26. joulukuuta 2017

Jouluna pizzaa, hampurilaisia ja pitaleipiä

Johan oli joulu! Perinteiset joulu-unelmat jäivät täysin taka-alle ja 10kg kinkku syömättä - maistamaan sentään ehdimme.

Jouluaattona aamulla 10:20 soi puhelin. Isäni oli liukastunut pihalla ja satuttanut jalkansa pahasti. Onneksi naapuri oli pihalla ja soitti isälle ambulanssin. Siitä alkoi tapahtumat rullaamaan. 10:30 pojat avasivat joululahjansa. Minä ja esikoinen pakkasimme tavaroita mukaan ja valmistauduin lähtemään äitini luokse huolehtimaan hänestä. Isäni on äitini omaishoitaja ja äitini tarvitsee lähes jatkuvaa valvontaa.

Iltapäivällä selvisi, että isäni murtumat olivat niin pahat, että jalka vaatii leikkauksen. Laitoin äidilleni jouluaterian, esikoisen vahtiessa äitiäni ajelin kotiin laittamaan seuraavan jouluaterian omalle perheelle. Kovasti olin aikeissa syödä graavilohileipiä, mutta lohi mokoma oli aina eri paikassa kuin minä.

Leikkausta odotellessa jouluaattona

Hra Kepponen lupasi lähteä äitini yövahdiksi ja taas pakkasimme vähän tavaroita mukaan. Esikoinen esitti kainon toiveen, että olisiko mahdollista tuoda hänelle mummon luokse pizza. Koska esikoinen oli ollut varsin avulias, vahtinut ja palvellut mummua ja etsinyt avoimen pizzeriankin, niin kävimme hakemassa sekä esikoiselle että Hra Kepposelle pizzat. Tämä oli ensimmäinen jouluaattona pizzeriassa käynti. Harkitsimme, että olisiko saman tien pitänyt käydä pubissakin yksillä ;)

Hra Kepponen menossa pizzeriaan jouluaattona

Pizzeriasta tullessamme bongasimme eksyneen joulupukin. Muori oli ratissa ja he lukivat perinteista paperikarttaa. Kävin tiedustelemassa, että voisinko kenties olla pukille avuksi, mutta osoite löytykin juuri silloin. Puuttuvien porojen lisäksi ihmettelin sitä, että takapenkillä oli lasten turvaistuin. Pukilla taitaa sittenkin olla jälkikasvua ;)

Eksynyt joulupukki ja hänen muorinsa

Joulupäivänä puhelin soi jälleen aamukymmenen maissa. Isäni ilmoitti, että häntä aletaan valmistella aivan kohta jalan leikkaukseen. Laittelin lapsille aamupalan ja lähdin äitini luokse ja taas lämmittelin jouluruokia. Olin jo aiemmin saanut järjestettyä äidille kriisipaikan vanhainkotiin ja päätimme, että siirto on kaikille mukavampi, kun teemme sen mieheni kanssa yhdessä iltapäiväkahvien jälkeen. Sitten taas pakkailtiin, tällä kertaa äidilleni tavaroita. Meno vanhainkotiin kävi todella sujuvasti ja äiti jäi rauhallisena syömään joulupuuroa. 

Isäni sairaalan osastolta ei kukaan vastannut puhelimeen useista yrityksistä huolimatta, niinpä menin sitten paikan päälle illalla katsomaan tilannetta. Leikkaus oli onnistunut, mutta pitkähköstä nukutuksesta johtuen vaari oli hyvin väsynyt ja sekavakin. Kello oli illalla lähemmäs 20, kun kurvasimme Hra Kepposen kanssa Mäkkärin autokaistalle hankkimaan perheelle ruokaa. Joulupäivän ateriamme oli siis hamppareita.

Tapaninpäivänä aamulla soi taas puhelin kymmeneltä. Isäni oli palannut takaisin tolkkuihinsa ja ilmoitteli hoidettavista asioista :) Tapaninpäivänä olikin sitten vuorossa vierailu Hra Kepposen äidin luona sairaalassa 170km päässä. Anoppikin oli aika kehnossa kunnossa, mutta selvästi ilahtui vierailustamme. Appi oli saanut sairaalasta lainaan tilan ja järjestänyt sinne tarjoilut. Siellä olimme koko lähiperhe - jopa anopin koirakin. Koira olisi tosi mielellään karannut neukkarista seurustelemaan päivähuoneen potilaiden kanssa. Tilannetta ei yhtään helpottanut se, että viekkaat vanhukset yrittivät houkutella koiran luokseen ;) Vaikka paluumatka, jolla satoi kaikkea mahdollista ja kura roiskui, oli raskas, meillä kaikilla oli hyvä mieli siitä, että kävimme mummin luona.

Hra Kepposen isä yllätti meidät kaikki ensimmäisellä leivonnaisellaan

Kotiintullessa kurvasimme lähimpään ostoskeskukseen. Aikuisille pitaleipää Fafasista ja lapsille eväät Pizza Hutista. 

Että sellainen oli joulumenuu. Oli pizzaa, mäkkiruokaa ja pitaleipää. Jos jostakin tuntuu, että ei saanut jouluna tarpeeksi kinkkua, niin meillä olisi yksi syömätön. Tämän jouluohjelman jälkeen töihin paluu ei tunnu karulta. Kiva päästä hiljaiselle toimistolle lepäämään!

28 kommenttia:

  1. Huh, mikä joulu! Minua alkoi ihan hengästyttää jo pelkkä lukeminenkin. Mutta kuulostaa siltä, että kaikesta selvittiin taas hienosti Kepposten hyvällä tilannetajulla ja sopeutumiskyvyllä. :-)

    Jäin vain miettimään, että mitähän sille kinkulle nyt käy. Tuleekohan se syötyä...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilanne on tällä hetkellä hallinnassa, mutta uutiset isän jalasta olivat sen verran huonot, että edessä on kuukausien toipuminen ja ensi alkuun pitkä vuodelepo.

      Saas nähdä, mitä käy kinkulle. Olisin vienyt sen ja laatikot jo joulupäivänä jonnekin, jossa tulisivat syödyksi, mutta en keksinyt mitään paikkaan.

      Poista
  2. OI ei mikä joulu!! Äitini bestikselle kävi samalla tavalla, hän kaatui ja jalka piti leikata. Hän tosin joutui odottamaan leikkausta reilun vuorokauden, sen verran oli jonoa....

    Hyvät jouluherkut nuo teidänkin herkut, vaihtelu virkistää!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isänikin joutui odottamaan leikkausta vuorokauden ja sitä ennen piti odotella todella pitkään päivystyksessä. Tuntuu olevan hyvin yleistä, että kiireistäkin leikkausta joutuu odottamaan. Isäni on myös joutunut odottamaan ohitusleikkausta niin pitkään, että sydän pysähtyi leikkauspöydällä operaation aluksi, mutta lähti onneksi vielä käyntiin.

      Tulihan testattua, että pääkaupunkiseudulla ei tarvitse kokataan mitään jouluksi, jos ei halua :D Voi vielä valita, että mitä ruokaa söisi. Joulupäivänä Mäkkärissä kävi muuten kunnon kuhina :D

      Poista
  3. Voi ei. Olipahan teillä puuhaa. Sinä onneksi olet tottunut organisoija. Ja hermotkin vissiin varsin hyvässä kunnossa ;) Näin se menee, ei ikinä tiedä ja suunnitelmat muuttuu. Ehkä tätäkin joulua muistellaan jälkeenpäin hymyssäsuin...ja jos ei, niin ainakin jää mieleen.
    Tsemppiä jatkoon, tähänhän hoidettavat asiat eivät lopu..

    Kinkkupasta-ainekset pussitettuna koko loppuvuodeksi pakkaseen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Akuutit asiat on nyt hoidossa, mutta kyllä meillä on edessä pitkä talvi ja kevät. Isän jalan diagnoosi ja hoidon pituus olivat varsin ikävä "yllätys". Toipumisennusteet olivat veikkaustani selvästi pidemmät.

      Kai tässä pitää googlailla 50 parasta reseptiä joulukinkusta :D

      Poista
  4. Voi että. Kuulostaa surkealta mutta myös voitokkaan huikealta.
    Hyvin te vedätte!!!

    Tsemppiä loppuvuoteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun elämä heittää häränpyllyä, niin parasta on silloin vaan mennä virran mukana siitä, mistä on helpoin eikä jäädä suremaan toteutumattomia suunnitelmia. Olisin varmaan ollut ihan romuna, mutta mulla alkaa loma 6.1 ja heti päätin, että siihen saakka jaksaa painaa vaikka mikä olisi. Sitten on aikaa vähän hengähtää ja sitten taas jaksaa.

      Poista
  5. No johan on ollut joulu. Kun omat vanhemmat ikääntyvät, huoli heidän pärjäämisestä jää meille lapsille. Omaankin jouluuni mahtuu niin iloa kuin huolta omista vanhemmista. Toivotaan että teillä tilanne rauhoittuu ja pääsette vielä siitä kinkustakin nauttimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, että enemmin tai myöhemmin iskee huoli omista vanhemmista. Minä olen toistaiseksi päässyt kuitenkin helpolla, kun isäni on niin skarppi ja saa kaikki asiat hoidettua vielä 80 vuotiaanakin. On riittänyt ihan vaan tarjota isälle seuraa ja virikkeitä. Onhan se toki ollut tiedossa, että noinkin iäkkäällä tilanne voi muuttua hetkssä, mutta yllätyksenä se yleensä tulee - niin kuin minullekin.

      Poista
  6. Melkoista suhailua teidän joulu. Jospa jalka kuntoutuisi hyvin!

    Meillä syötiin jo tänään kinkkukiusausta. Varmaan vielä kinkkupannarikin nähdään pöydässä ennen kuin koko kinkku on kulutettu loppuun. Lasten peruskinkkukiintiö näytti tulleen jo täyteen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä toivon kovasti, että isäni kuntoutuisi nopeasti. Onneksi leikkaus sentään onnistui kerrasta, eikä ilmeisesti tarvitse operoida lisää, eli nyt vaan odotellaan luutumita.

      Meillä riittää kinkkua pastaan, kiusaukseen ja pannariin hyvin pitkäksi aikaa :D

      Poista
  7. Onpas teillä ollut touhua jouluna. Huh!
    Toivottavasti isäsi jalka paranee nopsaa.
    Meillä oli myös erinlainen joulu tänä vuonna, kun äitiä ei enää ole.
    Oltiin aatto isän seurana.
    Hyvää viikon jatkoa sinne!❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan se aika hässäkkää. Eilen olin yllättän aivan puhki, taisi alkaa joulustressi purkaantumaan.
      Kiva, että pystyitte pitämään isällesi seuraa. Nuo ensimmäiset perhekeskeiset juhlapyhät tuntuvat varmasti haikeilta läheisenä menettäneille.

      Mukavaa alkavaa viikonloppua!

      Poista
  8. Teillä on ollut aikamoinen joulu, mutta vaikuttaa, että koko perheen tuella olette selvinneet. Jaksamisia loppuvuoteen ja uuteen vuoteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä :)
      Olihan tämä aikamoinen pläjäys. Ehkä sinänsä kuitenkin hyvä, että kävi jouluna, niin oli vapaata järjestellä asioita. Jos onnetomuus olisi käynyt hektisenä työpäivänä, tilanne olisi ollut vaikeampi hanskata.

      Mukavaa alkavaa viikonloppua!

      Poista
  9. No voi ei, onpa ollut joulu. Mutta positiivisesti ajateltuna, eipä tullut kinkkuähkyä :) Toivotaan kaikillle paranemisia ja parempaa jatkoa <3

    VastaaPoista
  10. Jopas on sattunut <3 Levollisia välipäiviä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli varsin harmillinn tapaturma :(
      Kiitos ja mukavaa vuoden viimeistä viikonloppua!

      Poista
  11. Huh huh. Meillä oli kyllä superrauhallinen joulu teihin verrattuna. Niinhän se on, että mitä tahansa voi sattua ja milloin vain, oli sitten joulu tai juhannus tai arki. Luulen, että erityisesti meidän kuopus olisi arvostanut tuollaista pizzeria-mäkkäri-ruokia enemmän joulutarjoiluissa kuin meidän perinteistä imelletty perunalaatikko-porkkanalaatikko-linjaa.

    Levollisempia välipäiviä ja uutta vuotta teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä ikinä tiedä, että mitä päivä tuo tullessaan - sekä hyvässä että pahassa. Meidän pojat eivät ole oppineet syömään jouluruokia, osalle menee imelletty perunalaatikko ja kinkku, mutta osalle sekin on kauhistus :)

      Sitä ihmettelin, että joulupäivänän iltana Mäkkäri oli aika täynnä, emme olleet ainoat jotka tankkasivat siellä.

      Kiitos ja hyvää uutta vuotta sinulle ja perheellesi!

      Poista
  12. Voih on siinä ollut tohinaa:( jos mitään hyvää niin ainakin huomaa että teidän perheessä hommat toimii vaikka tulisi millaisia vastuksia eteen♥ Pikaista paranemista isällesi ja leppoisampaa loppuvuotta teille kaikille♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä aina yhtä hienoa huomata, kuinka Hra Kepponen jaksaa tukea ja osallistua ja tuo huoneeseensa useinmiten lukittautuva teinikin näyttää pystyvän tarpeen vaatiessa auttamaan melkein kuin aikuinen.

      Kiitos ja hyvää uutta vuotta sinulle ja perheellesi!

      Poista
  13. Onpas teillä ollut varsin tapahtumarikas joulu! Rauhallisempaa uutta vuotta! Ja pikaista toipumista isällesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna :)
      Onnellista Uutta Vuotta sinulle ja perheellesi!

      Poista
  14. Oh, onpas ollut tapahtumarikas ja kerrassaan erilainen joulu! Mutta onni onnettomuudessa ettei vakavampaa kuitenkaan, vaikka suunnitelmat uusiksi menikin ja perinteitä ei ihan ehtinyt noudataa.
    Oikein rauhallista, leppoisaa ja onnellista vuoden vaihdetta teille! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli varsin erilainen joulu. Tällä hetkellä kaikki on onneksi kunnossa, äiti on turvassa ja hoidossa vanhainkodissa ja isä toipumassa sairaalassa.
      Onnellista Uutta Vuotta!

      Poista