15. marraskuuta 2019

Mijaksen kylä ja Artolan dyynit

Vielä toinen postaus Marbellan loman kivoista jutuista.

Sairaala, jossa esikoistamme hoidettiin keuhkokuumeen vuoksi, sijaitsi 40km päässä hotellistamme. Yhtenä päivänä ajelimme iltapäivästä keskimmäisen kanssa sairaalalle ja paluumatkalla kävimme katsomassa sairaalan lähellä olevaan Mijaksen kylää. Espanjassa autoilemisesta täytyy todeta sen verran, että monilla teillä, joissa on 80 nopeusrajoitus, ei ole lainkaan kiihdytyskaistoja. Minä vuokrasin pienen Fiat Pandan manuaalivaihteilla ja sillä liikenteen sekaan pääseminen vaati ajoituksen lisäksi myös uskallusta :D Muutoin autoilu oli sujuvaa ja tiet hyviä.

Mijas sijaitsee ylhäällä vuoren rinteellä. Kauniit maisemat, söpö kylä ja lyhyt etäisyys rannikon lomakaupunkeihin Fuengirolaan, Malagaan ja Marbellaan on tehnyt kylästä suositun. Hieman hämmästyimme kiinalaisturistien ja heidän bussiensa määrää saapuessamme Mijakseen. Reitti pysäköintitalolle oli hyvin viitoitettu ja päiväpysäköinti kustansi euron.

Ohjelmamme oli varsin yksinkertainen. Kävelimme keskustassa ja söimme jätskit. Keskusaukio lukuisine ravintoloineen oli sekä keskimmäisestä että minusta hyvin sievä.




Keskusaukiolla oli runsaasti hevos- ja aasikyydin kaupittelijoita. Emme innostuneet kummastakaan, mutta hevosten vaunut ja hevoset olivat kauniita. Aasit olivat puolestaan surkean näköisiä. Aasien talli ei näyttänyt kovin kummoiselta. Aukion laidalla oli kaksikerroksinen aasiparkki, jossa aasit seisoivat pienessä tilassa asfaltilla lyhyellä narulla kiinnitettynä. Haju oli aika tymäkkä.


Yläkerran aasit, alhaalla oli synkkää, mutta aasit ehkä arvostivat varjoisuutta

Kävimme ihailemassa maisemia merelle. Näköalaterassilla oli kiva kahvila ja minä olisin voinut jäädä siihen istuskelemaan, vaikka kuinka pitkäksi aikaa. 



Tuohon olisin voinut parkata kirjan kanssa nauttimaan elämästä

Näköalatasanteen vieressä oli sievä osittain kallion sisään tehty kappeli

Kappelin sisätilaa

Hotellimme kohdalla oli kivannäköinen hiekkaranta. Menimme tyytyväisinä kahlailemaan ja pettymykseksemme ranta olikin kivinen. Uimakenkiä meillä ei ollut kenelläkään. Halusimme käydä hienolla hiekkarannalla, koska niitäkin löytyy useampia, ja meille suositeltiin Artolaksen dyynejä (Dunas de Artola) ja sen hiekkarantaa Cabopinoa.

Eroosion välttämiseksi dyyneille oli rakennettu komeat kulkuväylät. Meille oli yllätys se, että suurinta osaa dyyneistä petti matala, pensasmainen kasvillisuus. Hiekkarannalla oli ihanan pehmeää hiekkaan koko matkalta. Vesi oli vielä sen verran lämmintä, että tarkenimme ihan kunnon mittaiseen puljaukseen. Paluumatkan kuljimme tien sijasta rantaa pitkin ja pojat jaksoivat kävelyn hyvin, koska rannalla löytyi isoja simpukoita. Rantareissu oli todella onnistunut. Tosin ilman esikoista.

Dronekuvaa dyyneiltä

Dyynien kohdalla rantaviivaa on useampi kilometri




Cabopinon hienohiekkainen ranta


Vaikka hotellin viereinen ranta oli uimisen suhteen pieni pettymys, niin sen korvasi upeat auringonlaskut. Kävin monena iltana ihailemassa niitä. 





Hotellimme sijaitsi pienessä kylässä Marbellan ulkopuolella. Palveluja oli rajoitetusti, mutta silti riittävästi. Muutamia ravintoloita ja ruokakauppa. Marbellaan pääsi kätevästi paikallisbussilla, jos se sattui kulkemaan. Ympäristössä oli paljon vuokrattavia villoja ja muutamia suurempia hotelleja. Sijainti oli rauhallinen, mutta makuuni hieman liian syrjäinen. Kuuluisalle luksuselämän näyttämölle Puerto Banuksen satamaan saakka emme jaksaneet ponnistaa, vaikka se toki oli suunnitelmissa.

Marbellan loman muut postaukset: 

16 kommenttia:

  1. Komeita maisemia ja ihanat dyynit! Dyynit ovat aina viehättäneet meikäläistä kovasti. Drone-perhekuvakin on tosi kiva. <3 Mulla on vieläkin se drone ostamatta. Jospa sitten joskus eläkeiässä. ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään paljon dyyneistä. Teimme muutama vuosi sitten matkan Liettuaan dyynien perässä. Ne olivat kauniit ja korkeutta oli 52m.

      Meillä jäi kesällä kuvaamatta kokonaan dronella, vaikka tarkoituksena oli kuvata paljon. Dronen vakuutus tuli tarpeeseen, pojat saivat mekaniikkaan, joka ohjaa linssin asentoa hiekkaa ja drone lähti korjattavaksi. Nyt syksyllä olen kuvaillut muutaman kerran. En ole vielä saanut siihen sellaista rutiinia, että drone kulkisi mukana.

      Poista
  2. Ihania kuvia ja mielenkiintoinen matkakertomus kiinnostavasta matkakohteesta! Kun päivän pituus tähän aikaan on niin lyhyt, niin auringonpaiste kuvissa sykähdyttää :) Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Tähän vuoden aikaan valo ja aurinko todellakin sykähdyttävät. Kesävalokuvat saavat melkein silmäkulmat kostumaan ;) Tulisi edes lunta!

      Kivaa alkavaa uutta viikkoa!

      Poista
  3. Mitä kuvia ja miten ne sykki toivoa kesästä tänne jo ketjumona oleviin marraskuisiin synkkiin päiviin.

    Mahtava myös tuo teistä otettu kuva yläilmoista. Oi päästäpä reissuun.

    Kivaa viikonloppua. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä marraskuu on raskas, pelkkä valokuvien aurinko tuntuu eksoottiselta ja niin taivaalliselta.

      Minä olen potenut pitkään kroonista reissukuumetta, mutta tuon viime kertaisen reissun jälkeen ei tee mieli mihinkään eikä etenkään perhematkalle :D

      Kivaa alkavaa viikkoa!

      Poista
  4. Upeita kuvia! Olen kuullut vain ylitystä tästä Mijaksen kylästä ja nähnyt toinen toistaan kauniimpia maisemia. Täällä täytyy joskus päästä käymään. Tuo teidän dronekuva on superkiva. Ja nuo auringonlaskukuvat. Voisin itse kuvat sekä auringonnousua että -laskua ihan loputtomasti.

    Kivaa viikonloppua ja Clarionia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mijas oli söpö kylä. Voi olla, että sesonkina se on jo ylikansoitettu. Kiinalaisten turistibusseja oli tullessamme parkissa aikamoinen määrä. Jos joskus menet sinne, niin kannattaa ottaa tuo huomioon.

      Auringonnousut ja -laskut ovat ihania. Minulta aamutorkkuna usein jää nousut kuvaamatta :D

      Kivaa alkavaa uutta viikkoa!

      Poista
  5. Ihana drone perhekuva ! Tuttuja maisemia, tuolla lähellä Calahondassa on vietetty monia päiviä.
    Jotenkin itselle on jäänyt kauhukuva siitä rantatien liikenteestä ja voin vain kuvitella, kuinka liittymästä täytyy päästä mukaan liikenteeseen !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailman pienimmän moottorin Fiat Panda manuaalivaihteilla ei ehkä ollut se paras autovaihtoehto sinne rantatielle :D :D :D Espanjalaiset olivat minusta yllättävän lungeja ja ennakoivia kuljettajia. Rantatie on ilmeisesti niin kameroitettu, että siellä ajellaan myös nopeusrajoitusten mukaisesti.

      Poista
  6. Voi minulla on näistä maisemista paljon muistoja. Vanhempani viettävät talvet Fuengirolassa ja ennen sitä Calahondassa. Aina kun käymme siellä ajamme Mijasiin :) Itsekin vuokrasin asunnon ja vietin lasten kanssa kuukauden Costa del Solilla kesällä 2016. Aina sinne tekee mieli takaisin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä aiemmin haaveilin, että olisimme joskus voineet viettää syksyä Aurinkorannikolla. Yritin jopa tehdä kaikenlaisia suunnitelmiakin, mutta työkuviot eivät ikinä joustaneet lähinnä miehelläni tarpeeksi :( Nyt pojat ovat jo niin isoja, että koulu asettaa rajoitteita. Ehkä sitten eläkkeellä talviasustelen siellä, jos se aika vielä koittaa ja eläkettä maksetaan ;)

      Kivaa alkavaa uutta viikkoa!

      Poista
  7. Vitsi miten ihania kuvia! <3 Etenkin nämä auringonlaskukuvat olivat ihan mahtavia ja saivat kyllä matkauumeen heräämään todella tehokkaasti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Tähän aikaa vuodesta kaikki kuvat joissa on valoa ja aurinko tuntuvat niin ihanilta. Voi kun aurinko paistaisi taas tai tulisi edes lunta.

      Poista
  8. Ihan mahtavia kuvia, tässähän iskee ihan matkakuume :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Minun krooninen matkakuumeni on hetkeksi sammunut, tuo Espanjan reissu oli kaikkiaan aika rankka. Veikkaan että kun viikon olen kahlannut sohjossa, niin haaveilen etelänreissusta :D

      Poista