26. huhtikuuta 2010

Ja viides kerta...

Blogi on viettänyt viikon hiljaiseloa ihan kuin emäntänsäkin. Tuli nimittäin angiina numero viisi ja kaatoi eukon petiin. Olisi ollut kaikenlaista kivaa ja tärkeääkin tekemistä. Alkaa mennä hermo meikäläiseltä tähän angiinaputkeen, mutta en ole vielä päässyt edes nielurisaleikkausjonoon saakka :(

Hermojen rauhoittelemiseksi tekaisin p*askishaasteen #36 mukaisen kortin äidilleni äitienpäiväksi. Tekstasin vinoon :(  Mutta oli rentouttava hetki puuhastellessa.























Nyt on tarkoituksena ponnistaa tästä taas elävien kirjoihin ja nauttia hetki keväästä ja valmistautua synttäreihin. Ehkäpä viikon päästä alkaa valmistua ompeluksia, kun terveyspalveluita hankkiessa ehtii kyllä koko vuoden harsinnat tekemään...

Hyvää alkanutta viikkoa!

17. huhtikuuta 2010

Hulinapäivä

Koko viikko meni ohi ihan hujauksessa vain, mitään muuta merkittävää ei tapahtunut kuin se, että esikoinen aloitti uimakoulun. Itse kävin kevään ompelukurssin viimeisellä kerralla ja en saanut edes jakkuni kappaleita leikattua. Ihan yhtä aikaansaava olen ollut muillakin saroilla, mutta eihän sitä aina jaksa puuhastella.

Tänään päätin kuitenkin reipastua ja ulkoilla, kirppistellä, kokata, ommella ja kortteilla. Aika hyvinhän tuo onnistuikin, mutta pojat iskivät kyllä isompaa kepposvaihdetta silmään.

Tällaisen kortin tein äitienpäiväksi anopille ja osallistun sillä p*askarteluhaasteeseen. Haasteena oli käyttää kierrätysmateriaalia.

Kortissani kierrätysmatskua on tuo kukikas kangas. Se on jämäpala kimonon vyöstä eli obista, joita olen aikoinaan kirpparilta ostanut. Se on melkein valmistunut ruokapöydän tabletiksi, mutta oli niin purkautuvaa, ettei kelvannut käyttöön. Nyt aion tuhota tuon ihanan silkin askarteluihin. Muut materiaalit uutta. Höysteenä vintagekuva ja ääriviiva- ja sydäntarroja.























Sillä välillä kun tekstasin korttiin onnittelusäkeet megakepposemme eli keskimmäinen poika hoki, että saako hän lainata äidin tussia ja minä hoin takaisin "ei, et saa". Pitihän sitä sitten lainata. Kundi väritti paksuimmalla talosta löytyvällä permanent tussilla ruokapöytää ja itseään. Pöydän saimme melkein puhtaaksi, poika juoskoon hetken tuon näköisenä.























Aamun ulkoilulta livistin kesken Vuosaaren MLL:n kirpparille, jota keskimmäisen kummitäti oli ollut järjestelemässä. Mitään ei ollut hakusessa, mutta aikamoisen kasan kanssa poistuin. Kaikki vaatteet lippistä lukuunottamatta oli 1€ kpl ja Rukan sadehousut 2€. Alarivissa vaikka tuunaukseen 3 kpl H&M perustrikoota ja yksi raitapaita,  esikoiselle Exitin oranssi t-paita kesään. Joku oli ommellut itse lippiksiä myyntiin, pitihän sellainenkin hankkia. Lippis on vaan harmikseni pientä kokoa (siis se mahtui melkein myyjän päähän mutta ei oikein meillä edes 1,5 vuotiaalle). Ylärivissä kuopukselle shortsit, esikoiselle Me&I velourhuppari ja punainen paita sekä varalle kurikset. Aika kiva satsi vai mitä? Ja sokerina pohjalla kaksi lelua, joista toinen on niin kiva ja siisti, että taitaa mennä lahjapakettiin kuopukselle. Meillä on keskimmäisen synttärit tulossa ja synttärisankarin lisäksi muut pojat saavat myös pienet paketit ja ajattelin lahjoa 1,5v kirppiskamalla :)
















Illalla vetäisin pari saumaa saumurilla ja kun tulin alakertaa kuopus köhi todella pahannäköisesti. Ehdin jo pelästyä, kunnes kuopus oksensi puolen tusinaa pientä helmeä ja jugurtit. Mieheni oli nähnyt, että pojat leikkivät helmikorullani, mutta hän ajatteli helmien olevan teräsvaijerissa :) ja kestävän poikien käsittelyn. Haloo - mdf:kään ei meinaa kestää. Mun lempparikoru - kaksi siimaa (ei todellakaan terästä) poikki ja osa helmistä vielä omilla teillään. Luistavat varmasti hyvin sukan alla...

Niisk. Hyvästi kaulakoruni. Ja onneksi ei käynyt mitään pahempaa.















Rentouttavaa viikonloppua!

11. huhtikuuta 2010

Tynkäviikon saldo

Välillä on näitä viikkoja, että mikään ei edisty. Tai pitäisiköhän tämä asetella niin päin, että välillä on viikkoja, jolloin asiat edistyvät :) Tämä tynkäviikko meni aika tarkkaan siihen, että poikamme käyttivät perusterveydenhoitopalveluja kolmesti ja erikoissairaanhoitopalveluja kerran. Keskimmäiselle kävi pieni tapaturma, joka on jo onneksi hyvää vauhtia paranemassa. Sen lisäksi on ollut vähän kurkunpäätulehdusta, joten köhinää talossa riittää. Ei parane valitella, on taas arpaonni suosinut, pojat ovat jo tänään ulkoilleet, kevät tulee kohisten -ihanaa. Itse en ole kevätihminen yhtään, kärsin kunnon koivuallergiasta ja kun muut nauttivat keväästä, niin minä pysyttelen sisällä. Mua ei yhtään harmittaisi sisällä olo, koska voisin ommella ja askarrella, mutta yleensä pärskin ja röhin hiekkalaatikon reunalla. Kevään paras puoli on tietenkin se, että sen jälkeen tulee kesä :)

Viikon ainoa näperrys on p*askasteluhaasteen mukainen kortti. Haaste kuului 2 paperia, 2 nauhaa ja 2 haaraniittiä. Ystävättäreni odottaa viimeisillään vauvaa, joten tein kortin häntä ajatellen. Sommittelun kannalta neliökortti olisi ollut parempi valinta, ja nyt risoo ettei mulla ollutkaan neliöpohjaa. Kortti on nyt muutenkin aika epäortodoksaalinen vauvakortti, mutta ihan tarkoituksella.

5. huhtikuuta 2010

Oransseja asioita ja museo

Pojat tuossa vieressä leikkivät tohkeissaan eläintarhaa ja -museota. Mutta ennenkuin kirjoitan luonnontieteellisestä museosta, niin esittelen pari kivaa oranssia asiaa.

Annika arpoi blogissaan ja minä voitin :) Ihanan oranssit housut kotiutuivat meille sopivasti juuri ennen pääsiäistä. Housut sopivat hyvin kuopukselle, tuli ihana pääsiäsitipupoika. Kiitos Annikalle! Kuopuksella on ollut yhtä juhlaa pääsiäisenä, hän on nimittäin kiinnostunut suklaasta ja käy napsimassa muiden suklaamunien suklaat. Meilläkään ei oikein maistu pääsiäismunien suklaa -Mignonia lukuunottamatta. Nams!






















Ja toinen iloinen oranssi asia tuli mieheni veljen vaimon mukana. Hänen kätevä (sekä bloggaava) äitinsä Viffala oli tehnyt meille parturiviitan. Kiitos! Ihanaa! Mukana oli kiva kirje ja olemmekin yrittäneet saada liikkumattomuusloitsua toimimaan :) Esikoinen on ihastunut, koska nyt hiukset eivät kutittele enää hänen paljasta selkäänsä, kun äiti yrittää parturoida. Ja suurkiitos simmarilähetyksestäkin.



















Tänään retkeilin esikoisen ja keskimmäisen kanssa Luonnontieteelliseen museoon. Se oli yksi harvoja paikkoja, jotka olivat tänäänkin auki ja jo heti aamusta. Paikka teki vaikutuksen meihin kaikkiin. Tekisi mieli mennä katselemaan sinne ihan ajan kanssa itsekseni. Oli dinoja, kaikenlaisia luita, kotoisia eläimiä oikeanlaisessa ympäristössään ja ties vaikka mitä. Pojat jaksoivat todella hienosti. Tutkivat tohkeissaan fossiileja, sulkia ja jalanjälkiä. Dinot olivat tietenkin suosikit. Reissun ainoa kompastuskivi oli museokauppa, jossa oli myynnissä laadukkaita ja hinnakkaita replicadinoja. Sellaisten puute taloudestamme on korjattu ;) Eli nyt tuossa vieressä on eläinmuseoleikki, jossa ihan uudet dinot kuten saichania. (Minähän yleensä en osta mitään "matkan varrelta". Lelukauppaan mennään erikseen. Liikumme poikien kanssa aika paljon ja hermothan siinä menisi, jos joka paikassa kävisimme keskustelun, että ostetaanko leluja vai ei. Tai sitten menisi kaikki rahat ja hukkuisimme muoviin.).

























































Pitihän tuo hieno portaikkokin ikuistaa. Pitäisi mennä pitkästä aikaa Ateneumiin, ihan vaikka vaan ihastelemaan sitä rakennusta.

Käsitöitä halusin tehdä, mutta ei siitä tule yhtään mitään tämän jengin kanssa. Yhden paidan sain leikattua ja leikkuussa tapahtui ainakin 3 mokaa. Nyt sitten parhaani mukaan improvisoin sitä kasaan ;)

1. huhtikuuta 2010

Tunnustus kiertoon

Kiitos PimPamin Petralle tunnustuksesta. Laitan sen heti kiertoon. Täytyy laittaa  Ruttunutun Annikalle (vaikka Annika taitaa saada kaikki ziljoonaan kertaan). Annika on blogannut hyvä ohjeet kankaanpainnasta ja se inspiroi minutkin kokeilemaan. Ja sitten vielä Uuden kuun ajan Mirkalle, joka riemastuttavalla asenteella ja taidolla kirjoittaa ja tekee kädentöitä.









Hyvää pääsiäistä kaikille!
Meillä on miehen kanssa tänään 6 tuntia lähes lomaa (vain yksi lapsi kotona) ja onni saattaa jatkua vielä pääsiäisen aikana 24 tuntilla :) And living dangerously -sen yhteisen viikonloppu siideritölkin sijasta ostinkin molemmille omat ;)