isovanhemmillaan toisen satsin lahjoja ja meilläkin odotti lahjat. Monen talon lahjasijoitteluun nähden oli aivan ymmärrettävää, että poika oli harmitellut sitä, että joulupukki ei tuonut lahjoja mökille lainkaan.

 

Hra Kepponen sytyttää itsetehdyt mehiläisvahakynttilät

 

Suolaisena tarjoiluna oli kinkkupiiras, hedelmäinen leipäjuustosalaatti (meloneita, mustikoita, mansikoita) ja karjalanpiirakoita munavoilla. 

 

Käly oli pienen poikansa kanssa tehnyt tälläisiä söpöjä pikkutaloja

 

Hra Kepposen kanssa tehtiin jälkijoulua edeltävänä iltana 2 kpl valkosuklaajuustokakkuja. Edes yksi kakku ei mennyt juhlissa.

 

Kakun ennakoitua pienempää menekkiä selitti Runebergin torttujen lisäksi myös Hra Kepposen veljen ostama italialainen joulupanettone. Leikkaaminen oli hankalaa. Sisusta oli yllättävän mehevää.

 

Jälkkäritarjoilut

Suvun nuorin sai lahjaksi meiltä toivomansa Cluedo juniorin sekä shakin. Shakkia aloitettiin pelaamaan heti. Meidän perheessä shakkia osaa pelata kaikki muut paitsi minä. Kuopus pelaa huonosti, eikä isänikään taida pärjätä pojille. Keskimmäinen pelasi koronaan saakka shakkia kilpaa. Harrastus ei ole välittynyt Hra Kepposelta pojille, poikien taidot ovat peräisin koulun shakkikerhosta. Mutta näköjään kiinnostus shakkiin kulkee Hra Kepposen suvussa. Sitä on pelannut jokainen sukupolvi ja kohta on pelin saloissa sisällä myös tuleva koululainen.

Esikoinen opettaa shakkia serkulleen

Jälkijoulu onnistui hyvin. Koronan jälkimainingeissa isomman porukan yhteiset tapaamiset ovat jääneet aika vähäisiksi. Ehkäpä tähän saadaa korjaus kevään ja kesän myötä. Minä olen tulossa vanhaksi, olin jälkijoulun jälkeen aivan poikki. Maanantain työpäiväkin tuntui ihan loputtoman pitkältä. Mutta kaikki oli vaivan arvoista.

 

Parasta on, että suvussa on vielä tälläinen pienempi söpöläinen, jonka voi saada hetkeksi syliin!