27. helmikuuta 2022

Vastatuulen hiihtolomanen Himoksella

Tuntuu aika turhanpäiväseltä kirjoitella omista pienistä lomamurheista, kun Euroopassa on sota käynnissä. Olen syvästi järkyttynyt tilanteesta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee monestakin syystä iholle. Se on kuin toisinto talvisodasta. Siinä Suomi jäi yksin taistelemaan ilman sodanjulistusta hyökännyttä Neuvostoliittoa vastaan. Hra Kepposen Sveitsin serkulla on Ukrainasta kotoisin oleva Elena-vaimo, josta on tullut välimatkasta huolimatta minulle tärkeä ystävä. Elenan lääkäriveli on auttanut minua terveysongelmieni kanssa, nyt hän ja hänen vanhempansa ovat sodan jaloissa. Ukraina on painiskellut korruptio-ongelmien, heikon taloudellisen tilanteen ja myös Tsernobylin jälkihoidon kanssa ja nyt kansaa kuritetaan vielä sodalla. Kyllä maailma on välillä niin epäoikeudenmukainen paikka.

Sitten niihin pieniin lomailuhaasteisiin.

Alkuperäisenä hiihtolomasuunnitelmana oli mennä johonkin kotimaiseen laskettelukeskukseen koko viikoksi. Sitten keskimmäisemme sai paikan naapuriseurakunnan laskettelurippileiriltä. Se muutti meidän suunnitelmiamme siten, että päädyimme pitkään viikonloppuun Himoksella.

Meillä oli lomalle lähtö lauantaina. Edellisenä viikolla keskiviikkona heräsin yläkroppa jumissa. Työergonomiani on huono ja työtahti on ollut aikamoinen viime aikoina. Perheellä oli alakerrassa menossa märät kengät kriisi ja minun piti alkaa etsimään varakenkiä eteisen vaatekaapin pohjalta pikaisesti, jotta kaikki pojat ehtisivät Hra Kepposen kuljetuspalvelun kyytiin. Se oli yksi ikävä kiertoliike ja oli kuin joku olisi iskenyt puukolla alaselkään. Tiesin heti, että nyt iski kivulias selkäjumi. Tarttis varmaan tehdä jotain, kun keski-ikäinen kroppani rapaantuu kovaa kyytiä.

Matkalla Himokselle

Selkä tuli vuorokaudessa entistä huonompaan kuntoon ja aloin varailemaan etälääkäriä. Etälääkäri ehdotteli lomamatkan perumista ja sairauslomaa. Minä ehdottelin, että jos lääkärisetä nyt vaan laittaisi minulle niin paljon lihasrelaksantteja ja tulehduskipulääkkeitä, että vaiva helpottaisi. Lääkäri totesi, että yöannoksen voisi turvallisesti kaksinkertaistaa. Perjantaina vaikutti siltä, että todennäköisesti pääsisin rinteeseen maanantaina, ehkä jo hyvällä tuurilla sunnuntaina. Niinpä sitten otimme lauantaina monta tuntia suunniteltua lähtöaikaa myöhäisemmän startin. Myöhäisessä lähdössä oli sellainen hyvä puoli, että saimme ihailla matkalla kerrassaan upean väristä taivasta. Näkymät länteen päin olivat todella huikean näköiset, mutta pohjoinen taivaskin värjäytyi hienoksi.

Pinkki taivas matkalla Himokselle

Sunnuntaiksi oli lupailtu auringonpaistetta, selkäkin vaikutti siltä, että se kestäisi laskettelua ja niinpä lähdimme innoissamme laskettelemaan. Sää oli päivän aikana hyvin vaihteleva ja välillä tuli luntakin, mutta ei sitä luvattua auringonpaistetta. Laskettelijoita oli paljon ja rinteet yllättävän kuluneessa kunnossa. Kivaa oli siltikin!

Kuopus rinteessä

Laskettelupäivän loppupuolella kuopus joutui pieneen rinneonnettomuuteen. Väistöyritys ei pelastanut täysin törmäykseltä ja törmäyksestä johtuen kuopus kaatui ja satutti polvensa. Mitä ilmeisemmin polven nivelsiteet venähtivät. Onneksi ei käynyt mitään pahempaa! Polvi sai ensihoitoa rinteen ensiapu-asemalla ja poika kuljetettiin mönkijäkyydillä rinteestä pois. Me lähdimme Hra Kepposen kanssa laskettelemaan sinne missä automme oli ja mihin kuopus vietiin. Kyllähän se aurinko sitten alkoi lopultakin hieman paistelemaan. Ihan kiusallaan paisteli :)


 
 
Onneksi oli särkylääkkeitä selän takia autossa mukana. Lisälääkkeeksi ajoimme suoraan rinteestä pizzalle. Kuopuksen polven turvotus laski hyvin seuraavaan aamuun menssä, mutta se oli selvää, että pojan laskettelu jäi yhteen päivään. Eipä jalalla ole juuri mitään voinut tehdä koko loppuviikkonakaan. Hetken harkitsimme kotiinpaluuta suunniteltua aikaisemmin. Kuopus viihtyi hyvin padi kädessä ja päätimme jatkaa lomaa varauksen mukaisesti. Rinnepäivät supistuivat aikuisten osalta neljästä kahteen ja kuopuksen osalta neljästä yhteen. Pizzan lisäksi keksimme kuopuksen ilahdutukseksi pulkkamäen. Majapaikassamme oli 150m pitkä pulkkamäki, jossa oli myös isoja renkaita liukureiden lisäksi. Isossa renkaassa oli sen verran hyvä asento polvelle, että kuopus pääsi hieman mäenlaskuun.

Aika huikean pitkä mäki. Olin jo menossa sinne itsekin mutta onneksi kuopus meni ensin ja huomasin, että mäki saattaa hieman pompauttaa. Selkäni takia jätin väliin.
 
Majoituimma Maalaishotelli Morvassa, jonka minulle vinkkasi fysioterapeuttini. Morvasta on noin 10 minuutin ajomatka Himoksen rinteisiin. Minä tykkäsin kovasti Morvasta. Meillä oli neljän hengen huone. Otin sen siltä varalta, että jos keskimmäisen lasketteluripari peruuntuisi viime hetkellä, niin hän pääsisi sitten mukanamme Himokselle. Meille kolmelle olisi riittänyt kahden hengen huone lisävuoteella, mutta arvostan toki tilavuutta. Huoneessa oli kaksi parisänkyä, joten siellä nukkuu hyvin neljä aikuistakin. Kylpyhuone jakoi huoneen kahtia ja molemmat parisängyt jäivät omaan rauhaansa.

Toinen huoneen parisängyistä

Kylpyhuone oli niin ihana! En ole nähnyt poljettavan ompelukoneen runkoa ennen tässä käytössä

Tämä on niin hieno!

Maalaishotelli Morva järjestää myös erilaisia juhlia ja onkin tunnettu hyvästä ruuastaan. Morvan emäntien leipomat rapeakuoriset sämpylät ovat parhaita syömiäni sämpylöitä! Nam, nam! Jopa puurokin oli niin hyvää, että kuopuskin lusikoi kiltisti ison lautasellisen aamupuroa. Minä ja esikoinen olemme puuroihmisiä, mutta muu perhe hieman ylenkatsoo puuroa.



Aamiaisen jälkeen sai suun makeaksi emäntien leivonnaisilla
 
Kahtena iltana söimme myös illallisen Morvassa. Lauantaina oli tarjolla kanapataa, paahdettuja punajuuria ja porkkanoita, salaattia, fetaa ja kylmäsavulohta. Ja tietenkin itseleivottua leipää! Jälkiruuaksi oli vielä Britakakkua, joka on yksi suosikkikakuistani.



Maalaishotelli Morvan tunnelmallinen ravintolasali

Aamukahvit katettuna piirongin päälle

Minä ihastuin Morvaan ja sen ympäristöön. Tunnelma oli mukavan rauhallinen ja ruoka todella maukasta. Toihan se myös luksusta elämään, että yhtään ateriaa ei tarvinnut Himoksen reissun aikana valmistaa.

Hotellihuoneitten lisäksi Morvalla on vuokrattavana mökkejä ja muutama karavaanaripaikka. Hiihtoladut lähtevät Morvan oven edestä ja kesäisin on uimamahdollisuus. Minä ihastuin Morvaan niin, että viestittelin jo paikan päältä uimaseuran naisille, että mitenkä olisi reissu kesäkaudella Morvaan saunomaan. Lähellä Morvaa sijaitsee Saunakylä, jonne on siirretty vanhoja saunoja ympäri Suomen ja niistä kahdeksan on käyttökunnossa.

Onnistuin järjestämään lomalle sellaisen päätöksen, että paljon suunniteltua vähäisemmäksi jäänyt laskettelu ei harmittanut ketään ja olimme kaikki tyytyväisiä lomaan. Onnistuin saamaan lyhyellä varoitusajalla perheelle huskyretken kotiinlähtöpäiväksi. Vierailimme kyseissä paikassa kuusi vuotta sitten ja tykkäsimme kovasti. Tällä kertaa oli ehkä vielä ihanampaa, koska ostimme metsäretken jonka reitti oli niin kaunis! Huskypaikasta postailen vielä erikseen. Tässä esimauksi kuva, että vetokoira voi olla myös sylikoira.

Vetokoira on sylikoira


23. helmikuuta 2022

Ruokaviikko

Pitkästä aikaa ruokaviikkopostaus. Arkiruuan laittamisinspiraatio on ollut aivan hukassa ja on ollut vaikea keksiä mitään ruokia. Tämä on muodostunut melkein kesto-ongelmaksi. Raportoimani viikko oli minulle todella kiireinen ja olin hyvin väsynyt. Siksi melkein kaikki ruuat on valmistanut arjen sankarimme Hra Kepponen.

Maanantai - Kylmäsavulohikeitto
Kylmäsavulohikeitto on tullut meille Ruokaboksin reseptinä. Keitto valmistetaan muuten aivan samalla lailla kuin mikä tahansa tahansa kalakeitto, mutta kalana käytetään kylmäsavulohta. Tässä oli taas sellainen resepti, jota en olisi lähtenyt kokeilemaan. Keitto toimi yllättävän hyvin! Se toimi myös lämmittäessä hyvin. Kannattaa laittaa liemeen hyvin vähäisesti suolaa, koska kylmäsavulohesta sitä tulee lisää. Todella näppärä idea käyttää kylmäsavulohta. 

Ruokaboksin kalakeitto-ohjeissa sipulia ja porkkanoita freesetaan kattilan pohjalla voissa tai oliiviöljyssä ennen kuin neste ja perunat lisätään kattilaan. Olemme ottaneet sen uudeksi vakiorutiiniksimme.

Tiistai - Lihapullaspagetti
Lihapullaspagetti on perheemme kestosuosikkeja! Sen verran yleensä joudumme oikaisemaan, että ostamme kaupasta valmiiksi pyöriteltyjä lihapullia. Kastike valmistuu helposti kattilassa paseeratusta tomaatista, joka maustamme laatikosta käteen sattuvilla yrtteillä, valkosipulilla, pippurilla, suolalla ja reilulla töräyksellä ketsuppia, joka taittaa tomaatin kitkeryyttä. 

Välillä teemme lihapullien kaveriksi muusia, välillä kaupan Bearnaisekastiketta ja keitettyjä perunoita.

Keskiviikko - kahden edellisen päivän tähteet ja köyhät ritarit
Keskiviikko on meillä viikon toinen jälkiruokapäivä. Lauantai on karkkipäivä ja silloin voi saada karkkia, mutta toki halutessaan vaikka kaupan pullan. Keskiviikkona voi saada pullaa tai vaikka jätskiä. Aika usein Hra Kepponen tekee köyhiä ritareita, lettuja tai pannukakkua keskiviikkoisin. Minun jälkiruokarepertuaarini on rahkat ja kiisselit, mutta niistä perhe ei pidä yhtä paljon. Hra Kepposen köyhillä ritareiden avulla saa syötettyä kaikki tähteet pois jääkaapista, kuten kyseisenä keskiviikkona. Tosin erillistä tähdehävikkiä ei enää samalla lailla tarvitse suunnitella, kun minä syön kotona jatkuvasti myös lounasta.

Torstai - Punakaali-kanawok ja riisiä
Resepti on tullut Ruokaboksin mukana. Pojat eivät erityisemmin pidä, mutta minä tykkään kaaliruuista. Tämä resepti tulee mieleen lähinnä silloin, kun iskee tunne, että nyt pitäisi saada jotain kasvispitoisempaa ruokaa.

Perjantai - Katkarapucurry
Hra Kepponen on bongannut tämän reseptin K-ruokakauppojen reseptipankista. Jos tykkää, että ruuassa olisi  mausteisuutta, mausteita ja currytahnaa pitää käyttää selvästi alkuperäistä reseptiikkaa enemmän. Tämä on todella nopea resepti, valmista tulee reilussa vartissa. Minä tykkään tästä senkin takia, että kiva kun lautasella on jotakin muuta kuin kanasuikaleita tai jauhelihaa.

 https://www.k-ruoka.fi/reseptit/katkarapucurry

Lauantai - ulkoruokinta
Me söimme keskimmäisen kanssa laskettelukeskuksessa. Muut olivat kotona tilanneet pizzat.

Sunnuntai - Lanttiperunat, possunfilettä ja bearnaisekastiketta.
Lanttiperunat ovat yksi tämän hetken suosikkilisukkeitamme. Tokihan perunat pitää viipaloita ja asetella uunipelille, mutta se on nopea homma. Päälle hieman öljyä, suolaa, pippuria ja oman maun mukaan yrttejä. Käytämme valkosipulijauhetta, timjamia ja rosmariinia. Asteita 225 ja noin 20min, toki riippuen viipaleiden paksuudesta. Bearnaisekastike tuli kaupan valmispussista. Salaattina oli tavallisen salaatin seassa tuoretta babypinaattia ja tölkkiananaslohkoja. 


17. helmikuuta 2022

Vuoden 2021 vaateshoppailun loppusaldo

Olen kirjoitellut muutaman kerran vaatteiden ostotavoistani. Jo useamman vuoden ajan, olen yrittänyt ostaa uusia vaatteita ja jalkineita vähäisesti. Mikään yhden mekon nainen en ole vieläkään, mutta mielestäni olen onnistunut hyvin. Mistään ei ole tarvinnut luopua, kaapista löytyy aina jotain kivaa päällepantavaa ja jos ei löydy, niin sitten hankin. Tokihan tämä korona-aika on osaltaan helpottanut tarvittavien vaatteiden määrä, kun etätöissä voi olla vaikka verkkareissa tai yöpaidassa.

Lokakuussa 2021 kirjoitin, että hankittujen vaatteiden määrä oli 12 kpl. Miten meni vuoden loppu? En noudattanut omaa ohjettani "pysy poissa kaupoista". Teneriffan reissulta ostin itselleni uuden paidan, koska ihastuin sen hieman erikoisempaan malliin ja rypytettyyn kankaaseen. Jälkeenpäin olen todennut, että vihreän sävy on liian lämmin kasvojani vasten ja tarvitsen vähintään jotain kirkasta huulipunaa, jotta en näyttäisi niin kalpealta.

Päälläni se täysin tarpeeton ostos, joka ei ole mikään napakymppikään

Seuraavaksi tuli sorruttua bling bling flip flopeihin. Perustelin ostostani sillä, että noita voisi käyttää rantalomalla jopa hotellin baarissa ellei peräti ravintolassakin. Minulla on ainoastaan yksi pari läpäreitä, joten toinen pari oli oikeastaan hyväksyttävä ostos. Flip floppien lisäksi sorruin ostamaan yhden rantamekon lisää. Valikoimastani lähti yksi tekstiilijätteeseen.
 
Bling-bling flip flopit
 
Ostosten määrä kasvoi yhdellä lomaviikolla 25% ja vaan siksi, että tuli pyörittyä kaupoilla. Tässä kohtaa ostosten määrä nousi siis kahdestatoista viitentoista. Jälleen tuli todistettua, että ei kannata mennä kaupoille pyörimään, koska siellä helposti sortuu suunnittelemattomiin ostoksiin.
 
Matkan aikoihin kävin ostamassa suunnitellusti uudet farkut. Löysin kahdet hyvät. Koska farkkujen ostaminen on vähän tylsää puuhaa, niin päätin ostaa molemmat. Sinänsä ihan hyvä päätös. Siinä kassan vieressä oli poistorekissä petroolinen värinen paitamekko todella halvalla. Päätin ostaa senkin. Siitäkin huolimatta, että paitamekko vaatii jonkun alusvaatteen enkä ole lainkaan varma, että onko minulla mitään sopivaa siihen tarkoitukseen.
 
Jouduin hyvän värin ja halvan hinnan houkuttelemaksi
 

Lokakuun loppuun menessä olin siis ostanut 12 vaatetta. Marraskuussa ostossaldo kasvoi kuudella tuotteella, joista neljä oli kutakuinkin "tarpeettomia".  Vuoden 2021 ostosten määräksi tuli 18kpl. Kaikkiaan vuoden kahdeksastatoista ostoksesta kuusi olivat suunnittelemattomia ja viisi tein lomareissulla. Eli jos haluan välttyä suunnittelmattomilta ostoksilta, paras taktiikka on vältellä ostopaikkoja. Vuonna 2020 ostin 6 vaatetta ja 3 kengät. Ihan helppoa ei ollutkaan pitää ostosten määrää vuoden 2020 tasolla, vaikka niin vielä vuoden 2021 alussa luulinkin.

Vuodelle 2022 on kertynyt jonkin verran ostospainetta. Tarvitsen uudet avokkaat ja balleriinat, kevättakin, uudet pellavahousut ottaisin myös jos vaan sopivat jostain löytäisin, capri/shortsivaranto kaipaa ehdottomasti uusintaa. Vaateostosten osalta vuosi 2022 on lähtenyt maltillisesti käyntiin: olen ostanut uuden laskettelutakin ja lyhythihaisen tunikan.

Vuoden 2021 12 ensimmäistä vaatetta

Vuoden 2020 vaateostokset 

Syitä miksi tarkkailen ostosten määrää:
-Haluan välttää ex tempore ostoksia, koksa moni niistä on aikaisemmin osoittautunut huti-ostokseksi
-Haluan, että kaappini ei pursu parin käyttökerran vaatteita
-Rajallinen säilytystila
-Tekstiiliteollisuus on luonnonvarojen ja jätetuotannon kannalta ongelmallinen
-Tekstiiliteollisuuteen liittyy eettisiä ongelmia, kuten tuotantoprosessien turvallisuus ja lapsityövoima

14. helmikuuta 2022

#ystävänpäiväöverit

Koska #jouluöverit eivät kestäneet suunniteltuun Nuutinpäivään, oli syytä polkaista käyntiin uudet överit. Päätin järjestää perheelle #ystävänpäiväöverit. En varsinaisesti ole hirveän innostunut ystävänpäivän vietosta, varmaankin johtuen sen kaupallisesta ja ulkomaisesta alkuperästä. Toisaalta näin korona-aikaan mitään syytä pieneen juhlistamiseen ei pidä ylenkatsoa.

Ystävänpäivän kunniaksi järjestin perheelle viikonloppuna kakkubuffeen. Minulle selvisi hieman jälkijunassa, että kotimme lähettyvillä on aloittanut erinomainen pienleipomo, joka valmistaa konditoriatuotteita viikonloppumyyntiin. Olen ollut suorastaan pakotettu tukemaan kyseistä yrittäjää. Sopivasti heille tuli myyntiin viikonloppuna ystävänpäiväboxit. Kylläpäs alkoi perheen teinipoikiakin kiinnostamaan ystävänpäivän juhlinta, kun katoin herkut pöytään.

Pakettiin kuului 6 pientä kakkupalaa, 2 sydän macaronia ja 2 ruby-suklaakonvehtia

Tässä kuvassa näkyy ruby-suklaakonvehdit

 
Pieni kakkubuffet ei ehkä ihan vielä täytä övereiden kriteeriä. Niinpä ostin Hra Kepposelle Valentine's day hengessä pienen lahjan. Hän tykkää kovasti Bulowin lakukarkeista. Heidän tyylikkäät, mutta minusta ylihintaiset, rasiat ovat juurikin sopivia lahjaksi ja helppo tilata suoraan netistä lähimpään postiin. Valentine's day hengen mukaisesti pakkauksessa oli punasävyisiä, marjaisia lakupalleroita, joista osa oli suorastaan koukuttavan hyviä. Minä en niistä perusmakuisista palleroista innostu, mutta marja- ja hedelmäpallerot ovat minunkin makuuni. Hra Kepponen tarjosi ystävällisesti meille muillekin maistiaisi rasiastaan.

Nameja Hra Kepposelle

Suosikkini olivat wild blueberry and fruity caramel

Meillähän Hra Kepponen on se, joka usein muistaa minua jollain pienellä ystävänpäivänä. Kun minä järjestin ystävänpäiväyllätykset jo viikonloppuna, niin Hra Kepponen panosti viralliseen päivään. Minä sain Ystävänpäiväaamiaisen. Aamupalalla minua odotti täytetty croissanut, kahvi ja smoothie. Lisäyllätyksenä oli kimppu kauniita ruusuja, herkkuja ja kortti.


Hra Kepponen oli nimennyt lahjat minulle. Toivoa olen jo joutunut ammentamaan rasiasta.
Yllättäen osa lapsista on vailla toivoa ja rakkautta :)

Ystävyyden voimasta ja ystävän muistamisen tuomasta ilosta saimme koskettavan esimerkin perjantaina juuri ennen ystävänpäivää. Yksi lapsistamme oli pari päivää poissa koulusta. Hänellä oli taas suolistovaivaa ja mieli vähän matalalla. Iltapäivällä ovikellomme soi. Ovella oli pojan kaveri. Hän oli leiponut yli 40 voisilmäpullaa ja yksi kaverikaporukan pojista oli lähtenyt hänen mukaansa pullien jakokierrokselle. He toivat pienen pullapussin minun pojalleni sekä veivät pullapussin toisellekin sairaana oleelle pojalle. Oma lapseni oli niin hämmästynyt ja iloinen tästä muistamisesta! Minun mieltäni lämmitti tämä episodi aivan valtavasti. Miten mahtavia teinipoikia!

Suolistovaivainen ei uskaltanut syödä kaikkia pullia, niin minäkin sain yhden. Jos hämmästyin tuota ihanaa elettä, niin melkein yhtä paljon hämmästyin sitä, kuinka älyttömän hyvää pullaa pojan kaveri leipoo. Vai maistuiko pullassa ilahduttamisen tuoma ilo?

Jestas miten hyvänmakuinen pulla

 

Näissä tunnelmissa toivotan juurikin sinulle hyvää ystävänpäivää!
 
 

10. helmikuuta 2022

Melkein kuin Strömsössä

Palaan takaisin tammikuiseen yökyläretkeen ystäväni Leenan luokse. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin Leena on kova tekemään käsillään ja tuo punainen puutalo ja sen emäntä kuin Strömsöstä.

Kuten aiemmassa postauksessa kirjoitin Leena osti alkuvuodesta 2021 Pirkanmaalta pienen keskustan lähteltä vanhan puutalon. Talo on nyt melkein kaikilta osin kunnostettu lattiasta kattoon ja sisustettu Leenan maun mukaisesti. Leena tykkään väreistä, etenkin vihreästä, viherkasveista ja vanhoista huonekaluista.

Leenan koti

Nyt pääsette kurkkaamaan enemmän Leenan olohuoneeseen. Siellä näkyy Strömsön Leenan kädenjälki parhaiten. Iso osa huonekaluista on hankittu tai saatu käytettynä ja Leena on kunnostanut ja tuunannut ne mieleisekseen. Siitä pidän erityisesti että kunnostus on tehty huonekalun alkuperäistä asua kunnioittaen eikä kaikkea ole esimerkiksi maalattu valkoiseksi. Olohuoneessa näkyy myös Leenan innostus viherkasveihin. Kasveja on paljon ja ne suorastaan kukoistavat. No, mikäs on kasvien kukoistaessa, kun Leena pitää niistä hyvää huolta kasvilamppuineen ja säännöllisine mullanvaihtoineen. Kolmas Leenan juttu on värit, hän pitää sisustuksessa erityisesti vihreästä. Leenan värisilmä toimii hyvin. Värikäs kotikin voi olla hyvin harmoninen ja tasapainoinen kokonaisuus.

Pikkurahalla hankittu sohvapöytä ja kaappi ovat Leenan kunnostamia

Talvikuvauksen hankaluutta, matto on oikeasti syvänvihreä

Olohuoneen yhdellä seinällä on Leenan kukkahylly

Kukkahyllyssä on erilaisia lasipalloja, kausivalot ja joulupalloja. Aika keskellä olevan vihreän lasipallon Leena on tehnyt sillä lasinpuhalluskurssilla, jolla kävimme yhdessä.

Lasikoristeita, viherkasveja ja kausivaloja on myös Leenan eteisessä. Eteisen hukkaneliöstä Leena on tehnyt todella suloisen.

 
Suloinen eteisen pieni hukka tila

Kun ollaan melkein Strömsössä, niin kokkauksen, huonekalujen kunnostuksen ja pintaremontin lisäksi Leena tekee astetta vaativampiakin huonekaluhommia. Leena tarvitsi työhuoneeseensa hyllytilaa huoneen matalaan osaan. Sopivan korkuista ja sopivan väristähän ei tietenkään saanut mistään valmiina. Melkein Strömssössä Leena laittoi sirkkelin ja pistosahan soimaan ja nikkaroi itselleen hyllyn mittojen mukaan. Respect!

Leenan suunnitelmia, materiaaleja ja työkaluarsenaalia. Kaikki työkalut eivät ole omia, Leena voi lainata osan langoltaan.

Sitten kuvia hyllystä ja valmiista todella tyylikkäästä työhuoneesta:

Yleiskuva työhuoneesta, itse tehty hylly matalan laipion alla


Työhuoneen hyllyyn on yhdistetty Ikean lipastot

Tälläiset yksityiskohdat Leena nikkaroinut ja tuunannut portaikkoon

Minä olen niin onnellinen, että Leena uskaltautui toteuttamaan yksin haavettaan vanhasta puutalosta. Uskon, että talo tuo Leenalla todella paljon iloa ja antaa lähes loputtomasti mahdollisuuksia puuhasteluun. Leenan käsissä myös talo voi hyvin.
 
Yökyläilyni yhteydessä valmistimme yhdessä erinomaisen hummeripastan. Seuraavana aamua melkein Strömössä pöytä notkui brunssiherkkuja. Brunssipöytä oli katettu pirteillä vihreäkuvioiduilla astioilla. Pöydässä oli puuroa, Leenan uunimunakasta, smoothieta, croissantteja, leikkeleitä, kasviksia ja tietenkin kahvia. Eihän tästä enää voi sanoa, että melkein kuin Strömsössä vaan parempaa kuin Strömsössä :)

Leenan rakkaus väreihin ja kuoseihin näkyy myös astioissa

Parempaa kuin Strömsössä brunssipöytä


Leenan uunimunakkaassa maistuu kuullotettu sipuli, feta ja herneet. Nam!

Tässä vielä pieni kurkistus Leenan keittiöön ja osaan hänen asitoistaan ja lasikokoelmastaan

Kiva kun piipahdit Leenalla!
 
Seuraavan kerran treffataan toivottovasti jo keväällä, mutta viimeistään alkusestä ja Strömsössä on vähän mietitty Tiffany lasitöiden tekemistä. Tokihan voi olla, että paremmassa Strömössä tyydytään kokkaamaan ja otetaan uusi Lego Masters maraton :)

Aikaisempi postaus yläkyläreissulta Leenan luokse: Kaverilla yökylässä