17. heinäkuuta 2017

Yllättävän hyvä Lohja

Etsitkö kivaa perheretkikohdetta Uudeltamaalta? Kannattaa harkita Lohjaa - se on yllättävän hyvä. Minusta Lohjan valtit ovat hyvät kahvilat, kauniit ja vehreät maisemat ja Tytyrin kaivos.

Olen vieraillut muutaman kerran Lohjalla jo aikaisemmin (muutenkin kuin kakkujen noudon merkeissä suomen parhaasta konditoriasta) ja alkukesästä tutustuin Lohjaan Länsi-Uudenmaan Lumo matkailun bloggariretkellä. Pääsin tutustumaan moneen uuteen ja kivaan kohteeseen!

Retkiaamu alkoi ihanasti Kettukallion elämystilalla.

Kettukallion lampi, jossa voi uida

Kettukallion emäntä Terhi johdatteli meidät kotaan aamupalalle. Olen minä kodassa istunut ennenkin ja pannukahvia juonut, mutta tällä kertaa aamiainen oli suorastaan elämys. Tunnelmallisessa kodassa jokainen grillaili itse omat aamiaileipänsä. Itse grillattu leipä maistui niin hyvältä hämyisessä kodassa.

Tervetuloa kotaan!

Ihanat avotulelle sopivat valurautaiset voileipäpannut. Haluaisin tällaiset mökille!

Jestas kun maistui hyvältä!

Aamiaisen jälkeen tutustuimme Kettukallioon tarkemmin. Kettukallio tarjoaa erilaisiin tapahtumiin tiloja ja ruokailua. Siellä voi viettää leirikoulua, työhyvinvointipäivää tai järjestää juhlia pikkujouluista kaverisynttäreihin ja häihin. Kettukallion elämystilalla voi myös sanoa savusaunassa, lillua paljussa ja uida lammessa. Tilalta löytyy myös majoitusmahdollisuus ja varsinaisena erikoisuutena juuri valmistunut metsäkirkko tsasouna.

Katseltavaa tilalla on kauniin luonnon lisäksi vaikka kuinka. Kettukallio on saanut alkunsa Terhin apen työstä ja hän on keräillyt erittäin mittavan määrän irtaimistoa tilalle potkukelkoista marjanpoimureihin. Esineet on laitettu hauskasti esille keräämällä samanlaiset yhteen.

Hupaisa lihamyllykokoelma

Onpa Kettukalliossa tanssilatokin

Suloisen laavun luona on lapsille leikkipaikka

Minun lisäkseni ainakin yksi toinenkin bloggariretkeilijä alkoi heti haaveilemaan savusaunasynttäreistä. Minulle savusauna olisi aivan uusi kokemus. Kettukallion Elämystila on avoinna tilauksesta ryhmille.

Kettukallion Elämystilalta matkamme jatkui Tytyrin Elämyskaivokseen. Minä kävin ensimmäistä kertaa Tytyrissä syksyllä 2015. Sen jälkeen Tytyriä on uudistettu. Nykyisin kaivokseen mennään Koneen supernopealla älyhissillä, joka on suunniteltu suurkaupunkien pilvenpiirtäjiin. Uutuutena on myös näyttelytilaa, jossa oli vierailumme aikana kaksi näyttelyä. Lisäksi lapsille on uusittu leikkipaikka.

Näin toisellakin käyntikerralla Tytyri on minusta jännittävä ja mielenkiintoinen kohde. Pelkästään se, että pääsee 100m syvyyteen luolastoon on jo kokemus. Jopa kalkin louhiminen kuulostaa jännittävältä. Kierroksella käydään yhdessä isossa tyhjässä onkalossa katsomassa valoteos ja se on vaikuttava. Uskoisin, että tämä kohde kiinnostaa lapsiakin - etenkin poikia!

Tytyrissä on myös kaikenlaisia tapahtumia tanssiesityksistä teatteriin. Minua eniten kiinnostaa Tytyrin Halloween. Se voisi olla ihanan kamala! 

Tytyrin kaivos on avoinna läpi vuoden ti-su, kesäaikana päivittäisiä kierroksia on jopa neljä.

Moikka Koneen supernopeasta älyhissistä. Meillä kaikilla oli samanlainen hattumaku ;)

Tytyrin kaivoksen käytöstä poistettua kalustoa

Aikoinaan kuljettiin tällaisella avohissillä 

Mustaa valoa teos Tytyrissä

Tytyrin Elämyskaivokselta retkemme jatkui lounaalle Lohjansaaressa sijaitsevaan Martinpihaan. Martinpihan ympäristö oli kaunis. Aurinko paistoi, omenapuut kukkivat ja järvi siinsi sinisenä. Vanhat punaiset, perinteiset majoitusaitat piilottelivat omenapuiden takana. Martinpiha tarjoaa aittamajoituksen lisäksi kesäravintolaa, juhlatiloja ja -tarjoiluja sekä myy mm. keramiikkaa ja sisustustuotteita.

Tällä myymäläaitalla on hauska nimi

Martinpiha tarjoaa tapaksia, keittoja sekä annoksia listalta

Martinpiha myy myös keramiikkaa

Lounaalta kierroksemme jatkui Paavolan tammelle. Paavolan tammi on saanut viime aikoina kävijöitä, kun kuvat upeasta tammesta on julkaistu retkipaikka.fi:ssä ja Metsien kätkemä tv-sarjassa. Tammelle vie mukava lyhyt luontopolku, jossa on pitkospuut. Luontopolku oli keväällä ihastuttava, koska sen varrella kukki niin paljon kieloja, että niiden huumaa tuoksu tuntui nenässäni pitkään. Näinpä luontopolulla ensimmäistä kertaa kalliokielonkin.

Tammen ikätiedot vaihtelevat lähteestä riippuen aina jopa 500 vuoteen saakka. Todennäköisimmin ikä lienee siinä 300 vuoden paikkeilla. On se komea tammi! Lähiympäristö, eli liian tiuhaan istutettu ja siksi kärsivä kuusimetsä, ei tee tammelle oikeutta, mutta ilmeisesti jonkinlaista huoltotyötä on käynnissä tammen ympärillä alueen siistimiseksi.



Eihän tuon kokoista puuta meinaa mitenkään saada kuvattua...

Retkemme päättyi Kaarteen sotamuseolle. Siitä lisää myöhemmin. Sitten vielä minun vinkkini Lohjalle tämän kierroksen ulkopuolelta. 

Lohjalta nimittäin saa Suomen parhaat kakut St. Honore konditoriasta. Eläköitynyt anoppini työskenteli aikoinaan Lohjalla ja hän osti sieltä kakut kaikiksi juhlapäiviksi ja välillä ihan vaan viikonlopun kunniaksi. Moni heidän kakkunsa on minunkin blogissani näynyt ja osa on saanut perheen kesken jo lempinimetkin. Lohja on muutenkin varsinainen kahvilakaupunki, niitä on kaupungissa monia. Suositukseni myös Cafe Laurille, joka on sekä viihtyisä että herkullinen. 

 St. Honoren kakkuja appivanhempien joulupöydästä 2015

Lasten kanssa retkeileviä ilahduttaa tieto, että säiden suosiessa Lohjalla on varaa valita mieluinen uimaranta. Kaupungin ylläpitämiä rantoja on peräti 23.

Tervemenoa Lohjalle ;)
Alkoiko yhtään kiinnostamaan?

15. heinäkuuta 2017

Lomailua epämukavuusalueella

Olen varmasti kirjoittanut monta kertaa aikaisemmin, että en ole varsinaisesti mökki-ihminen. Arvostan mukavuuksia enkä nauti korjaustöistä -suursiivouksesta puhumattakaan. Hyvällä säällä lyhyt mökkeily on tietysti aivan ihanaa. Voi nauttia uimisesta, luonnon ja kesän kauneudesta eli poimia rusinat pullasta.

Tänä kesänä aioimme mökkeillä usemman viikon appiukon erämaahenkisellä mökillä, jossa onneksi on sähköt ja vedet. Ensimmäisenä mökkiviikkona minä olen lomaillut poikien kanssa ja mieheni on tehnyt etätöitä mökiltä. Ensimmäinen viikko ei ole ollut pelkkää riemua. Sää muuttui melko lailla saman tien kehnohkoksi, kun saavuimme mökille. Minun on pitänyt viihdyttää poikia jotenkin, että Hra Kepponen on saanut hoidettua töitään ja etenkin puhelinpalaverejaan. Aika monta nahistelua olen joutunut tuomaroimaan :(

Tuloiltana kävimme myöhään uimassa ja vesi oli silloin melkein uimalämmintä. Yllätykseksemme vedenpinta on ainakin 40cm normaalia alempana. Laiturilta uimaan meneminen on vaikeutunut huomattavasti. Onneksi kukaan pojista ei hypännyt laiturilta! Samana iltana oli minusta loman toistaikseksi kaunein auringonlasku.

Auringolasku laiturilta kuvattuna

Kuopuksen kummitäti tuli meille kylään mökille perheensä kanssa ja pikkuserkukset pääsivät viettämään yhteistä riiviöaikaa.Vieraat toivat mukanaan herkullisen ja todella muhkean kokoisen mansikkakakun. Mietin, että tuo kakku ei mene millään. Yksi palanen jäi :) Noh, olihan meitä 6 aikuista ja 5 lasta tuhoamassa kakkua.


Kesän ensimmäinen mansikkakakku

Joku röyhkimys kaapaisee juuri keksillä kermavaahtoa kakun päältä. Arvatkaa vaan oppiko pienemmät heti samoille tavoille?

Minä kävin lasten kanssa uimassakin. Tämän päivän jälkeen vesi jäähtyi sateiden myötä.

Pikkuserkukset uimassa

Sitten alkoikin lyhyiden sadekuurojen pitkä ketju. Sadepäivinä mökillä on vaikea keksiä pojille tekemistä. Pojat toki tuijottelisivat jotain ruutua vaikka koko päivän, mutta sitten illansuussa iskee kärttyisyys ja himo veljien ärsyttämiseen. Parempi siis keksiä jotain aktiviteettia.

Päätimme siirtyä lämpimämpiin vesiin uimaan, vaikka aivan lähellä ei ollutkaan uimahallia. Vierailukohteeksemme valikoitui Ähtärin Mesikämmen-hotellin pieni kylpylä. Se oli ihan sympaattinen paikka, mutta hyvin pieni. Aikuisten altaalla oli pituutta 16,6m, porealtaaseen mahtui 6 henkeä ja pikkuruiseen monitoimialtaaseen ehkä 12. Onneksi kylpylän vilkkain allas oli lastenallas ja muihin mahtui oikein hyvin. Samalla tuli ihmeteltyä 70-luvun arkkitehtuuria. Hotelli Mesikämmenessä on seinänä kalliota sekä kivenlohkareista koottua seinään. Niihin on yhdistetty betonipintoja. Kiviseinät ovat minusta rouhen tyylikkäät, mutta en tule varmasti ikinä lämpenemään betonille.

Kiviseinää ja betonia Hotelli Mesikämmenen tyyliin

Oikealla puolella seinä on kalliota

Viikon paras retki oli minusta perjantaina, kun kävimme poikien kanssa Torisevan rotkojärvillä. Maisemat kallioiden päältä ovat hienot ja huimaavat, koska siellä saa mennä niin lähelle reunaa kuin uskaltaa. Me ihailimme maisemaa turvallisen etäisyyden päästä reunasta, vaikka paremmat kuvat olisi tietysti saanut reunalta.

Toriseva on kiva retkikohde paitsi paikan kauneuden niin myös sen kesäkahvilan vuoksi. Torisevan kahvimaja on perustettu 80 vuotta sitten. Se on varsin sympaattinen paikka ja suklaa-kookoskakku on hyvää. Kahvimajalta lähtee merkittyjä luontopolkuja. Minä olin ajatellut, että kierrämme n. 3km lenkin, mutta sataa tihutteli ja Kahvimajalle protestiksi jäänyt poikalapsikin alkoi soitella peräämme. Varsinainen Torisevan kävelykierros odottaa siis vielä ;)

Torisevan rotkojärven kallio, kuvattuna järven rannalta

Maisema ylhäältä

Perjantai-iltana alkoi Hra Kepposenkin loma, joten ehkäpä tämä korpitaloutemme kulkee hiukan kevyemmin kahden aikuisen voimin. Kovasti toivon, että sää paranisi. Olisi aivan täydellistä, jos tulisi aurinkoa ja uimasäätä. Koska tämä kesä on ollut luminen ja kylmä, niin lienee parempi skaalata odotuksia... loppuisi edes sade.

Mukavaa viikonloppua!

6. heinäkuuta 2017

Mitä ehtii tehdä viikossa Korfulla?

"Reppureissumme" alku- ja päätepiste oli Korfu. Meidän ei ollut tarkoitus lomailla erityisesti Korfulla. Valitsimme sen kohteeksi suorien lentojen ja hyvien lauttayhteyksin vuoksi. Joten aika paljon ehtii viikossa Korfulla.

Päivä 1
Saavuimme yölennolla Korfulle. Vuokrasimme auton ja lähdimme katselemaan maisemia. Ehdimme päivän aikana uida neljällä eri rannalla, snorklata, ihailla saaren vehreyttä, kauniita maisemia ja käydä tutustumassa Korfun vanhaan kaupunkiin.

Tällä rannalla snorklasimme

Päivä 2
Aamulla lähdimme lautalla Manner-Kreikan Igoumenitsaan. Lauttamatka taisi kestää 90min ja kannella oli ihanan vilpoisaa ja myös kauniita maisemia. Igoumenitsasta vuokrasimme jälleen auton ja ajoimme yhtäkyytiä Meteoraan. Ajomatkaan meni n. 2,5 tuntia. Iltapäivästä olimme jo ihailemassa Meteoran upeita maisemia ja tutustumassa luostareihin. Luostareiden suljettua ajelimme hotelliimme suloiseen Kastrakin kylään. Huoneen parvekkeelta oli aivan mahtava näkymä. Illalla ajoimme takaisin Meteoran vuorille ihailemaan auringonlaskua.

Me emme uskaltaneet noille kielekkeille seisomaan, joten kuvailimme uskallikkoja :)

Päivä 3
Aamulla kävimme katsomassa vielä lisää luostareita. Sitten ajelimme takaisin Igoumenitsaan palauttamaan auton. Matka takaisinpäin sujui nopeammin. Olimme etukäteen tilanneet taksin viemään meidät Igoumenitsasta Albanian puolelle Sarandaan. Myöhään iltapäivällä olimmekin jo Sarandassa köllettelemässä hotellin uima-altaalla. Siinä vaiheessa lämpötila oli +35 eikä vähäisintäkään tuulenvirettä. Illalla menimme keskustan suuntaa kävelemään ja saimme samalla idean kysyä matkatoimistosta veneretkiä. Sopivaa retkeä ei löytynyt, mutta päädyimme vuokraamaan veneen vain meille kahdelle 6 tunniksi.

Hotellimme Sarandassa

Päivä 4
Aamupalan jälkeen lähdimme kohti satamaa ja siellä meitä odottavaa venettä. Ajelimme rannikkoa pitkin kohti Ksamilin kaupunkia, jossa on Albanian rivieran hienoimmat hiekkarannat. Matkalla pysähdyimme yhdelle rannalle. Ksamilissa snorklailimme veneestä, otimme kannella aurinkoa, ajelimme pienen lenkin Ksamilin lähettyvillä ja kävimme lounaalla Ksamilin rantaklubissa. Varsin rento päivä.


Päivä 5
Aamulla hyppäsimme taksiin ja menimme katsomaan Butrintin raunioita. Butrintilla on pitkä historia, joka ylettyy 800-luvulle eKr. Parhaiten tunnetuin osa historiaa on se, kun Butrint oli osa Rooman valtakuntaa. Mielenkiintoista katsottavaa riittää pariksi tunniksi. Paikka on siitä mukava, että monia raunioita voi katsoa varjosta. Loppupäivän vietimme hotellin uima-altaalla.


Päivä 6
Aamulla lähdimme satamaan ja sieltä lautalla takaisin Korfulle. Olimme valinneet hitaamman lautan, koska Korfun ja Albanian erottava salmi on kapea ja ihania maisemia pystyi katselemaan rauhassa raikkassa merituulessa. Nopeimmissa lautoissa pitää istua sisällä. Loman lopuksi oli yrittänyt varata vähän parempaa hotellia ja onnistunutkin siinä. Hotelli oli todella kaunis ja siellä oli niin rauhallista. Loikoilimme altaalla.

Noi oranssit vesipatjat olivat niin ihania

Päivä 7
Toistimme päivän 6 ohjelman. Lentomme lähti vasta 02:35. Onneksi saimme hotellista ostettua late checkoutin ja saimme pitää pientä hotellihuonetta lähtöömme saakka. Oman ison, parvekkeelisen merinäköalahuoneen jouduimme luovuttamaan pois. Nuo yölennot ovat kyllä aivan liian raskaita minulle, koska en nuku koneessa lainkaan. Yritän vieläkin saada palautettua vuorokausirytmiäni tuon valvotun yön jäljiltä.

Hotellin yleisiä tiloja

Reissujuttuihin palaan vielä varmasti ainakin Meteora- ja Albania-postauksien muodossa.

Oliko reissuaikataulu tiukka?
Mielestäni ei. Meillä jäi hyvin aikaa altaalla loikoiluun ja ehdin lukemaan kaksi kirjaakin reissussa.

Oliko hotellin vaihtoja liikaa?
Majoituimme reissullamme neljässä eri hotellissa. Kaksi aikuista naista liikkuu sukkelasti. Sen verran noita siirtymiä oli, että en kertaakaan vaivautunut purkamaan matkalaukkuani. Yhden yön stopeilla se lojui aina lattialla auki. Viime kesänä majoituimme muistaakseni 9 yössä neljässä eri majapaikassa perheen kanssa ja viimeisen kohdalla pura-pakkaa-kiintiö vuosi jo ylitse.

Ehdimme shoppailemaan?
Meistä ei kumpikaan ole shoppailuihmisiä, mutta tuliaiset ehdimme hyvin hankkimaan. Meidän keskimmäinen ja kuopus ovat paluustani saakka temmeltäneet kotona Albanian futismaajoukkueen peliasuissa :)

Tuliaiset osuivat ihan nappiin, Albanian maajoukkueasut menivät heti käyttöön

Yölennot
Tämä oli taas muistutus siitä, että yölennot eivät todellakaan sovi minulle. Nyt jo kaduttaa, että tammikuussa minulla on jälleen yölento. Tilanne olisi varmasti ollut parempi, jos olisin voinut pitää maanantain lomaa (kone laskeutui klo 6), mutta oli pakko tehdä puolipäivää töitä. Pidin yhden projektipäätösarviointihaastattelun ja yllättävän skarppi olin ja muistiinpanotkin ovat olleet jälkikäteen ymmärrettävät.

***

Työviikkoni alkaa lähetä loppua ja kohta alkaa kolmen viikon kesälomani. Seuraavaksi vuorossa on rentoa mökkeilyä ilman mitään suunnitelmia. Minäkin olen niin paljon kulkenut, että voin hyvinkin rauhoittua välillä paikalleni. Pari ihan pientä retkitoivetta on tietysti mielessäni :)
Toivottavasti pojille tulisi uimasäätä!

Mukavaa loppuviikkoa!