23. heinäkuuta 2017

BookBeat koukuttaa kuten Netflix

Sain keväällä mahdollisuuden kokeilla BookBeatiä, joka tarjoaa kuukausimaksulla (16,9€) ääni- ja e-kirjoja älylaitteeseen. Olen innokas lukija, joten päätin tarttua mahdollisuuteen. Ajattelin, että voisin kokeilla äänikirjojen kuuntelua kännykälläni. Toistaiseksi minulle äänikirjojen kuuntelu on rajoittunut perheen autolomamatkoihin, jolloin olemme kuunnelleet lapsille sopivia äänikirjoja.

Ihan ensimmäiseksi päätin kuitenkin lukaista yhden suosikkidekkaristini Keplerin uutuudeen tabletillani. Sitten löysin toisen hyvältä vaikuttavan ruotsalaisen minulle tuntemattoman dekkaripariskunnan Börjlindin. Ahmaisin ensimmäisen kirjan hetkessä ja heti yhden luettuani pitikin siirtyä saman kirjailijan seuraavaan dekkariin. Jouduin BookBeatin e-kirjakoukkuun :D Olen naureskellut, että tässähän on käynyt aivan kuten Netflixinkin kanssa, että seuraava osa pitä aloittaa heti.

Sateisena mökkilomana BookBeat on ollut aivan loistava! Olen löytänyt sieltä paljon houkuttelevaa luettavaa. Onhan se aivan älyttömän kätevää, kun voi vaan valita että luenpas tämän kirjan seuraavaksi. Kesäkuun lomalennoille latasin pari kirjaa tabletilleni etukäteen. Lomalukemisena on mennyt kevyempää osastoa eli kotimaista kevyempää kertomakirjallisuutta ja ruotsalaisia dekkareita. BookBeatin valikoimissa on myös tietokirjallisuutta ja klassikoita.

Heinäkuussa olen jo ahmaissut 10 kirjaa. Sadeviikoista tuli BookBeatin ansiosta ihanat dekkariviikot! Äänikirjat odottavat kokeilua vieläkin, koska olen lukukoukussa ;)


Dekkarin ystävälle suosittelen Pekka Hiltusta, Kristina Ohlssonia, Camilla Läckbergiä ja Börjlindiä. Keplereistä olen tykännyt, viimeistä lukuunottamatta, mutta ne ovat pelottavia ja hyvin raakoja. Minä vaihdan seuraavaksi osastoa Tietokirjoihin, joissa minua kutkuttaa Alexander von Schönburgin "Maailmanhistoria muutamassa minuutissa" sekä Satu Rämön "Islantilainen voittaa aina".

Tähän mennessä paras lukemani kirja BookBeatista on Jussi Valtosen "He eivät tiedä mitä tekevät".

Mikäli kiinnostuit BookBeatistä, pääset kokeilemaan sitä maksutta kuukaudeksi rekisteröitymällä osoitteessa  www.bookbeat.fi/blogitiimi.


21. heinäkuuta 2017

Toinen mökkilomaviikko

Terkkuja mökiltä taas! Täällä ollaan vieläkin, vaikka säät menevät kokoajan kehnompaan suuntaan. Kaikenlaista pientä viihdettä on pitänyt kehittää pojille ja itsellenikin.

Yhtenä päivänä ajelimme Seinäjoelle Duudson Activity Parkkiin tapaamaan ystävääni lapsineen. Siinä oli aikamoinen kuhina, kun 6 poikaa ja pieni tytöntyllerö kolusivat Duudson parkkia. Ystäviä odotellessamme meidän perheemme verrytteli pallotykkiradalla. Mikään ei voita mahdollisuutta yrittää ampua perheenjäsentä pallotykillä ;)



Ryhmä rämä lounastamassa Duudson parkissa

Yli 5 tuntia kului nopeasti pelaten pesistä, hyppien voltteja trampoliineilla, apinakeinussa roikkuen. Kiitos Sirkulle ja lapsille mahtavasta seurasta!

Ainoastaan yksi todella aurinkoinen ja lämmin päivä on sattunut lomaan. Siitä todellakin nautiskeltiin. Uimme ja ennenkaikkea lojuimme laiturilla. Taisipa joku perheestä torkahtaakin siinä.

Laituripäikkärit helteessä

Yksi mahtava auringonlaskukin sattui viikolle. 

Oli niin ihanaa istua laiturilla katselmassa tätä hehkua


Otettiin viinipullon loppu laiturille, wine and show ;)

Kun päivälämpötila tipahti 12 asteeseen, päätimme lähteä käymään Tampereella. Uimme tuntikaupalla Nokian kylpylä Edenissä ja Hra Kepposen kanssa herkuttelimme Masu Asian Bistrossa. Olipas jälleen hyvää. Hyvä ruoka - parempi loma!!

Alkupaloiksi jaoimme hirata bunit (takana), sushilajitelma (keskellä) ja parsasalaatin (edessä)

Pääruuaksi söimme tofua, wokattuja sieniä ja nuudelisalaattia

Minä kävin Tampereella Vapriikissa katsomassa Kiellytty kaupunki ja Tampere 1918 näyttelyt. Tykkäsin molemmista, vaikka ne olivat aika pienet. Tampere 1918 oli järkyttävä. Ei siitä ole kuin 89 vuotta, kun raaka sisällissota vankileireineen repi maatamme.

Minusta yksi Kielletty kaupunki näyttelyn mielenkiintoisemmista esineistä oli upeasti koristeltu jäälaatikko Qianlongin hallituskaudelta (1736-1795). Lyijylevyin vuoratussa laatikossa ruoka säilyi tuoreena ja raikkaana. Reikä pohjassa takasi sulamisveden poistumisen laatikosta ja kannen reiät ilmanvaihdon. Kyseessä on selvästikin jääkaappi 1700-luvulta. Ulkonäöltään se hakkaa mennen tullen Smegit ja vastaavat :D

Jää laatikko eli jääkaappi 1700-luvulta

Eurooppalaistyylinen pöytäkello

Yhtä suorkeaa, tosin sentään lämpimämpää, säätä näyttävät ennusteet mökkiseudulle ensi viikoksi. Vesisateet jatkuvat. Onneksi sateella voi sentään lukea. Ehkä tässä vielä menee se kolmaskin viikko sadetta pidellessä... tai sitten palaamme häntä koipien välissä kotiin.

Lauantaina minulla on uusi kokemus tiedossa. Ystäväni Pohjanmaalla järjestää saunaillan savusaunassa ja pääsen mennä mukaan. Saas nähdä, miten juttu sujuu pohojalaasten kanssa stadin gimmalta ;)

Mitäs sinun viikonloppuusi kuuluu?

Mukavaa viikonloppua!

17. heinäkuuta 2017

Yllättävän hyvä Lohja

Etsitkö kivaa perheretkikohdetta Uudeltamaalta? Kannattaa harkita Lohjaa - se on yllättävän hyvä. Minusta Lohjan valtit ovat hyvät kahvilat, kauniit ja vehreät maisemat ja Tytyrin kaivos.

Olen vieraillut muutaman kerran Lohjalla jo aikaisemmin (muutenkin kuin kakkujen noudon merkeissä suomen parhaasta konditoriasta) ja alkukesästä tutustuin Lohjaan Länsi-Uudenmaan Lumo matkailun bloggariretkellä. Pääsin tutustumaan moneen uuteen ja kivaan kohteeseen!

Retkiaamu alkoi ihanasti Kettukallion elämystilalla.

Kettukallion lampi, jossa voi uida

Kettukallion emäntä Terhi johdatteli meidät kotaan aamupalalle. Olen minä kodassa istunut ennenkin ja pannukahvia juonut, mutta tällä kertaa aamiainen oli suorastaan elämys. Tunnelmallisessa kodassa jokainen grillaili itse omat aamiaileipänsä. Itse grillattu leipä maistui niin hyvältä hämyisessä kodassa.

Tervetuloa kotaan!

Ihanat avotulelle sopivat valurautaiset voileipäpannut. Haluaisin tällaiset mökille!

Jestas kun maistui hyvältä!

Aamiaisen jälkeen tutustuimme Kettukallioon tarkemmin. Kettukallio tarjoaa erilaisiin tapahtumiin tiloja ja ruokailua. Siellä voi viettää leirikoulua, työhyvinvointipäivää tai järjestää juhlia pikkujouluista kaverisynttäreihin ja häihin. Kettukallion elämystilalla voi myös sanoa savusaunassa, lillua paljussa ja uida lammessa. Tilalta löytyy myös majoitusmahdollisuus ja varsinaisena erikoisuutena juuri valmistunut metsäkirkko tsasouna.

Katseltavaa tilalla on kauniin luonnon lisäksi vaikka kuinka. Kettukallio on saanut alkunsa Terhin apen työstä ja hän on keräillyt erittäin mittavan määrän irtaimistoa tilalle potkukelkoista marjanpoimureihin. Esineet on laitettu hauskasti esille keräämällä samanlaiset yhteen.

Hupaisa lihamyllykokoelma

Onpa Kettukalliossa tanssilatokin

Suloisen laavun luona on lapsille leikkipaikka

Minun lisäkseni ainakin yksi toinenkin bloggariretkeilijä alkoi heti haaveilemaan savusaunasynttäreistä. Minulle savusauna olisi aivan uusi kokemus. Kettukallion Elämystila on avoinna tilauksesta ryhmille.

Kettukallion Elämystilalta matkamme jatkui Tytyrin Elämyskaivokseen. Minä kävin ensimmäistä kertaa Tytyrissä syksyllä 2015. Sen jälkeen Tytyriä on uudistettu. Nykyisin kaivokseen mennään Koneen supernopealla älyhissillä, joka on suunniteltu suurkaupunkien pilvenpiirtäjiin. Uutuutena on myös näyttelytilaa, jossa oli vierailumme aikana kaksi näyttelyä. Lisäksi lapsille on uusittu leikkipaikka.

Näin toisellakin käyntikerralla Tytyri on minusta jännittävä ja mielenkiintoinen kohde. Pelkästään se, että pääsee 100m syvyyteen luolastoon on jo kokemus. Jopa kalkin louhiminen kuulostaa jännittävältä. Kierroksella käydään yhdessä isossa tyhjässä onkalossa katsomassa valoteos ja se on vaikuttava. Uskoisin, että tämä kohde kiinnostaa lapsiakin - etenkin poikia!

Tytyrissä on myös kaikenlaisia tapahtumia tanssiesityksistä teatteriin. Minua eniten kiinnostaa Tytyrin Halloween. Se voisi olla ihanan kamala! 

Tytyrin kaivos on avoinna läpi vuoden ti-su, kesäaikana päivittäisiä kierroksia on jopa neljä.

Moikka Koneen supernopeasta älyhissistä. Meillä kaikilla oli samanlainen hattumaku ;)

Tytyrin kaivoksen käytöstä poistettua kalustoa

Aikoinaan kuljettiin tällaisella avohissillä 

Mustaa valoa teos Tytyrissä

Tytyrin Elämyskaivokselta retkemme jatkui lounaalle Lohjansaaressa sijaitsevaan Martinpihaan. Martinpihan ympäristö oli kaunis. Aurinko paistoi, omenapuut kukkivat ja järvi siinsi sinisenä. Vanhat punaiset, perinteiset majoitusaitat piilottelivat omenapuiden takana. Martinpiha tarjoaa aittamajoituksen lisäksi kesäravintolaa, juhlatiloja ja -tarjoiluja sekä myy mm. keramiikkaa ja sisustustuotteita.

Tällä myymäläaitalla on hauska nimi

Martinpiha tarjoaa tapaksia, keittoja sekä annoksia listalta

Martinpiha myy myös keramiikkaa

Lounaalta kierroksemme jatkui Paavolan tammelle. Paavolan tammi on saanut viime aikoina kävijöitä, kun kuvat upeasta tammesta on julkaistu retkipaikka.fi:ssä ja Metsien kätkemä tv-sarjassa. Tammelle vie mukava lyhyt luontopolku, jossa on pitkospuut. Luontopolku oli keväällä ihastuttava, koska sen varrella kukki niin paljon kieloja, että niiden huumaa tuoksu tuntui nenässäni pitkään. Näinpä luontopolulla ensimmäistä kertaa kalliokielonkin.

Tammen ikätiedot vaihtelevat lähteestä riippuen aina jopa 500 vuoteen saakka. Todennäköisimmin ikä lienee siinä 300 vuoden paikkeilla. On se komea tammi! Lähiympäristö, eli liian tiuhaan istutettu ja siksi kärsivä kuusimetsä, ei tee tammelle oikeutta, mutta ilmeisesti jonkinlaista huoltotyötä on käynnissä tammen ympärillä alueen siistimiseksi.



Eihän tuon kokoista puuta meinaa mitenkään saada kuvattua...

Retkemme päättyi Kaarteen sotamuseolle. Siitä lisää myöhemmin. Sitten vielä minun vinkkini Lohjalle tämän kierroksen ulkopuolelta. 

Lohjalta nimittäin saa Suomen parhaat kakut St. Honore konditoriasta. Eläköitynyt anoppini työskenteli aikoinaan Lohjalla ja hän osti sieltä kakut kaikiksi juhlapäiviksi ja välillä ihan vaan viikonlopun kunniaksi. Moni heidän kakkunsa on minunkin blogissani näynyt ja osa on saanut perheen kesken jo lempinimetkin. Lohja on muutenkin varsinainen kahvilakaupunki, niitä on kaupungissa monia. Suositukseni myös Cafe Laurille, joka on sekä viihtyisä että herkullinen. 

 St. Honoren kakkuja appivanhempien joulupöydästä 2015

Lasten kanssa retkeileviä ilahduttaa tieto, että säiden suosiessa Lohjalla on varaa valita mieluinen uimaranta. Kaupungin ylläpitämiä rantoja on peräti 23.

Tervemenoa Lohjalle ;)
Alkoiko yhtään kiinnostamaan?

15. heinäkuuta 2017

Lomailua epämukavuusalueella

Olen varmasti kirjoittanut monta kertaa aikaisemmin, että en ole varsinaisesti mökki-ihminen. Arvostan mukavuuksia enkä nauti korjaustöistä -suursiivouksesta puhumattakaan. Hyvällä säällä lyhyt mökkeily on tietysti aivan ihanaa. Voi nauttia uimisesta, luonnon ja kesän kauneudesta eli poimia rusinat pullasta.

Tänä kesänä aioimme mökkeillä usemman viikon appiukon erämaahenkisellä mökillä, jossa onneksi on sähköt ja vedet. Ensimmäisenä mökkiviikkona minä olen lomaillut poikien kanssa ja mieheni on tehnyt etätöitä mökiltä. Ensimmäinen viikko ei ole ollut pelkkää riemua. Sää muuttui melko lailla saman tien kehnohkoksi, kun saavuimme mökille. Minun on pitänyt viihdyttää poikia jotenkin, että Hra Kepponen on saanut hoidettua töitään ja etenkin puhelinpalaverejaan. Aika monta nahistelua olen joutunut tuomaroimaan :(

Tuloiltana kävimme myöhään uimassa ja vesi oli silloin melkein uimalämmintä. Yllätykseksemme vedenpinta on ainakin 40cm normaalia alempana. Laiturilta uimaan meneminen on vaikeutunut huomattavasti. Onneksi kukaan pojista ei hypännyt laiturilta! Samana iltana oli minusta loman toistaikseksi kaunein auringonlasku.

Auringolasku laiturilta kuvattuna

Kuopuksen kummitäti tuli meille kylään mökille perheensä kanssa ja pikkuserkukset pääsivät viettämään yhteistä riiviöaikaa.Vieraat toivat mukanaan herkullisen ja todella muhkean kokoisen mansikkakakun. Mietin, että tuo kakku ei mene millään. Yksi palanen jäi :) Noh, olihan meitä 6 aikuista ja 5 lasta tuhoamassa kakkua.


Kesän ensimmäinen mansikkakakku

Joku röyhkimys kaapaisee juuri keksillä kermavaahtoa kakun päältä. Arvatkaa vaan oppiko pienemmät heti samoille tavoille?

Minä kävin lasten kanssa uimassakin. Tämän päivän jälkeen vesi jäähtyi sateiden myötä.

Pikkuserkukset uimassa

Sitten alkoikin lyhyiden sadekuurojen pitkä ketju. Sadepäivinä mökillä on vaikea keksiä pojille tekemistä. Pojat toki tuijottelisivat jotain ruutua vaikka koko päivän, mutta sitten illansuussa iskee kärttyisyys ja himo veljien ärsyttämiseen. Parempi siis keksiä jotain aktiviteettia.

Päätimme siirtyä lämpimämpiin vesiin uimaan, vaikka aivan lähellä ei ollutkaan uimahallia. Vierailukohteeksemme valikoitui Ähtärin Mesikämmen-hotellin pieni kylpylä. Se oli ihan sympaattinen paikka, mutta hyvin pieni. Aikuisten altaalla oli pituutta 16,6m, porealtaaseen mahtui 6 henkeä ja pikkuruiseen monitoimialtaaseen ehkä 12. Onneksi kylpylän vilkkain allas oli lastenallas ja muihin mahtui oikein hyvin. Samalla tuli ihmeteltyä 70-luvun arkkitehtuuria. Hotelli Mesikämmenessä on seinänä kalliota sekä kivenlohkareista koottua seinään. Niihin on yhdistetty betonipintoja. Kiviseinät ovat minusta rouhen tyylikkäät, mutta en tule varmasti ikinä lämpenemään betonille.

Kiviseinää ja betonia Hotelli Mesikämmenen tyyliin

Oikealla puolella seinä on kalliota

Viikon paras retki oli minusta perjantaina, kun kävimme poikien kanssa Torisevan rotkojärvillä. Maisemat kallioiden päältä ovat hienot ja huimaavat, koska siellä saa mennä niin lähelle reunaa kuin uskaltaa. Me ihailimme maisemaa turvallisen etäisyyden päästä reunasta, vaikka paremmat kuvat olisi tietysti saanut reunalta.

Toriseva on kiva retkikohde paitsi paikan kauneuden niin myös sen kesäkahvilan vuoksi. Torisevan kahvimaja on perustettu 80 vuotta sitten. Se on varsin sympaattinen paikka ja suklaa-kookoskakku on hyvää. Kahvimajalta lähtee merkittyjä luontopolkuja. Minä olin ajatellut, että kierrämme n. 3km lenkin, mutta sataa tihutteli ja Kahvimajalle protestiksi jäänyt poikalapsikin alkoi soitella peräämme. Varsinainen Torisevan kävelykierros odottaa siis vielä ;)

Torisevan rotkojärven kallio, kuvattuna järven rannalta

Maisema ylhäältä

Perjantai-iltana alkoi Hra Kepposenkin loma, joten ehkäpä tämä korpitaloutemme kulkee hiukan kevyemmin kahden aikuisen voimin. Kovasti toivon, että sää paranisi. Olisi aivan täydellistä, jos tulisi aurinkoa ja uimasäätä. Koska tämä kesä on ollut luminen ja kylmä, niin lienee parempi skaalata odotuksia... loppuisi edes sade.

Mukavaa viikonloppua!

6. heinäkuuta 2017

Mitä ehtii tehdä viikossa Korfulla?

"Reppureissumme" alku- ja päätepiste oli Korfu. Meidän ei ollut tarkoitus lomailla erityisesti Korfulla. Valitsimme sen kohteeksi suorien lentojen ja hyvien lauttayhteyksin vuoksi. Joten aika paljon ehtii viikossa Korfulla.

Päivä 1
Saavuimme yölennolla Korfulle. Vuokrasimme auton ja lähdimme katselemaan maisemia. Ehdimme päivän aikana uida neljällä eri rannalla, snorklata, ihailla saaren vehreyttä, kauniita maisemia ja käydä tutustumassa Korfun vanhaan kaupunkiin.

Tällä rannalla snorklasimme

Päivä 2
Aamulla lähdimme lautalla Manner-Kreikan Igoumenitsaan. Lauttamatka taisi kestää 90min ja kannella oli ihanan vilpoisaa ja myös kauniita maisemia. Igoumenitsasta vuokrasimme jälleen auton ja ajoimme yhtäkyytiä Meteoraan. Ajomatkaan meni n. 2,5 tuntia. Iltapäivästä olimme jo ihailemassa Meteoran upeita maisemia ja tutustumassa luostareihin. Luostareiden suljettua ajelimme hotelliimme suloiseen Kastrakin kylään. Huoneen parvekkeelta oli aivan mahtava näkymä. Illalla ajoimme takaisin Meteoran vuorille ihailemaan auringonlaskua.

Me emme uskaltaneet noille kielekkeille seisomaan, joten kuvailimme uskallikkoja :)

Päivä 3
Aamulla kävimme katsomassa vielä lisää luostareita. Sitten ajelimme takaisin Igoumenitsaan palauttamaan auton. Matka takaisinpäin sujui nopeammin. Olimme etukäteen tilanneet taksin viemään meidät Igoumenitsasta Albanian puolelle Sarandaan. Myöhään iltapäivällä olimmekin jo Sarandassa köllettelemässä hotellin uima-altaalla. Siinä vaiheessa lämpötila oli +35 eikä vähäisintäkään tuulenvirettä. Illalla menimme keskustan suuntaa kävelemään ja saimme samalla idean kysyä matkatoimistosta veneretkiä. Sopivaa retkeä ei löytynyt, mutta päädyimme vuokraamaan veneen vain meille kahdelle 6 tunniksi.

Hotellimme Sarandassa

Päivä 4
Aamupalan jälkeen lähdimme kohti satamaa ja siellä meitä odottavaa venettä. Ajelimme rannikkoa pitkin kohti Ksamilin kaupunkia, jossa on Albanian rivieran hienoimmat hiekkarannat. Matkalla pysähdyimme yhdelle rannalle. Ksamilissa snorklailimme veneestä, otimme kannella aurinkoa, ajelimme pienen lenkin Ksamilin lähettyvillä ja kävimme lounaalla Ksamilin rantaklubissa. Varsin rento päivä.


Päivä 5
Aamulla hyppäsimme taksiin ja menimme katsomaan Butrintin raunioita. Butrintilla on pitkä historia, joka ylettyy 800-luvulle eKr. Parhaiten tunnetuin osa historiaa on se, kun Butrint oli osa Rooman valtakuntaa. Mielenkiintoista katsottavaa riittää pariksi tunniksi. Paikka on siitä mukava, että monia raunioita voi katsoa varjosta. Loppupäivän vietimme hotellin uima-altaalla.


Päivä 6
Aamulla lähdimme satamaan ja sieltä lautalla takaisin Korfulle. Olimme valinneet hitaamman lautan, koska Korfun ja Albanian erottava salmi on kapea ja ihania maisemia pystyi katselemaan rauhassa raikkassa merituulessa. Nopeimmissa lautoissa pitää istua sisällä. Loman lopuksi oli yrittänyt varata vähän parempaa hotellia ja onnistunutkin siinä. Hotelli oli todella kaunis ja siellä oli niin rauhallista. Loikoilimme altaalla.

Noi oranssit vesipatjat olivat niin ihania

Päivä 7
Toistimme päivän 6 ohjelman. Lentomme lähti vasta 02:35. Onneksi saimme hotellista ostettua late checkoutin ja saimme pitää pientä hotellihuonetta lähtöömme saakka. Oman ison, parvekkeelisen merinäköalahuoneen jouduimme luovuttamaan pois. Nuo yölennot ovat kyllä aivan liian raskaita minulle, koska en nuku koneessa lainkaan. Yritän vieläkin saada palautettua vuorokausirytmiäni tuon valvotun yön jäljiltä.

Hotellin yleisiä tiloja

Reissujuttuihin palaan vielä varmasti ainakin Meteora- ja Albania-postauksien muodossa.

Oliko reissuaikataulu tiukka?
Mielestäni ei. Meillä jäi hyvin aikaa altaalla loikoiluun ja ehdin lukemaan kaksi kirjaakin reissussa.

Oliko hotellin vaihtoja liikaa?
Majoituimme reissullamme neljässä eri hotellissa. Kaksi aikuista naista liikkuu sukkelasti. Sen verran noita siirtymiä oli, että en kertaakaan vaivautunut purkamaan matkalaukkuani. Yhden yön stopeilla se lojui aina lattialla auki. Viime kesänä majoituimme muistaakseni 9 yössä neljässä eri majapaikassa perheen kanssa ja viimeisen kohdalla pura-pakkaa-kiintiö vuosi jo ylitse.

Ehdimme shoppailemaan?
Meistä ei kumpikaan ole shoppailuihmisiä, mutta tuliaiset ehdimme hyvin hankkimaan. Meidän keskimmäinen ja kuopus ovat paluustani saakka temmeltäneet kotona Albanian futismaajoukkueen peliasuissa :)

Tuliaiset osuivat ihan nappiin, Albanian maajoukkueasut menivät heti käyttöön

Yölennot
Tämä oli taas muistutus siitä, että yölennot eivät todellakaan sovi minulle. Nyt jo kaduttaa, että tammikuussa minulla on jälleen yölento. Tilanne olisi varmasti ollut parempi, jos olisin voinut pitää maanantain lomaa (kone laskeutui klo 6), mutta oli pakko tehdä puolipäivää töitä. Pidin yhden projektipäätösarviointihaastattelun ja yllättävän skarppi olin ja muistiinpanotkin ovat olleet jälkikäteen ymmärrettävät.

***

Työviikkoni alkaa lähetä loppua ja kohta alkaa kolmen viikon kesälomani. Seuraavaksi vuorossa on rentoa mökkeilyä ilman mitään suunnitelmia. Minäkin olen niin paljon kulkenut, että voin hyvinkin rauhoittua välillä paikalleni. Pari ihan pientä retkitoivetta on tietysti mielessäni :)
Toivottavasti pojille tulisi uimasäätä!

Mukavaa loppuviikkoa!

27. kesäkuuta 2017

Reppureissuterveiset

Myöhään sunnuntaina aloitimme ystäväni Jonnan kanssa "reppureissumme". Yhden päivän kiertelimme vuokra-autolla Korfua ja toisena päivänä matkustimme lautalla ja seuraavalla vuokra-autolla Meteoraan. Meteorassa on pylväsvuorten päälle rakennettu luostareita 1300-luvulta alkaen. Näkymät ovat huikeat. Lämmintä on ihan liikaa, hiestä märkänä olemme kavunneet rappusia luostareille, mutta oli se sen vaivan arvoista.

Blogi lomailee ainakin viikon vielä, mutta Instaan tulee päivän reissukuva.

Mukavaa viikkoa!



24. kesäkuuta 2017

Hanko on Suomen Riviera

Hanko kisaa tittelistä Suomen aurinkoisin kaupunki. Oli se Hanko sitten ykkönen tai vasta toinen, niin se on ainakin varmaa, että Hangossa paistaa keskimääräistä enemmän ja paisteesta voi nauttia upeilla hiekkarannoilla. Hiekkarantoja Hangossa riittää melkein 30km verran!

Toukokuussa osallistuin Länsi-Uudenmaan Lumo matkailun bloggariretkelle Siuntioon, Tammisaareen ja Hankoon. Se, että Hangossa paistaa usein, tuli todistettua tälläkin reissulla. Pilvinen ja kylmä päivä muuttui lämpimäksi ja aurinkoiseksi, kun saavuimme Hankoon.

Casinon ranta suloisine eri vuosikymmenten pukukoppeineen

Casinon ranta ja upeat kukkaistutukset

Muutama satametriä siitä 30km hiekkarannasta. Kyllä tuossa kelpaisi ottaa aurinkoa.

Rantojen lisäksi Hanko on tunnettu menneisyydestään kylpyläkaupunkina. Tänä kesänä Hangosta on jälleen tullut kylpyläkaupunki, kun upouusi Regatta Spa aloitti toimintansa. Kesäkaudella kylpylän altaat ovat auki vain hotellivieraille ja osakkuuden ostaneille asiakkaille. Harmillisesti Hankoon ei siis voi lähteä noin vain vierailemaan uuteen kylpylään :(

Hotel Regatta

Kylpyläkaupungin menneisyydestä on säästynyt upeita puuhuviloita, joista moni aikanaan tarjosi majoitusta kylpylävieraille. Nämä huvilat luovat oman erikoislaatuisen tunnelmansa Hankoon. Vielä tänäkin päivänä voi päästä nauttimaan huvila-asumisesta, sillä monia asuntoja voi vuokrata kesäaikaan.


Hangon Casino - kesäisin ravintolatoimintaa ja keikkoja

Casinon rakennuksessa aloitti tänä kesänä toimintansa Happy HUB Hanko, jonka teemana on holistista hyvin vointia kaikilla aisteilla. Tiloissa myös pop up shoppeja kuten kierrätystekstiilejä ja Rakennusapteekki. Toinen tunnettu hankolainen rakennus on Neljän tuulen tupa. Sillä on komea menneisyys kahvilana, jonka toimintaa pyöritti aikoinaan itse marsalkka Mannerheim.

Neljän tuulen tupa

Suomen Riviera ei olisi täydellinen ilman hyvää ruokaa. Hangon ravintolat ovat sesonkiravintoloita lukuunottamatta Ravintola Origoa, joka on auki ympäri vuoden. Ravintola toimii vanhassa makasiinissa Hangon Itäsatamassa. Miljöö on tunnelmallinen, vanhan makasiinin kiviseiniä valaisevat kymmenet kynttilät.


Kauniit lasit

Origo käyttää mahdollisimman paljon lähiseudun tuotteita annoksissaan ja lista elääkin sesongin mukaisesti. Me pääsimme maistelemaan Origin saaristolaispöydän. Siinä on noin 30 lajia kalaa, kasviksia ja lihaa, joista melkein kaikki on ravintolan oman keittiön valmistamia. Se oli todella herkullinen! Saaristolaispöydän hinta on 29,50€. Se voi tuntua korkealta, mutta pöydän antimet olivat erinomaisia ja se on myös hyvin ruokaisa. 

Silloin kun Helsingin Haagassa vielä toimi ravintola Musta Hevonen, minulla oli tapana käydä siellä vähintään kerran vuodessa syömässä heidän saaristolaispöytänsä. Origo kyllä päihitti Mustan Hevosen. Ehkäpä Origosta tulee uusi saaristolaispöytä kohteeni, eihän vajaa 130km niin pitkä matka ole. Kalapöydät ovat niin minun juttuni!

Ravintoloitsija Jan Westerling saaristolaispöydän edessä



Reilusti alle puolet valikoimasta lautasella

Origon mustikkajuustokakku

Edellisestä vierailustani Hankoon olikin kulunut peräti 20 vuotta. Aion pitää huolen, että väli ei todellakaan pääse enää venymään noin pitkäksi. Haluan palata Hankoon pian, jotta pääsisin vihdoinkin tutustumaan Bengtskärin majakkaan. 

Onko Hanko sinulle tuttu kaupunki? Entäs Bengtskärin majakka?

#visitsouthcoastfinland