4. joulukuuta 2019

Marraskuun kivoja juttuja

Kaamoksen keskellä pitää yrittää repiä irti iloa, inspiraatiota ja piristystä kaikista mahdollisista lähteistä. Olen ennenkin kertonut, että seuraan aktiivisesti Women in Techiä ja olen osallistunut useammalle heidän järjestämälleen aamiaisluennolle.  Tänä syksynä olen ehtinyt tai jaksanut osallistua luennoille heikosti. Luento, jolle osallistuin, oli hyvin antoisa työni puolesta ja erinomainen esityksenäkin. Kiva juttu on, että luentoja ennen tarjoillaan pientä aamupalaa ja samalla mahdollisuus jutella muiden osallistujien kanssa. Olin tyytyväinen, että jaksoin ottaa klo 7 startin kotoa!

https://womenintech.fi/
https://www.facebook.com/womenintechfinland/



Työkaverini Otilia oli huomannut toisen varsin mielenkiintoiselta kuulostavan luennon, joka pidettiin Kämpin uudessa tapahtumatilassa Symposionissa. Luennolle oli varattu hieman liian vähän aikaa, joten se jäi  pintapuoliseksi. Mutta ei se mitään, me keskityimme nauttimaan Kämpin ilmapiiristä, iltapäiväteen maistiaisista ja mielenkiintoisesta pöytäseurasta.

Maistiaisia Kämpin afternoon tea tarjoilusta

Maistui. Suklaatikkari oli suosikkini

Iltapäiväteen maistiaisten jälkeen oli mahdollista halutessaan tutustua muihin Kämpin tapahtuma- ja kabinettitiloihin. Me halusimme ehdottomasti nähdä Kämpin johtajan kehuman peilisalin. Leukani melkein loksahti auki nähdessäni peilisalin ja sinne katetut pöydät. Tila on kertakaikkiaan upea. Illaksi oli vielä pöytiin tulossa kukat tuomaan lisää tunnelmaa.

Peilisali on rakennettu alkuperäistä peilisalia mukaillen, sen perusteella mitä kuvia alkuperäisestä salista salista on säilynyt. Koko Kämp hotelli purettiin 60-luvulla. Kulttuurieliitin juhlavuodet olivat taaksejäänyttä elämää, hotellin nuhjaantunut ja perustuksissa vajoamista. Silti on ihan kamalaa, että tuollainen historiallinen arvorakennus purettiin.  

Täytyy sanoa, että pikkaisen olin kateellinen niille, joiden juhlia varten sali oli jo melkein valmiiksi katettu.



Sometodellisuudessa kuvateksti voisi olla "juuri sopivasti aikaa kampaajaan ja vaatteiden vaihtoon ennen vieraita" ;)

Minun syksyn pullapiirin pullavuoro osui marraskuulle. Olen ollut sen verran kuormittunut ja hajamielinen, että pullapiirivastaava muistutti minua moneen kertaan. Mutta, enhän minä nyt sentään pullapiirivuoroani unohtaisi! Pullapiiriläiset ovat tänä syksynä jaksaneet kiitettävästi leipoa pullapiiriä varten. Valitettavasti minä jouduin tyytymään kaupan tarjontaan. Tsemppasin sen verran, että ajoin aamulla Kakkugallerian leipomon kautta töihin. Myyjä suositteli minulle omenaviinereitä ja voi ne olivat aivan älyttömän herkullisia.


30. marraskuuta 2019

Reseptejä jatkoon: lasagne superhelpolla valkokastikkeella

Toinen postaus sarjaan Reseptejä - Jatkoon/Ei jatkoon.

Jatkoon pääsee ehdottomasti Valion resepti lasagnesta, jossa valkokastike korvataan helposti pikaversiolla! Lasagne on yksi poikieni lempiruuista ja he toivovat sitä jatkuvasti. Lasagnen teko arki-iltaisin työpäivän päälle on useinmiten liian aikaa vievää sekä liian vaivalloista. Joskus teen niin, että valmistan jauhelihakastikkeen edellisenä päivänä ja seuraavana päivänä valkokastikkeen ja laitan lasagnen uuniin. Valion reseptillä lasagnen teko onnistuu minultakin yhtenä arki-iltana ilman edellisen päivän valmisteluja.

Kepposlan ykkösherkku

Valion reseptissä valkokastike korvatataan maidon ja Valion Koskenlaskija Ruoka ja Dippi Ceheddar juuston sekoituksella. Koskenlaskija ei siis ole se perinteinen neliskanttinen kovahko sulatejuusto vaan pyöreä purkki. Reseptissä käytetään 2 purkkia kyseistä tuotetta. Sillä tuleekin hyvin mehevä lasagne, mutta minusta siinä maistuu liikaa sekä Koskenlaskija cheddar että rasva. Maku on hieman "tunkkainen". Olen tuunannut kastikkeen siten, että käytän yhden Koskenlaskijapurkin, ruokakermaa ja maitoa. Välillä olen käyttänyt pyöreistä purkeista maustamatonta Koskenlaskijaa, koska olen unohtanut kirjoittaa kauppalistaan perään, että cheddar. Ihan hirvittävän pitkä nimi tuotteella! Minä tykkään melkein perusversiosta enemmän kuin Cheddarista.

https://www.valio.fi/reseptit/helppo-lasagne/

Oma hieman tuunattu reseptiversioni:
700 g
naudan jauhelihaa

soijaa, 1-2 valkosipulin kynttä

mustapippuria myllystä
2 prk (à 400 g)
Mutti paseerattua tomaattia (sekaan pari rkl ketsuppia)
Lasagnelevyjä, puolisen pakettia
Juustoraastetta pari kourallista
1 prk (à 250 g)
Valio Koskenlaskija® Ruoka Dippiä cheddar
1 ½ dl
Maitoa
1 dl
Ruokakermaa (välillä olen laittanut 1,5dl)
  • Paista ja mausta jauheliha
  • Lisää jauhelihan sekaan paseerattu tomaatti. Poikieni mielestä paseerattu tomaatti on kitkerää, siksi lorautan aina reilusti ketsuppia sekaan. Anna kastikeen porista hetki. Tarkasta maku.
  • Sekoita maito, ruokakerma ja koskenlaskija
  • Laita alimmaikseksi vuokaan jauhelihakastiketta, sitten juustokastiketta ja ensimmäinen lasagnelevykerros. Jotta lasagen onnistuisi kerroksia pitää olla ainakin kolme, mutta kyllä neljäkin kerrosta toimii. Päälimmäiseksi kerrokseksi tulee kastikkeet. Minä laitan vielä kastikekerroksen päälle juustoraastetta
 Aikaisempi postaus
https://pikkukepponen.blogspot.com/2019/09/resepteja-jatkoonei-jatkoon.html

Helpon valkokastikkeen pääaines. Kuva lainattu https://www.valio.fi

27. marraskuuta 2019

Pojat haluavat edelleen jouluisen puuhakalenterin

Se on kohta joulukuu. En todellakaan ole suonut ajatustakaan joulukalenterille. Enkä enää haluisikaan. Olisin valmis talviunille ja mitä jouluun tulee, voisin mielelläni herätä talviunilta valmiiseen joulupöytään.

Sain viikolla kuitenkin jouluisen puuhakalenteriherätyksen - vai pitäisikö sanoa shokin. Kuopus ilmaantui luokseni innostuteena: "Äiti, haluan jouluisen puuhakalenterin monilla herkuilla!"

Kasvollani saattoi loistaa paniikki tai tympiintyminen. Sosiaalisesti näppärä kuopus antoi heti siimaa minulle: "Äiti, voidaan jättää askartelut väliin ja niiden sijasta voit laittaa tontun taskuun jotain herkkuja".

Samalla kuopus listasi hänen kaikkien aikojen suosikkiherkut puuhakalentereista

Piparkakkujäätelö
Olemme tehneet piparkakkujäätelöä Flora Vispistä ja kondensoidusta maidosta sekä sotkemalla piparkakun murusia pehmenneeseen vaniljajäätelöön. Jälkimmäinen on kuopuksen suosikki.




Pipareiden koristelu
Pojat ovat aina tykänneet koristella pipareita. Innostus nousi aivan uudelle tasolle, kun vihdoin tajusimme, kuinka pipareita koristellaan. More is more - todellakin!

Nämä esikoisen ala-asteen luokkaretkirahaston kartuttamiseen koristellut piparit toimivat inspiraation lähteenä meille. Piti meikäläisenkin elää yli 4-kymppiseksi ennenkuin tajusin kuinka pipareita koristellaan ;) Meni vielä vuosi ennenkuin opin syömään koristeltuja pipareita. Ensin tietysti herkutellaan osa koristeista pois. Sitten syödään pipari muutaman koristeen kera. Nuoriso-osasto on neuvonut minua, miten koristepiparin syömisen nautinto kasvaa.


Pipareiden leivonta
Oikeaoppinen suoritus menee kuulemma näin. Otetaan paketti kaupan piparkakkutaikinaa sulamaan. Sulamista odotellessa taikinasta saa napsia pieniä makupaloja. Leivotaan loput taikinasta, jos jotain on jäänyt, pipareiksi. Pipareita ei säästetä jouluun vaan ne syödään heti.

 Tässä kuvamuisto useamman vuoden takaa. Näköjään pipareiden leivonta on aloitettu, kun vielä Halloweenkoristeet roikkuu katosta

Glögi-ilta
Kuopus rakastaa glögiä. Glögi-illassa saa nautiskella paljosta glögistä ja pipareista. Vaikuttaa siltä, että joulukuusta on tulossa varsinainen piparikuukausi. Minä mietin, että glögi-illassa voisi vaikka maistella paria eri glögiä.

Pitäisi saada rekrytoitua meidän 15-vuotias mukaan joulukalenteriin, niin voisin saada joulutorttuja. Teiniä ei tosin tänä vuonna yhtään kiinnostanut ajatus jouluisesta puuhakalenterista. Taisi tuhahdella sille halveksivasti. Voinhan se olla, että mieli vielä muuttuu asian suhteen. Vielä viime vuonna teini jaksoi reklamoida Kalenteritontun osa-aikaeläkkeestä, hänestä joka päivälle olisi pitänyt olla puuhaa tai herkkua.


Riisisuklaa
Ainoa uusi toive oli, että tekisimme yhdessä riisisuklaata. En muista, että onko kuopus ikinä tehnyt kanssani riisisuklaata.
Näillä jouluisten herkkujen valmistuksilla ei tosiaakaan koko kalenteria saa kasaan, mutta ne ovat kuulemma niin hyvät, että kaikki voi tehdä kahteen kertaan. Kalenteritonttumme oli jo viime joulukuussa osa-aikaeläkkeellä, eli oli päiviä, jolloin tontun taskussa ei ollutkaan mitään. Sama linja jatkuu tänä vuonna, on mahdollista että tontun eläkepäivien määrä on kasvanut viime vuodesta. Takana on ainakin 10 joulua jouluista puuhakalenteria. En pitäisi pahakseni vaikka Toivo Nuutikki Tähtönen jäisi kokonaan eläkkeelle. Varmaan tätäkin joulukalenterirumbaa muistelen myöhemmin kaihoisani "Oi niitä joulukalenteriaikoja!".

Kalenteritonttu Toivo Nuutikki Tähtönen. Hänen taskuunsa ilmestyy tehtävälappu tai pientä herkkua.

24. marraskuuta 2019

Mieleenpainuneita paikkoja A:sta Ö:hön

Marjo oli blogissaan Marjon matkassa tehnyt haastepostauksen elämän varrella mieleen painuneista paikoista. Haastepostaus suorastaan huusi minua tarttumaan siihen. Haasteen tekeminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Ensin kirjaimesta ei tule mitään paikkaa mieleen, jouduin jopa googlailemaan. Sitten kun tulee yksi ja alan innoissani kirjoittamaan, niin hetken päästä kyseisen alkukirjaimen paikkoja on mielessä niin monta, että valinnan tekeminen on vaikeaa. Tämän olisi pitänyt olla vähintään kolme mieleenpainunutta paikkaa per kirjan.


A - Azorit
Kesällä Azorien luonto hurmasi minut täydellisesti! Matka osui elämässäni todella huonoon ajankohtaan äitini kuoleman jälkeen ja ajattelin, etten pystyisi lainkaan nauttimaan matkasta. Azorien luonto oli niin uskomaton ja kaunis, että sen äärellä usein mielen valtasi tyyneys.

https://pikkukepponen.blogspot.com/search/label/matkailu_portugali


B - Baku
Oli todella tiukka valinta, että valitsenko suloisen ja antiikin Rooman aikaa henkivän englantilaisen pikkukaupungin Bathin vaiko modernin Bakun. Azerbaidjanin pääkaupunki Baku tulee valituksi, koska siellä on aivan upea modernin museo/kulttuurikeskus Heydar Aliyev center. Viime viikonloppuna muuten mietin, että Oodi kokonaisuutena on hienompi kuin tuo Heydar Alieyv, koska Oodi on toiminnallisempi ja palvelee kaupungin asukkaita paljon paremmin, kun asiakkaista tyhjä Heydar. Saan vieläkin Bakusta meidän myyntikonttorin edustajalta moikkauksia työnantajan chatin kautta, teimme varsin onnistuneen myyntikierroksen kyseisen nuoren miehen kanssa. Tuo reissu ei sinänsä taida unohtua ikinä, koska paluumatkalla vaihdoin konetta Istanbulissa ja passini varastettiin lentokentällä ja hetken aikaa näytti siltä, että jään moneksi päiväksi jumiin Turkkiin.

https://pikkukepponen.blogspot.com/search/label/matkailu_azerbaijan

Heydar Aliyev center

Bakun tunnetuin maamerkki on liekkitornit, tässä kuvassa niissä on Azerbaidjanin lippu

C - Cusco
Perun vuoristossa 3,4km korkeudessa sijaitseva Inkojen valtakunnan pääkaupunki Cusco tulee tutuksi kaikille, jotka matkustavat Machu Picchulle. Juna sinne kulkee Cuscosta. Kaupunki on hyvin viehättävä. Minulle Cusco jäi parhaiten mieleen siitä, että sairastuin vuoristotautiin. Se iski aivan yllättäen ja jouduin laatoittamaan muinaismuistomerkin taakse. Sen jälkeen pystyin kävelemään muutaman askeleen kerrallaan.

Olisihan valinta voinut olla Ceausescun palatsi Bucharestissa, jossa iski hirvittävät vatsaoireet ja onneksi pääsin Ceausescun (toimivaan) vessaan. Alunperin ajattelin, että minun C:ni on ehdottomasti supersuloinen Cotswoldsin alue Englannissa. Olisi sekin ansainnut C:n paikan.

https://pikkukepponen.blogspot.com/search/label/matkailu_peru


D - Dublin
Otin 90-luvun lopulla mukaan äitini Dubliniin, kun yhdistin työmatkaani viikonlopun. Tämä jäi viimeiseksi kahden tehdyksi äiti-tytärreissuksi. Moni rakastaa Irlantia, kehuu upeita maisemia ja ylistää Dublinin rentoutta ja ravintolaskeneä. Omat fiilikseni ovat, että Dublin on ihan ok. Ehkä pitäisi vielä antaa Irlannille mahdollisuus ja tutustua syvemmin sen tarjontaan. Tosin on Dublin tarjonnut minulle yhden aivan unohtumattoman kokemuksen, joka on Trinity Collegen kirjasto.

Toinen todella vahva D-kohde minulle on d'Orsayn museo pariisissa. Sen impressionistien kokoelma nostaa minut arjen yläpuolelle. Dublin vei voiton, koska äiti oli mukana.


E - Evitskog
Evitskogissa sijaitsee maalaismummola, joka on ollut mieheni koti noin kymmenen vuoden ajan. Rakas paikka, sukujuhlien kokoontumispaikka ja onhan siellä vietetty meidän häätkin. Aikaisemmin sanoin aina, että maalaismummola sijaitsee Kirkkonummella, koska eihän kukaan tiennyt paikasta nimeltä Evitskog. Arttu Wiskari nosti hetkessä kaikkien tietoisuuteen Evitskogin :)


F - Firenze
Firenze on uskomattoman kaunis kaupunki ja taidetarjontaa on jo aivan liikaa. Kaupunki on kompakti ja helppo liikkua, lisäksi sieltä voi tehdä kivoja retkiä Toscanan alueelle vaikka Sienaan. Jos aikoo käydä kerran jossain päin Italiaa kaupunkilomalla, niin Firenze on ehdoton suositukseni.

https://pikkukepponen.blogspot.com/2015/06/firenze.html


G - Grand Canyon Galapagos
Maapallolta löytyy mitä ihmeellisempiä, kiehtovia ja kauniita paikkoja. Grand Canyon on listan kärkeä. Vierailu siellä nuorena naisena oli mieleenpainuva kokemus. Toinen vahva kilpailija G:lle on Georgia. Ihastuin maan maisemiin ja ruokaan viime vuoden reissulla palavasti.

Apua, Hra Kepponen tuli lukemaan tätä  ja sanoi, että minun G:ni on Galapagos. Hän on siinä aivan oikeassa! Luontodokumentteja katsellessani 80-luvulla ihastuin Galapagokseen ja haaveilin siis vuosikymmeniä siitä. Ystäväni lähti mukaan ja unelmasta tuli totta.


Snorklatessa näimme hyvin kookkaan kilpikonnan

H -  Halong Bay
Vuosi sitten risteilin Halong Baylla, Cat Balla ja Lan Halla Vietnamissa. Maisemat olivat silmiä hivelevän kauniit. Risteilyreittimme poikkesi valtavirrasta, joten emme juuri nähneet muita laivoja ja vedessä ei ollut häiritsevästi roskiakaan. Täydellinen päivä.

Reissu oli muuten aika H-voittoinen: Hong Kong, Hanoi ja Halong Bay. Viimeiseksi poikkeus Bangkok.



I - Istanbul
Muistan elävästi, kuinka saavuin ensimmäistä kertaa Istanbuliin illalla myöhään. Taksi ajoi Sinisen moskeijan vierestä, joka oli hienosti valaistu ja ympärillä lenteli valtavasti lintuja. Ajattelin astuneeni Tuhannen ja yhden yön tarinoihin. Istanbulin kulttuuri- ja nähtävyystarjonta on huikea. 

Islanti olisi kyllä myös ansainnut eksoottisella luonnollaan I-paikan.


J - Japani
Yllätävää kyllä, että J:lla alkavia kaupunkeja ja paikkoja on tosi vähän. Siksi valitsin maan ja itseoikeutetusti Japanin, jossa olen asunut 2000-luvun vaihteessa. Viihdyin Japanissa erinomaisesti. Työkaverini oli kivoja, projekti hyvä, Tokiossa on maailman parasta ruokaa (ja minkä tahansa alueen ruokaa).


Näkymä toimistosta Roppongissa


K - Kilpisjärvi
Olen käynyt ainoastaan kerran Lapissa kesällä ja se reissu meni Kittilän kautta Kilpisjärvelle ja sieltä Norjan puolella Skibotniin. Kilpisjärven upeat maisemat ovat jääneet mieleeni tarkasti 90-luvun alkupuolelta. Suunnitelmissani on ollut tuosta saakka palata Lappiin kesällä tai ruskan aikaan. Tuo suunnitelma ei ole toteutunut, vaikka Lapissa onkin tullut aika paljon käytyä talvisin. Kun anoppi oli hyvässä kunnossa, matkustimme koko porukka yhdessä Lappiin. Välillä oltiin vieläkin isommalla porukalla, kun anopin sisko perheineen oli myöskin mukana matkassa.

En raaskinut irroittaa kuvaa albumista skannattavaksi, joten näpsäisin siitä kännykällä kuvan. Voisi olla syytä skannata kaikki vanhat valokuvat vielä, kun niissä on jotain värejä tallella.

 
Muistatteko nuo tarra-albumit, joihin laitettiin valokuvia ja päälle tuli ohut muovikalvo? Minun albumissani vuodelta 1991 ei ole enää pitoa, mutta en ole raskinut luopua siitä. Voimistelujoukkueen esiintymiskiertueella USA:ssa olen asunut Suomen sukuisessa perheessä ja olen saanut perheen äidiltä lahjaksi tuon albumin, jossa kyseisen reissun lisäksi myös kuvia Lapista.

L - Lappi/Levi
L:llä alkaa paljon paikkoja, jotka pysyvät mielessäni varmasti siihen saakka, kunnes muisti rapautuu. L olisi voinut olla Las Vegas, Los Angeles tai Lontoo. Tai suosikkityömatkakohteeni 90-luvulla Euroopassa ollut Lausanne. Eniten olemme Lapissa käyneet Levillä. Anopin mielestä Levi latuvalikoima oli paras. Puolitoista vuotta sitten meidän lapsemme pääsivät ensimmäistä kertaa Lappiin ja juurikin Leville. Sää oli todella hyvä ja pojat ihastuivat Lapin maisemiin ja Levin rinteisiin ihan täysillä.



M - Malediivit
M - niin kuin maailman upeimpia paikkoja. Olipas vaikea valita, että minkä valitsisin näistä: Meteora, Machu Picchu, Malediivit, Marrakech, Munchen, Milano, Marbella ja Madrid. Malediivit oli monivuotisen unelman täyttyminen. Olen 90-luvulta saakka unelmoinut turkoosista vedestä, erinomaisesta snorklauksesta ja paratiisifiiliksestä. Sain kaikkea sitä, mitä lähdin hakemaan.



N - New Orleans
Olin viikon messuständillä seisomassa New Orleansissa vuonna 1999. Se oli sellainen koepallo, että kannattaisiko työnantajani osallistua jatkossa noille messuille. No, meidän mielestämme ei kannattanut. Meinasimme kuolla tylsyyteen, messuständimme oli potentiaalisista asiakkaista tyhjä. Päätimme jakaa kolleegani kanssa vuorot ja kävimme vuorotellen ihastelemassa kaupunkia ja yhdessäkin ehdimme käydä suoajelulla. Tuo on ainoa kerta, kun olen tullut messuille viimeistelemään ständin kuntoon, kun siellä vielä vedettiin sähköjä ja ihmeteltiin puuttuvia tietoliikenneyhteyksiä. Käytiin sitten suolla ihmettelemässä krokotiileja sähköjä odotellessamme. Tykkäsin New Orleansista paljon ja etenkin creoli- ja cajunruuasta. Valokuvakansiostani selviää, että sen jumalaisen hyvän katkarapuannoksen nimi oli shrimps etouffee. Muistan sen annoksen vieläkin.

Ranskalaisten korttelien ihania takorautakaiteisia parvekkeita. Tämäkin kuva on siis värinsä menettänyt pokkarikamerakuva kotialbumista eikä mikään oikea vintagekuva

O - Oahu
Olin menossa työmatkalle Tokiosta Kaliforniaan, kun tajusin, että Havaijihan on kätevästi matkan varrella. Sihteeri lupasi tiedustella, että mitä pysähtymisen lisääminen lentoon maksaisi ja voisiko matkatoimisto laskuttaa sen erikseen minulta. Stop over oli hyvin edullinen sekä mahdollinen ja aloin suunnittelemaan piipahdusta Havaijilla. Kun työkavereilleni selvisi, kuinka edullinen lento Tokiosta Havaijille onkaan, päätti kaksi työkaveria lähteä sinne pitkäksi viikonlopuksi. Honolulu ja Waikiki beachin alue yllätti meidät sillä, että paikalla oli lähinnä aasialaisia turisteja ja amerikkalaisia eläkeläisiä. Sinkkutyökaveri jäi kaipailemaan railakasta ravintolaelämää. Vuokrasimme auton ja ajelimme saaren ympäri. Havaijin luonto on hyvin kaunista. Mieleen ovat jääneet vihreinä hohtavat vuoret ja kauniit rannat.

Olisin hyvin voinut valita O:ksi myös Oodin. On se vaan hieno ja täynnä ihania mahdollisuuksia kädentaitoihin lukemisen ja opiskelun ohella.

Kotialbumiotos. Näissä kuvissa on vielä värejä jäljellä, liekö syynä japanilainen laadukkaampi valokuvakehitys ja -paperi vaiko vaan muutama vuosi ajan hammasta vähemmän kuin muissa otoksissa.

P -Pilanesberg
P:llä alkavia upeita paikkoja on todella monia. Praha, Pariisi, Pompeji ja Petra olisivat kaikki ansainneet tulla valituksi. Olen elämäni aikana päässyt kokemaan ja näkemään monenlaista. Haavelista alkaa lähetä loppuaan, tokihan sinne löytyy jatkuvasti uusia paikkoja, mutta siis sellaisten pitkäaikaisten haaveiden lista. Yksi on vielä jäljellä eli useamman päivän safari. Hyvän makupalan safarista sain, kun Etelä-Afrikan työmatkan ainoana vapaapäivänä otin päivän retken Pilanesbergin luonnonpuistoon. 



Q - Qatar
Lensimme Malediiveille Qatar Airwaysilla ja otimme maksuttoman pysähdyksen Qatarin pääkaupungissa Dohassa. Ostimme useamman tunnin kaupunkikierroksen, johon kuului illallinen. Doha on täynnä toinen toistaan erikoisempia ja upeampia pilvenpiirtäjiä. Soukin alueella on vielä jäljellä paikallisväriä mukavasti. Doha ei tehnyt minuun sen kummempaa vaikutusta yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Islamilaisen taiteen museorakennus on hieno.


MIA eli Museum of Islamic Art

R - Rauma
Suosin suomalaista ja valitsen Rauman. Rauma on oikeasti maailmanluokan nähtävyys. Kävin Raumalla ensimmäistä kertaa 2018 ja olin ällistynyt alueen lajuudesta, talojen koristeellisuudesta ja alueen tunnelmallisuudesta. Kiittelin onneani, että tuli vihdoinkin käytyä siellä. Minun listallani Raumalle hävisi Riika, Rooma, Rabat ja Reykjavik.



S -  San Francisco
Olen asunut pikkukaupungissa Bay Arealla, joka on alue San Franciscon lahden ympärillä. San Franciscoon pääsi näppärästi paikallisjunalla ja siellä tulikin käytyä usein päiväseltään. Tuolloin elelin todella tiukalla budjetilla, mutta siitä huolimatta mieleenpainuvia kokemuksia karttui paljon. Retkeilimme paljon teltan ja kaasukeittimen kanssa ja kiertelimme kaikki halvat huvit ja ilmaiset kuten saketehtaan maistiaishuoneen :) Siihen aikaan viiniä sai maistella jopa ilmaiseksi vähemmän vierailijoita vetäneellä Sonoman alueella. Napa Valleyssa saattoi joutua maksamaan muutaman dollarin. Kapellimestari, johon tutustuin syntymäpäivänäni baarissa, antoi minulle lahjaksi koko konserttisarjaansa liput. Meillä oli sama syntymäpäivä. Kaikenlaista mahtui tuohonkin aikaan ja olihan se aina jännitysnumero, että kestääkö se auton rämä perille saakka.

Jestas 90-luvun kuvanlaatu on ollut surkea. Mutta tässä ikää on 22 tai 23v ja reippaasti maailmalla. Huomaa tyylikäs ruttusukka-tennariyhdistelmä.

T - Tunisia
Tämänkin ikimuistoisen reissun tarjosi työnantajani. Kaikki meni sinänsä hyvin. Lentokentällä en saanut rahaa pankkiautomaatista ja autonkuljettaja lähetti minulle jonkun auttamaan. Meinasin ryöstön pelossa tirvaista yli-innokasta auttajaa jo turpaan. Onneksi en, koska hän oli työnantajani Afrikan myyntipäällikkö ;)  Ehdin käydä eksymässä Tunisin vanhassa kaupungissa medinassa, jossa jouduin palkkaamaan oppaan pois päästäkseni, kävin lisäksi Karthagossa sekä Sidi Bousaidissa, joista molemmista tykkäsin todella paljon. T-kirjaimen olisi voinut antaa hurmaavalle Turulle ihan vaan Luostarinmäen käsityöläismuseon takia. Olisi T:n voinut antaa Tampereelle, koska se on  kiva kaupunkin ja appiukon nykyinen kotikaupunki. Samassa korttelissa asuu nykyisin myös ystäväni Leena.



U - Uffizi
Tykkään museoista ja siksi listalle pitää päätyä vähintään yksi museo. Se olisi voinut olla d'Orsay, Louvre, Eremitaasi, British Museum, Amsterdamin Rijksmuseum tai Vatikaanin museokin. Mutta kirjaimen sai Firenzessä sijaistse Uffizin museo. Se mikä näissä isoissa museoissa on häiritsevää on se, että aikaa pitää varata todella paljon, sekä varautua jonoihin ja tungokseen.


V -Virrat
Appiukolla oli sellainen erämaahenkinen kesämökki Virroilla, jossa meidän perheemme on viettänyt monta lomaa. Luonto mökin ympärillä oli ihana, kallioiden päällä kasvoi komeat jäkälät, mustikoita pystyi poimimaan suoraan omalta pihalta, laiturille paistoi aurinko koko päivän ja sinne näkyi huikeat auringonlaskut. Mökillä näimme yhtenä kesänä kiiltomatoja. Koska mökki on myyty, niin gloria sen ympärille kasvaa vuosi vuodelta. Nostalgia syistä Versailles hävisi Virroille.


W - Waitomo Caves
Kun asuimme Tokiossa, ystäväni Tiina tuli puolisonsa kanssa meille kylään Tokioon. Sen jälkeen menimme yhdessä kiertämään autolla Uuden-Seelannin pohjoissaarta. Luontokohteet olivat upeita: geysiiri, kiehuvia mutalähteitä, turkoosina hohtava koski ja vaikka mitä. Kaikkein mieleenpainuvin kohde oli Waitomo Caves. Se on luolasto, jonka tippukivikatossa asuu kiiltomatoja. Kiiltomatojen asuinosiossa liikutaan veneillä hipihiljaa. Ihan kuin olisi ollut avaruudessa. 


Y - YK:n päämaja
Olen nuoruudessani harrastanut hyvin aktiivisesti joukkuevoimistelua. Joukkueemme on ollut kahdesti esiintymiskiertueella USA:ssa. Myöhemmällä reissulla olimme itärannikolla ja pääesiintymisemme oli skandinaavisilla juhannusjuhlilla ja sen lisäksi kiersimme muutamia suomi halleja. Näiden lisäksi paikallinen puuhanainen onnistui järjestämään meille esiintymisen YK:n päämajaan New Yorkiiin. Nuo reissut ovat olleet kaikkiaan hyvin mieleenpainuvia, mutta kyllä tuo YK on kirsikka kakun päällä.

Joukkueemme YK:n päämajan luona

Saimme YK:sta muistoksi ensipäiväkuoret. Se on osoittautunutkin kivaksi muistoksi ja helppo säilyttää. Hieman on aikaa kulunut tuostakin vuoden 1991 reissusta. Muinaishistoriaa!

Z - Zürich
Z alkavia paikkoja on aika vähän. Siksi valinta oli helppo eli Zürich. Jouduin kerran lähtemään Zürichiin työreissulle kesken kesälomaani haukuttavaksi. Minulla jäi jonkin verran aikaa kierrellä kaupunkia. Parhaiten mieleeni on jäänyt se, että kaupunkia halkovassa Limmat-joessa näytti olevan sopiva virtaus ja ihmiset kelluivat joessa pelastusliiveissä. Siitä saakka olen halunnut päästä kokeilemaan sitä itsekin.

Kuva jälleen kotialbumista

Å - Århus
En tiedä, että miten tuo Århus oikeasti kirjoitetaan. Usein näkyy Aarhus-kirjoitusmuoto, mutta sovitaan nyt, että tässä postauksessa se kirjoitetaan Århus. Perheen Tanskan matkalla halusin päästä Århusiin, koska siellä on hyvin viehättävä Den Gamle By.

Olen useasti miettinyt, että Tanskan matka suhteellisen pienten lasten kanssa oli hyvin onnistunut kokemus. Tanskaa on kehitetty perhematkailukohteena ja tarjontaa on paljon ja kaikki toimii.



Ä - Ähtäri
Ähtärin eläinpuistossa olemme hukanneet yhden lapsen. Poika muistaa sen vieläkin. Etenkin sen, että sai ilmaiseksi henkilökunnalta pillimehun. Olemme hukanneet lapsen myös miinalaiva Pohjanmaalla, Muumimaailmassa meiltä karkasi lapsi. Eli tapaus ei ole ainutkertainen, mutta se ensimmäinen. Ähtäri on Virtojen naapurissa, joten muitakin Ähtärin palveluita on kokeiltu. Kylmänä kesänä lähin uimapaikka mökiltä oli hotelli Mesikämmenen pieni kylpylä. Ähtärin eläinpuisto oli koko perheen mieleen. Jos meillä olisi vielä Virtain mökki, niin pandat käytäisiin katsomassa ehdottomasti.



Ö - Östersundom
Ainoa Ö:llä alkava paikka, joka tuli mieleen. Östersundom oli osa Sipoota, joka pakkoliitettiin Helsinkiin. Östersundomin suuret suunnitelmat eivät tunnu etenevän mihinkään. Alueelle suunniteltiin koteja, jopa 100 000 asukkaalle. Minulle Östersundomin alue on siitäkin tuttu, että esikoinen oli eskarissa väistötiloissa Östersundomissa.

Östersundomissa on hurmaava vanha puukirkko vuodelta 1754. Se on Helsigin vanhin kirkko ja samalla myös uusin, pakkoliitoksesta johtuen.


Tämä oli minulle tosi kiva postaus tehdä. Samalla tuli muisteltua vanhoja juttuja ja selailtua valokuvakansioita. Olen jo nuoresta hinkunut maailmalle kokemaan ja näkemään. Ilman Hra Kepposta olisin saattanut hyvinkin ryhtyä kiertolaiseksi. Ammattini olisi sen mahdollistanut. Lapsille olen ehdottomasti halunnut tarjota juuret. Tällä hetkellä alkaa tuntua siltä, että isoin osa matkahaaveista on toteutettu ja veri ei vedäkään enää kulkemaan. Pitäisikö alkaa katselemaan jo kiikkustuolia.

Tämä oli niin suuritöinen postaus, etten uskalla haastaa tähän ketään. Saa toki mukaansa napata. Innostuin tästä aakkoshommasta niin paljon, että haluaisin tehdä saman suomalaisilla paikoilla ja sitten ruuilla.

Kivaa sunnuntaita!

19. marraskuuta 2019

Staycation Helsingissä

Poikien lahjaksi antama hotelliyöpyminen on jo nyt lunastettu. Vietimme Hra Kepposen kanssa kivan staycationin eli miniloman kotikaupungissamme Helsingissä. Meille riittää koettavaa ihan kotinurkillammekin, koska pari viime vuotta ovat olleet niin raskaat, että moni juttu on jäänyt odottamaan parempaa ajankohtaa.

Aloitimme päivän käymällä ensimmäistä kertaa Oodissa. Olen nähnyt siitä tuhansia kuvia, mutta ne eivät ole tehneet paikalle oikeutta. Oodi on luonnossa vielä upeampi kuin kuvissa. Tila on niin avara ja valoisa ja täynnä mielenkiintoisia paikkoja istuskella tai lueskella. Kertakaikkiaan upea tila! Muutama vuosi sitten kirjoitin kadehtivani Seinäjoen kirjastoa. Enää ei todellakaan tarvitse.





Erilaiset työtilat olivat myös mahtavia. Kylläpäs leukani loksahti auki, kun näin ne peitetikkikoneet ja muut ompeluvehkeet ja tarratulostimet! Aion tehdä uuden reissun tutustumaan paremmin Oodin mahtavaan palvelutarjontaan.

Oodista jatkoimme lounaalle Kampin Hoku-ravintolaan. Sielläkin on pitänyt käydä illallisella pitkään. Tulipahan sentään testattua Hokun lounas. Minun teriyakilohiannokseni oli erinomainen, Hra Kepposen kana oli tavanomainen. Koska emme olleet syöneet Hokussa aikaisemmin otimme vielä jaettavaksi sobanuudelisalaatin tiikeriravuilla, joka oli myöskin erinomainen. Kolmea annosta ei missään nimessä lounaalla tarvitsisi, meiltä jäi kana-annos syömättä loppuun saakka.


Kävimme ostamassa Kampista vähän herkkuja ja pienen kuoharin hotellihuoneeseen ja lähdimme kohti hotelli Clarionia. Clarionissakaan en ollut käynyt aikaisemmin, vaikka suunnitelmissa on ollut usein piipahtaa kattobaari Sky Roomissa yhdellä drinkillä. Sky Room jäi kokematta tälläkin reissulla, mutta Sky Roomin maisemat nautiskelimme kattoterassin uima-altaan kautta.

 Clarionin aula

Valitsimme majapaikaksemme Clarionin kattoterassin uima-altaan vuoksi. Uima-allas on toiminnassa ympäri vuoden ja sen toinen erikoisuus on se, että altaan toinen reuna tulee reilun metrin verran hotellin seinästä ulos ja lasilattiasta voi katsella 16 kerroksen edestä pudotusta maahan. Toinen syy valintaan oli suhteellisen edullinen hinta. Tilasin Clarionin uutiskirjeen ja sillä sai vielä pari kymppiä hinnasta pois.

Pojat olivat sitä mieltä, että meidän kannattaisi mennä Flamingoon, koska heidän viikonlopputarjoukseensa kuului vapaa vesipuiston käyttö. Täytyy tunnustaa, että meillä Hra Kepposen kanssa on perhekylpylöiden kiintiö aika täynnä. Vähän pitkin hampain olemme heittäneet pari viimeistä keikkaa. Keskimmäinen ja kuopus ovat vieläkin todella innostuneita kylpyläkäynnistä, joten sen takia olemme niitä vielä tehneet. Varmasti niitäkin reissuja vielä myöhemmin muistelemme haikeina, että muistatkos kuinka ihania ne reissut olivat.

Satuimme osumaan hyvään aikaan Clarionin uima-altaalle. Se oli aivan tyhjä sinne saapuessamme. Ehdimme hyvän aikaa olla altaassa, ennenkuin lisää vieraita saapui paikalle. Allas on aika pieni, joten se ruuhkautuu helposti. Vaikka vesi oli lämmintä, niin pienessä liikkeessä piti pysyä ettei ala palelemaan. Siinä vaiheessa, kun menin saunaan, niin hyvä kun enää mahduin lauteille ja suihkuun piti jonotella. Tilat kaikkiaan ruuhkautuvat helposti. Minusta suihkutilat ja sauna olivat tyylikkäät, löylyt tosin tosi miedot. Altaastakin tykkäsin ja onhan siinä oma viehätyksensä uida ulkona, kun altaasta näkyy kaupungin valot ja ulkolämpötila on +2.


 Kohta altaaseen!

Tämä näkymä on altaan lasipohjan lävitse. Pudotusta se 16 kerrosta. Alla katu ja sen vieressä satama-allas, jossa kaksi laivaa ja Clarionin toinen torni

Kun sukeltaa altaan ulkopäädyssä ja katsoo lasin lävitse näkee Helsingin valot. Minä tosin katselin maisemia kameran välityksellä.

Aioimme viihtyä altaassa vähän pidempään ja ulkona tuulikin niin tulimme altaaseen pipot päässä :D

Illalliseksi riitti salaatit ja sitten herkuttelimme eväillä. Gateaun triplasuklaaleivokset olivat erinomaiset. Olisivat olleet vähän liian makeat kerralla syötäväksi, mutta eväsvadelmat taittoivat makeuden täydelliseksi.


Aamiainen oli ruuhkainen, vaikka hissin infotaulun mukaan emme olleet syömässä siinä ruuhkaisimpana viimeisenä tuntina. Aamiainen oli perushyvä ja valikoima runsas. Meillä oli Clarionin perushuone, joka oli todella siisti, mutta hyvin tavanomainen. Sänky oli hyvä.

Staycation oli siis varsin onnistunut. Voisin joskus viettää toisenkin staycationin, jos raskisin ottaa huoneen jostakin design hotellista tai vaikka Kämpistä. Toki voisin testata Clarionin kattouima-altaan myös kesäaikana. Pitäisi ajoittaa vierailu sellaiseen aikaan, että voisi katsella auringolaskua uima-altaasta. Noin muuten pitää todeta, että minusta on aina ihana nukkua omassa sängyssä. Joten en ehkä ole vielä staycation ihminen. Oletko sinä majoittunut kotikaupungissasi hotellissa? Mitä mieltä olet staycationista?