29. toukokuuta 2021

Perhe on paras

Viikonlopun kunniaksi kehua retostelen sillä, kuinka mahtava perheeni välillä onkaan! Aloitetaan kehuskelu vanhimmasta nuorimpaan!

Vaari
Perennapenkistäni on siivottu rikkaruohot, kuolleet oksat ja muu törky. Sinne on lisätty multaa ja kuorikatetta. Penkki näyttää niin siistiltä! Perennapenkin hoiti kuntoon 84-vuotias isäni. Vaari hoiti myös pienen mansikkamaamme kuntoon. Kiitos vaari! "Velvoitin" vaarin hommiin pullapalkalla, mutta tässä kävi niin, että vaari toi pullatkin mukanaan. Seuraavat pullakahvit tarjoan todellakin minä :)


Kyllä on siistiä! Ja kohta kukkii ensimmäiset kasvit

Hra Kepponen
Viikolla tuli Queen + Adam Lambert keikkaliput myyntiin. Siinä on keikka, jonka olen halunnut nähdä todella, todella pitkään. Kerrankin oli onni myötä: sain jonosta sellaisen numeron, jolla pääsi ostamaan kohtuulliset paikat. Sitten Ticketmaster ilmoitti, että salasana on resetoitu turvallisuussyistä ja siihen se homma sitten hyytyi ja liput menivät sivu suun. Harmitti aivan vietävästi.

Myöhemmin sain kaverilta viestiä, että tuli lisäkeikka. Myöhästyin todella pahasti sen lipunmyynnistä, vain pikkupikku jämät oli jäljellä. Olin jo ostamassa kaksi hajapaikkaa piippuhyllyltä, kun Hra Kepponen kielsi ostamasta. Olin hieman hämmentynyt. Hra Kepponen joutui paljastamaan, että oli ostanut minulle synttärilahjaksi (aivan liian kalliit) VIP-liput. Olin ihan puulla päähän lyöty. Luterilainen kotikasvatus iski hetkeksi ja olin sitä, mieltä, että nyt Hra Kepposella meni överiksi. Tokenin tilanteesta ja olen erittäin otettu. Harmi, että yllätys meni siltä osin pieleen, että nyt Hra Kepponen ei näe naamaani. Hänen oli tarkoitus antaa fyysiset liput minulle 50v synttäriaamunani.

Tätä pitää odottaa vielä yli vuosi

Keskimmäinen
Meidän taloyhtiöllämme on isot ja hienot yhteiset piha-alueet ja varmaan parisataa metriä erilaisia pensasaitoja, koristekirsikkapuita, kriikuna- ja päärynäpuu ja marjapensaita. Työtä on niin paljon, että esimerkiksi aitapensaiden leikkuun hoitaa puutarhafirma. Tämän vuoden kevättalkoissa oli aikamoiset mullan, kuorikatteen, hiekkalaatikkohiekan sekä kivimurskeen siirto- ja levityshommat. Sain rekrytoitua keskimmäisen puolestani yli kahdeksi tunniksi talkoisiin mullan levitykseen. Olen toki nähnyt nopeampiakin duunareita, mutta poika oli hommissa mukana aikuisten seassa reippaasti ja jutteli ja nauratti naapurin rouvia. Meidän 14v pärjäsi niin hyvin vieraiden aikuisten kanssa, että minä pääsin hoitamaan muita asioita. Olen tosi ylpeä pojasta! Poika on myös kovasti kiinnostunut kesätöistä ja uskon että hän pärjäisi hyvin, jos vaan onnistuu tulevaisuudessa saamaan kesätyötä.

Taloyhtiön päärynäpuu kukkii


Koristekirsikkapuu kukkii

Taloyhtiön mustaherukka kukkii. Keskimmäinen alkoi heti muistelemaan kaikkia pihalla syömiään karviaisia

Taloyhtiön keskipihaa. Tämän lisäksi on kulmatontti ja yläpihat
 
Noin muuten arkeeni kuuluu tällä hetkellä lähinnä pelkkää puurtamista. Töissä on kiireistä ja paineita päällä. Sen lisäksi yritämme hieroja-kosmetologini ruoskinnan alla tehdä kodin siistintää ja kunnostusta. Maalina on se, että viimeistään synttäreilläni meillä on alakerta ja piha juhlakunnossa. Tuntuu, että en ole ollut lainkaan vapaalla sitten niiden muutaman päivän, jotka vietin huhtikuussa Levillä. Nytkin viikonloppu kuluu pihatöissä ja työtöissä. Kotitöiden osalta mieli on hyvä. Meidän pihaprojektimme on nytkähtänyt vihdoin kunnolla eteenpäin. Näkösuojat poreammeen ympärillä ovat pystyssä. Lähemmäs tuhat kiloa poistettua maa-ainesta on vihdoinkin poissa pihalta ja paikalla on pari tuhatta kiloa kivituhkaa ja koristekiviä. Maansiirtoprojektin jäljiltä meillä on ainoastaan kuollutta nurmikkoa. Vähän jännittää, että riittääkö voimat kesälomaan saakka. Lomasuunnitelmat ovat pääosin rentoa mökkeilyä voimia keräten. 
 
Viime viikon ilopilkkuna toimi ystäväni Ilonan ehdotus yhteisestä aamiaisesta Bulevardille avatussa uudessa hotel Indigossa. Hotel Indigo on avajaistarjouksena myynyt kaksi aamiaista yhden hinnalla, eli 29€ syö kaksi. Aamiaiseen kuuluu erinomaista erikoiskahvia: me joimme lattet. Lämpinä ruokina oli pekonia, kasviksia, herkkusieniä, munakokkelia, punajuuripullia, kananmunia, makkaroita, lettuja ja puuroa. Aamiainen oli tosi hyvä! Ihanaa, että Ilona sai minut houkuteltua täältä etätyökotipoterostani kaupungille.
 

Kivaa viikonloppua!

24. toukokuuta 2021

Viikonlopun kulttuurijutut

Lauantaina meillä oli pop-kulttuurin ilta: Katsoin pitkästä aikaa Euroviisut. Joka vuosi emme ole jaksaneet innostua Euroviisuista lainkaan, mutta tänä vuonna Suomen biisi oli minusta hyvä ja kertosäe tarttuva. Suomi taitaa parhaiten sellaisen raskaamman mutta melodisen genren. Keskimmäisemme ehti katsomaan semifinaalien jälkeen sen verran monta Blind Channelia buustaavaa Tiktok-videota, että hän kiinnostui Euroviisuista ja ehdotti kisastudiota.

Blind Channel

Esikoinen ja kuopus kävivät viihtymässä kisastudiossamme lettujen paiston ja syömisen ajan :) Meillä oli todella hauska Euroviisuilta ja -yö. Keskimmäisemme voisi ryhtyä pisteidenlaskun radioselostajaksi. Tosin kielenkäyttöä pitäisi ehkä hieman siivota, mutta viisuhuumassa emme jaksaneet siitä närkästyä lainkaan. Keskimmäinen jaksoi uskoa loppuun saakka, että yleisöäänillä Blind Channel nousee vielä kovaa. Hra Kepposen kanssa ehdimme jo menettää toivon 10 parhaan joukkoon pääsemisestä, joten yleisöäänimenestys oli meille iso yllätys. 

Lisäksi jännitimme sitä, että voittaako minun suosikkini Ranska ja eihän vaan keskimmäisen inhokki Sveitsi voita. Hra Kepponen hoiti perinteistä jännitystehtävää, että voittaako Suomi Ruotsin. Voittaja Italia ei kuulunut meidän suosikkeihimme. Suosikkimme Ranskan ohella oli Islanti.

Harvinaista herkku pistelistalla. Olisipa jäänyt lopulliseksi tulokseksi

Sunnuntaina oli vuorossa maailmanluokan maalaustaidetta. Kävimme Ateneumissa katsomassa Ilja Repinin näyttelyn. Kerrankin oli lippujen kanssa ajoissa liikenteessä ja silloin lippuja oli saatavilla ihan joka päivälle ja joka kellonaikaan.

 

Rakastan Ateneumin sisätiloja ja pitkän tauon jälkeen jo pelkät Atskin portaat tekivät vaikutuksen

 
Repin on yksi Venäjän suurimmista ja tunnetuimmista taiteilijoista. Repin oli erittäin taitava muotokuvamaalari. Näyttelyssä on yksi iso valokuva muotokuvaa maalaavasta Repinistä ja hänen mallistaan. Jotenkin Repinin työ on ilmaisuvoimaisempi ja mallia paremmin kuvaava kuin valokuva. Katsojasta tuntuu kuin Repin onnistuisi korostamaan malliensa olennaisia piirteitä töissään ja kuin niistä voisi päätellä jotain henkilön persoonallisuudesta.
 
Repinin tytär
 
Tunnetuimmat Repinin työt ovat Venäjän yhteiskunnan oloja kuvaavia teoksia kuten Volgan lautturit, jonka ikäluokastani tuntevat varmasti lähes kaikki.

Volgan lautturit. Tuo punainen seinä taustalla sopi taululle todella hyvin!

Maskiselfie Volgan lauttureiden kanssa


Nyt toukokuussa on jo jonkin aikaa tuntunut elämä helpommalta. Olen tavannut pienesti kavereita, appea, päässyt museoon ja kävin ravintolassakin. Nämä pilahdukset "entisestä elämästä ennen koronaa" ovat tuntuneet aivan ihanilta. Yksi isoimmista toiveistani on, että pääsisin heinäkuussa Lapin kautta Norjan puolella ja Jäämeren rannalle. Töissä näkyy Intian paha tilanne ja se pitää olon epävarmana ja tulevaisuuden odotukset hyvin maltillisina. Mutta nautin mahdollisimman täysillä "uusista vapauksista"!

Kivaa uutta viikkoa!

Ateneumin esittely Repin-näyttelystä:
"Ilja Repin (1844–1930) tunnetaan ennen muuta psykologisen ihmiskuvan ja venäläisen kansankuvauksen mestarina. Näyttelyssä nähdään Repinin tunnetuimpia, taiturimaisen yksityiskohtaisia maalauksia, kuten Pietarin Venäläisen taiteen museosta tulevat Volgan lautturit (1870–1873) ja Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (1880–1891).

Näyttelyn lukuisissa muotokuvissa esiintyvät niin taiteilijan perheenjäsenet kuin ajan kulttuurivaikuttajatkin, kuten säveltäjä Modest Musorgski ja kirjailija Leo Tolstoi. Kaikkiaan Repin maalasi yli 300 muotokuvaa ja kuvasi paljon myös naispuolisia kulttuurielämän voimahahmoja.

Ilja Repin on aikansa merkittävin venäläinen taiteilija, joka kuvasi maaorjuudesta 1860-luvulla vapautunutta Venäjän kansaa sekä aikansa älymystöä ja kansan suhdetta hallitsijoihin. Siksi hän on vaikuttanut vahvasti siihen, mikä on yhä suomalaistenkin käsitys venäläisyyden olemuksesta.

Näyttely on ensimmäinen Repinin koko uraa esittelevä katsaus Suomessa 2000-luvulla. Näyttelyssä on esillä yli 140 maalausta ja paperipohjaista teosta yli kuudenkymmenen vuoden ajalta. Suuri osa teoksista nähdään ensimmäistä kertaa Helsingissä. Myös Ateneumin kokoelmaan kuuluu runsaasti Repinin teoksia.

Näyttelyn toteuttavat Ateneumin taidemuseo ja Petit Palais, Musée des Beaux-Arts de la Ville de Paris/Paris Musées yhteistyössä Tretjakovin gallerian ja Venäläisen taiteen museon kanssa. Ateneumin näyttelyn kuraattori on intendentti Timo Huusko. Ateneumin jälkeen näyttely on esillä Pariisin Petit Palais’sa.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan runsaasti kuvitettu ja asiantuntijoiden artikkeleista koostuva näyttelyluettelo suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisun toimittaa amanuenssi Anne-Maria Pennonen."

Lainattu  https://ateneum.fi/

19. toukokuuta 2021

Täydellinen kesäpäivä toukokuussa

Aivan ihana oli se äkillinen helle, joka ehti helliä ainakin Uudellamaalla meitä suurimman osa viimeviikosta. Puitten lehdet kasvoivat melkein silmissä ja järvivedet lämpenivät jäätävästä viileäksi päivissä. Aivan mahtavaa! Sade on tehnyt luonnolle hyvää, mutta tuo ihana lämpö saisi palata!

 
Valkovuokko mökillä

Ihan pelkkää riemua ei ole helle ollut. Helle on saanut kukkien lisäksi koivut pölyttämään rajusti. Ilmeisesti tänä vuonna on muutenkin keskimääräistä pahempi siitepölyvuosi, viime vuonnahan siitepölyn määrä taisi olla elämäni vähäisin. Olen valitellut sitä, että etten voi juurikaan olla ulkona. Hra Kepponen kehotti kokeilemaan ulkoilua hyvän FFP2-maskin kanssa. Oman kokemukseni mukaan maski päällä voi ulkoilla pidempään! Suosittelen kokeilemaan, jos kärsit koivun siitepölyn aiheuttamista hengitystieoireista. 

Pitkästä ulkoilusta saan hengitystieoireiden lisäksi iho- ja silmäoireita, joihin maski ei auta. Olen tietysti jo miettinyt pirkkaniksiä, jossa ulkoiluun maskin ohella yhdistetään uimalasit vahvuuksilla. Kylläpä melkein harmittaa etten ole tullut niitä hankkineeksi :D

Nautiskelimme ihanasta kesäsäästä sunnuntaina mökillä. Maskin turvin kävin kartoittamassa kaikki tontin kukkivat metsäkukat. Niitähän riitti! Samaan aikaan kukki valkovuokot, loput sinivuokot, ensimmäiset ketoorvokit, rentukat, käenkaali eli ketunleipä, ensimmäiset lemmikit sekä aivan ensimmäinen metsämansikkakin. Samaan aikaan kuuntelin linnunlaulua. Luonnon konsertti ja taidetta siis!

Keski-ikäisen riemua: kukkivat orvokit ja rentukat

Suurimman läikähdyksen sydämessä sai aikaan ihanasti kukkivat ketunleivät. Ne kasvavat isoina ryppäinä ja ovat herkän kauniita. Kuin keijukaisten juhlamekkoja.
 




Täydelliseen kesäpäivään kuuluu tietysti hyvä ruoka. Meillä oli tarpeet sekä alkupaloihin että pääruokaan mutta päätimme yhdistää. Maha ei olisi vetänyt perunoita. 


Illalla saunoimme ja uimme. Edellisestä uimakerrastani oli kulunut reilut kaksi viikkoa. Silloin merivesi Matinkylän uimarannalla oli 3,5 astetta. Mökkirannan veden lämpötilan mittaus jäi kuopuksen tehtäväksi ja aivan selvää lukemaan emme saaneet. Mutta vesi oli ainakin 15-asteista, saattoi olla jopa asteen tai kaksi enemmänkin. 

Talviuintikauden jälkeen 15-asteinen järvivesi tuntui yllättävän lämpöiseltä. Siellähän pystyi uimaan ihan kunnon lenkkejä. Kuopus oli ensin sitä mieltä, että vesi on liian kylmää. Kun minä olin aikani siellä kauhonut, niin kuopus päätti alkaa uimaan kanssani.

Sellaiseen kehitysvaiheeseen on päädytty, että mökkisaunassa poikien toiveesta käytetään uikkareita. Kiva on että kuitenkin kelpaan sauna- ja uimakaveriksi. 

Uidessa kuulimme käen kukkuvan useasti. Monta vuotta on mennyt niin, ettei ole käkeä kuulunut. Viime kesänä kuului kukunta jälleen.

Enää ei kukaan vietä biitsipäivää meidän perheestäämme alaosattomissa kuten vuonna 2010 vietettiin

Kylläpäs teki mahtava kesäpäivä hyvää ihmiselle!
Lisää niitä kiitos!

14. toukokuuta 2021

Magnoliahuumaa

Vuosi sitten kävin ensimmäistä kertaa ihailemassa Torkkelinmäellä magnolioita. Helatorstaina kävin siellä ystäväni Sirpan kanssa. Äkillinen sään reipas lämpeäminen oli saanut aikaan sen, että valkoisen magnolian kukista iso osa oli auennut yhtäaikaa. Kukkia on tänä vuonna todella paljon. Niin kaunista! 

Olen koko kevään katsellut instasta, kuinka magnoliat kukkivat ihanasti Lontoossa ja Tukholmassakin ja olen odottanut, että nuo kaksi puuta kukkisi Helsingissä. Olen todella keski-ikäinen, kun elämän pieniin, mutta tärkeisiin kohokohtiin kuuluu magnolioiden ja kirkkapuiden kukkiminen :)

Suomen kasvuoloissa magnolia on vaativa kasvatettava. Se tarvitsee valoa, mutta ei paahdetta ja tilaa. Se on arka koville pakkasille ja jotkut lajikkeet myös keväisille hallaöille. En tiedä, miten näitä Torkkelinmäen magnolioita vaalitaan, mutta ne tuntuvat menestyvän erinomaisesti. Omassa unelmien pihassa kasvaisi upeasti kukkiva magnolia, omenapuita sekä sellainen kirsikkapuu, joka tekisi muhkeita kukkia, joissa terälehtiä olisi monessa kerroksessa. Kukkivien puiden lisäksi olisi pioneja notkuva perennapenkki.

Voi tuota kukkien määrää

Myös vaaleanpunainen magnolia kukkii komeasti

 
Pihahaaveeni magnolioista ja mahtavista perennapenkeistä ovat hyvin epärealistiset. En oikein jaksa panostaa pihan hoitoon. Koivunsiitepölykausi on usein sellainen, että pysyttelen silloin enimmäkseen sisätiloissa ja pihan kevättyöt jäävät tekemättä ja sitten alkaakin jo mökkikausi. Mutta ainahan sitä voi haaveilla.

Hupsusti haaveilen myös kukkabongausmatkoista. Haluaisin nähdä jakarandan kukkivan. Jakaranda kukkii hyvin näyttävästi kirkkaan violetein kukin, jotka täyttävät puun oksat. Ehkä joskus matkustan Maderaille bongaamaan jakarandan.


10. toukokuuta 2021

Äitienpäivä onnistui yli odotusten

Jopas oli mahtava äitienpäivä! Välillähän meininki on ollut aikamoista sähläystä :) Pienempinä pojat eivät jaksaneet millään odottaa päiväkodissa askarteltujen lahjojen kanssa juhlapäivään saakka ja sitten välillä pojat eivät ole oikein jaksaneet innostua äitienpäiväpuuhista. Tänä vuonna kaikki meni onnellisten tähtien alla.

Meidän keskimmäinen 14v leipoi suklaakakun. Ihan pikkaisen piti neuvoa, mutta hyvin sujui. Yhdessä koristelimme kakun. Olen todella ylpeä pojan tekemästä kakusta! Se oli kaunis ja maukas.

Keskimmäinen antoi myös työpanoksen lahjaksi ja istutti ostamani orvokit kahteen astiaan. Tuo mäyräkoirapajukori on meistä aivan syötävän suloinen, koska se muistuttaa meitä mummin Tippa-koirasta, joka vietti viimeisen elinaikansa meillä. 

Kuvassa näkyy kuopuksen minulle askartelema onnittelukortti.

Kyllä minun kelpaa: kukkaistutus, kortti ja kakku äitienpäiväksi

Hra Kepponen osti minulle ruusuja
 
Meillä ei ole tapana ostaa mitään lahjoja Hra Kepposen kanssa toisillemme äitien/isänpäivänä. Se kumman päivää juhlitaan saa joko aamiaisen tai illallisen tai parhaimmassa tapauksessa molemmat. Sain ruusujen lisäksi Hra Kepposelta valitsemani aterian. Valitsin parsaa, hollandaisea ja savulohta. Yksi kevään parhaista jutuista on parsa :)
 
Äitiä ei ole minulla eikä Hra Kepposella elossa lainkaan. Oudoltahan se näin juhlapäivinä tuntuu vielä parin vuoden jälkeenkin. Onneksi saimme ruokapöytään kanssamme isäni eli vaarin.

Parsaa ja lohta



Illan kruunaus ja rentoutus

Onnistunut äitienpäivä tuli todellakin tarpeeseen. Oli aikamoinen viime viikko. Töissä oli kiirettä ja paineita ja olisi pitänyt todellakin jaksaa painaa aika pitkää päivää pää kirkkaana. Hra Kepponen sai ilmeisesti hyvin rajun ruokamyrkytyksen ja meillä kävi ensihoitoyksikkökin tarkastamassa tilanteen. Ei kuitenkaan olla ihan ummikkoja vatsatautien suhteen, ollaan podettu tavallisten vatsatautien lisäksi parit norot ja rota, jonka aikaan esikoinen oli kaiken kaikkiaan 6 viikkoa pois päiväkodista. Mitään sellaista kuin viime viikolla, emme ole ikinä aikaisemmin kokeneet. No, onneksi ei ollut tarttuvaa mallia ja Hra Kepponen toipui, tosin hitaasti. Viikolla jäi yksi yö nukkumatta ja se tämän ikäisellä tuntuu pitkään. Nyt on juhlittu ja levätty ja näillä voimilla ja ilolla uuteen viikkoon. Ensi viikolla sitten jotain terveellisempää herkkua, esikoinen on luvannut tehdä minulle smoothieta lahjaksi.

Kivaa viikkoa!

7. toukokuuta 2021

Vuoden vaateshoppailut

Olen kertonut useasti, että en harrasta shoppailua ja että ostan hyvin vähän vaatteita, jalkineita, laukkuja etc. Takavuosiin verrattuna vaatimukset työpukeutumiseen muuttuivat jo viitisen vuotta sitten. Silloin vaihdoin uuteen työhön samalla työnantajalla, eikä uuteen työhöni sisältynyt enää asiakastapaamisia. Heippa pakkopuvut eli jakkupuvut! Toimistolla voi olla hyvin rennommissa vaatteissa kuten farkuissa ja tunikoissa. Voisin ehkä olla verkkareissakin, mutta toistaiseksi kukaan muu ei käytä niitä. Jännittävää nähdä, että onko pukeutumiskoodi muuttunut entistä rennommaksi tämän pitkän etätyöputken aikana.

Olen istunut siis yli vuoden pelkästään etätöissä ja käyttänyt pääasiallisesti jumppatrikoita, vanhoja farkkuja, yöpaitoja, vanhoja t-paitoja ja vanhoja mekkoja. Tarve uusiin vaatteisiin on ollut normaali pienempi, samoin kiinnostus vaatteisiin.

Mitä ostin vuonna 2020:

  • Alkuvuodesta: Nansolta lyhythihaisen tunikan, kesämekon ja pitkähihaisen tunikan. Kaikki tarpeeseen.
  • Kesällä ennen pohjoisen reissua: uudet sporttisandaalit (pakolliset tulehtuneen varpaan vuoksi) ja kahdet uudet nupukkinahkatennarit. Siksi kahdet, että sattuivat olemaan kenkäkaupan lopettajaisissa hyvässä tarjouksessa
  • Kesällä Norjasta: fleecetakki, koska yllättäen palelin sinä päivänä :)
  • Loppuvuodesta: mustan trikoomekon ja kimonotakin Tampereelta Seelesta, joka myy vastuullista muotia. Musta mekko puuttui vaatekaapistani, mutta kimotakki oli ihan heräteostos
Ostin vuonna 2020 vaatteita 6 kpl ja kenkiä 3 paria.
 
Lisäksi sain ystävältäni Lauralta lahjaksi lyhyhihaisen kietaisumekon. Laura oli bongannut sen alennusmyynnistä. Se ei ole niissä väreissä, joita yleensä suosin, mutta sehän sopi minulle tosi hyvin. Ystävältäni Sirpalta sain toiset samanlaiset mustat housut, joita käytän usein tunikoiden kanssa, uuden veroisessa kunnossa.

Mitä ilman olisin pärjännyt: toisia tennareita, fleecetakkia (paitsi ostopäivänä olisin palellut ilman sitä) ja kimonotakkia.

 
Nanson lyhythihainen tunika, kuva kesäkuu 2020 ravintola Purpurissa Sirpan kanssa

 
Seelestä ostettu musta mekko, kuva tammikuu 2021, Hra Kepposen synttäreiltä hotelli Valosta

 
Lahjamekko Lauralta, kuva Raumalta kesäretkeltä ystäväni Leenan kanssa heinäkuussa 2020

 Jäikö jotain tarpeellista ostamatta vuonna 2020:

  • Citytoppatakki joka sopii myös autoiluun. Käytin villakangas- ja laskettelutakkia. Sitten kun palaan toimistolla käymiseen, tarvitsen autoilijalle sopivan takin.
  • Talvikengät. Jotkut matalat ja käytännölliset nilkkurit. Sirommat on jo. Käytin lähinnä Ice bugeja ja yli 10v vanhoja talvikenkiä. Sama juttu: autoiluun ja toimistolle tarvitsen muut kengät kuin ice bugit.

Ostostarpeita vuodelle 2021:

  • T-paitoja ja joku kiva pitkähihainen
  • Farkut, varmaan kahdet, jos tulee paluu toimistolle
  • Uikkarit
  • Balleriinat tai jotkut kivat avokkaat
  • Ehkäpä joku juhlavaate omia synttäreitä silmällä pitäen
  • Toivottavasti ei tule tarvetta ostaa siistiä kesätakkia, se puuttuu
  • Jotkut kevyet ja kivat kesäkengät tennarit, lenkkarit tai siihen suuntaan
  • Jos tulee jo syksyllä paluu toimistolle, niin paita tai kaksi lisää ja sisäavokkaat toimistolle 
  • Vuonna 2020 ostamatta jääneet citytoppis ja talvinilkkurit, mikäli talvi tulee ajoissa
Lista tuntuu tosi pitkältä, etenkin jos joudun takkikaupoille. Meikäläisen shoppailukunnolla voi tehdä tiukkaa tuollainen hankintalista. Mielitekoja "haluan juuri tuon" ei oikeastaan ole. Joutsenen kevytuntuvatakki on himotuslistalla. Seuraavasta alennusmyynnistä käyn hakemassa sellaisen itselleni.

Minun olisi aivan mahdollista pitää vaateostosteni määrää vuoden 2020 tasolla pidempäänkin, jos muiden vaatteiden alla käyttämiäni toppeja ja t-paitoja ei lasketa. Ne ovat aika kuluvaa kamaa. Halutessani pystyisin todennäköisesti olemaan kokonaisen vuoden ostamatta yhtään uutta vaatetta aika kivuttomasti. Vuotta pidempään en usko pystyväni olemaan ostamatta uusia vaatteita, niin nopeasti farkut kuluvat puhki ja t-paidat muuttuvat räteiksi. Vuodelle 2021 veikkaan ostavani vaatteita ehkäpä jopa kaksinkertaisen määrän verrattuna vuoteen 2020. Kenkiä varmaan saman verran.

3. toukokuuta 2021

Teräasevahingon vuoksi vappujuomia jäi juomatta

Tässäpä vappumme summeerraus klikkiotsikon muodossa :) 

Teräasevahinko pääsi tapahtumaan sillä lailla, että Hra Kepposen hoidellessa tiskejä, tiskikoneen alakori jäi jumiin. Periaatteemme mukaisesti Hra Kepponen sovelsi "jos raaka voima ei auta, et ole käyttänyt sitä tarpeeksi"-metodia ja sitten menikin haarukka tosi ikävästi lävitse tuosta peukalon ja etusormen välisestä poimusta. Hupsista ja todellakin auts! Vappuporeammeiluun oli varattu runsaasti juomia eli 2 kpl lakkalonkeroita per kylpijä ja koska Hra Kepponen ei voinut tulla poreammeeseen teräasevahingon vuoksi, niin kaikki vappujuomat jäivät juomatta. Että teräasevahinko johti itse asiassa täysin kuivaan vappuun sekä ulkoisesti että sisäisesti.

Onneksi olin hoitanut ulkoisen kosteuttamisen jo ennen vappua ystävieni kanssa. Alunperin meidän piti mennä Matinkylän konttisaunaan vappuaattona, mutta juurikin eläköityneellä työkaverillani Sirpalla oli menoa vappuna. Ne on noi eläkeläiset sellaisia, että niitä ei pitele kotonaan edes korona ;) Kävimme sitten jo etukäteen vappusaunomassa.

Saunapäivänä aamupäivällä satoi vielä muutamia isoja lumihiutaleita, mutta illalla oli aurinkoista ja todella keväisen oloista. Oli hyvä saunareissu! Merivesi oli 3,5 astetta.

Tuo hurjin meistä kauhoo jo useita kymmeniä metrejä yhteen menoon avannossa


Saunapaikkamme Matinkylässä loylykontti.fi, saunavuoroja on saanut ostaa 39€ per tunti

Vappuaaton ohjelmanumerona oli munkkiöverit. Täällä meillä päin pitäisi mennä kauppaan heti aamusta hakemaan munkkeja, koska lounasaikaan mennessä kaikki on jo myyty. Vuosia tilannetta on helpottanut työpaikkaruokalan myymät munkit, mutta nyt jouduimme tyytymään pakastemunkkirinkölöihin. Ne kyllä toimivat erinomaisesti.

Vappupäivänä pidimme perhebrunssin terassilla ja saimme vaarin kylään. Kyllähän lasitetulla terassilla joutui istumaan takki päällä :)


 
Brunssi oli helposti kasattu: paistoleipiä, pekonia, paistettuja kananmunia, leikkeleitä, hedelmäsalaattia, mehua ja kahvia. Jälkiruuaksi oli kaupan pikkumunkkeja ja Kaskein juhlasimaa. Kaskein sima on meidän ehdoton suosikkisimamme, ainoa miinus on todella runsas sokerin määrä. Coca colassa on vähemmän sokeria kuin Kaskein juhlasimassa. 

Hra Kepponen yritti ostaa Kaskein simaa itsepalvelukassalla ja oli alkanut kunnon piippaus. Sitä myydään ainoastaan 18v täyttäneille. Ei ollut kassahenkilö kuitenkaan ilahduttanut Hra Kepposta pyytämällä henkkareita nähtäväksi.

Kuten kuvista näkyy, niin joku meistä sai vappupallon. Poikia ei ole vappupallot enää vuosiin kiinnostaneet. Se hirvittävä tohina vappupalloista on enää muisto vain. Niisk! Minä en ole kasvanut niin isoksi vieläkään, etteikö vappupallo ilahduttaisi. Hra Kepponen tietää vappupallomakuni eli jotain söpöjä (mieluiten överisöpöä) ja/tai mahdollisimman värikästä.

Sunnuntaina kävimme mökillä pullakahveilla apen kanssa. Emme olleet nähneet hänen kanssaan kuukausiin. 

Mökillä kukki sini- ja valkovuokot

Kivaa viikkoa!