11. joulukuuta 2017

When size matters ja pakkoselfie

Toissaviikkoon mahtui muitakin "juhlallisuuksia" kuin ensimmäiset Itsenäisyyspäiväjuhlat. Keskimmäisen synttärilahja saapui *rumpujen pärinää*.

Keskimmäinen täytti marraskuun puolella 9 vuotta ja on potenut lelukriiziä. Lahjaksi piti ehdottomasti saada jonkin lelu! Koska poika ei juurikaan enää leiki leluilla ja taloudessamme on legoja lähemmäs kuutio, oli lelun valinta hyvin, hyvin vaikeaa. Annoin sitten periksi jälleen yhdelle Nerf-aseelle. Nerf-aseella voi siis ampua sellaisia superlonnuolia. Ratkaisevan virheen tein, kun luovutin Nerfin valinnan ja tilauksen Hra Kepposelle ja kuopukselle.

Yhtenä päivänä tulin töistä pahaa aavistamattomana. Posti oli tuonut paketin, sankari avannut ja kasannut aseensa ja jättänyt sen sohvalle. Ase vie hiukan yli kahden istumapaikan verran tilaa sohvalta. Se painaa niin paljon, että kuopus ei jaksa kannatella sitä ilman hihnaa. Voi järkytys, mikä möhkäle! Hetkellisesti verenpaineeni suhisi korvissani, kun näin tuon jättiaseen.

Jo, on aseella kokoa!


Hra Kepponenkin oli hämmästynyt aseen koosta ja tunnusti ettei tullut tarkastaneeksi mittoja. Mikä aloittelijan moka! Leluista tsekataan aina mitat, ääniominaisuudet ja minkälaisia pattereita ne käyttävät. Kuopus on ollut toki mielissään isosta lelustaan, mutta hänkin on nyt huomannut että isoin ei välttämättä ole paras ;)

Kuopus on miettinyt, että missä asetta voisi säilyttää. Toki mietintä alkoi vasta siinä vaiheessa, kun käskin poikaa viemään aseen pois olohuoneesta. Pahuksen Nerpyssy ei mahdu tietenkään mihinkään kaappiin! Olen sanonut pojalle, että ainoa paikka mihin se mahtuu on hänen leveä parvisänkynsä ;) Että hyvää yötä Nerfaseen kanssa muruseni!

Toinen saman viikon juhlajuttu oli pitkään odottamamme Haloo Helsingin keikka. Bändi on minun ja esikoisen lemppareita ja kotikaraokemme ehdoton suosikki. Otimme keikalle mukaan Hra Kepposenkin, koska hänen tehtäväkseen jäi lippujen varaus. 


Me tietenkin Hra Kepposen kanssa halusimme räpsiä useamman selfien. Mitä teki meidän teinimme tuolloin? Hän istui mielenosoituksellisesti huppu päässä :D

Kaksi seniiliä selfieposeeraajaa "hei me ollaan keikalla" ja yksi cool dude

Hah - jos on vanhempien maksama keikkalippu, niin joutuu selfieposeeraamaan kanssamme vaikka väkisin

Musadiggareiden perheidylli

Oli hieno keikka!

PS. Sitten onkin aika mainostaa seuraavaa postausta. Aion paljastaa, että onko Marikan kadonnut Itäsiipi niin loistokas kuin hän antaa ymmärtää? Entäpä, millaisen rakennusteknisen vian paljastin heti Itäsiivestä? Ja millainen onkaan Marikan keittotaito?

PPS. Jos lapsesi leikkivät Nerf-aseilla, niin huolehdithan silmien suojauksesta. Meillä käytetään joko rakettilaseja (taas on oikea aika hankkia muutama useampi ylimääräinen pari kesää varten) tai sitten käytämme uimalaseja. Jälkimmäisten etuna on silmän suojaus myös sivusta ja haittana nopea huurtuminen.

20 kommenttia:

  1. On aseella mittaa!Mutta tuo keikka oli kyllä huippujuttu!

    VastaaPoista
  2. Ihana Mega-Nerf ja ihanan nolo selfie 😂

    VastaaPoista
  3. Voi hyvänen aika, miten iso pyssy! Tuossa olisi jo aikuisellakin kannattelemista!

    Ihan parhaat selfiet. :-D Ja kiva postaus. Tällä alkoi päivä mukavasti. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu :)
      Aikuinen saisi tuolla aseella pidemmästä käytöstä vaan jonkun nisk-hartiavaivan ;)

      Poista
  4. Voi tuota tyytyväisen syntymäpäiväsankarin ilmettä ensimmäisessä kuvassa :) Kylläpä onkin mahtava pyssy! Mukavaa viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se saa aika mairean ilmeen naamalle, kun pyssy on PALJON isompi kuin ikinä osasikaan kuvitella :D :D

      Poista
  5. täytyyhän itsestäänselvästi porukan pienimmällä olla suurin ase!

    Hei, mikä ihmeellisen ihana kotityölukujärjestys vilahtaa pikkukaverin selän takana kylmäkaapin kyljessä? Onko toimiva systeemi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Takana oleva lukujärjestys toimii hyvin, jos vaan projektipäällikkö jaksaa hoitaa tehtävänsä. Siellä on päivittäiset hommat, tiettyyn viikonpäivään säännöllisesti sidot hommat ja vaihtuvat hommat. Esimerkiki joka päivälle on läksyt, tietyille päiville roskien vienti ja sitten vaihtuvia vaikka koe tiettynä pvänä. Työntekijän pitää saada kaikki päivän lätkänsä siirrettyä valmistunut puolelle ennen nukkumaanmenoa. Meidän projektipäällikkö (=Hra Kepponen) on laiskistunut, eikä ole vahtinut aina lätkiä, joten työntekijät lintsaavat aina kun pystyvät. Sinänsä helppo, selkeä ja visuaalinen tapa pyörittää hommia.

      Tuollaisia valmiita kortteja voi ostaa nettikaupoista. Nuo kyseiset kortit ovat Kanban cards. Kanban on menetelmä, jolla seurataan ja suunnitellaan ohjelmistotuotantoprojektia. Kanbaniin on paljon myytävänä helppoja visuaalisia elementtejä joita voi soveltaa myös muuhunkin tekemiseen. Olipas nyt sinänsä aika nörtti vastaus :D

      Poista
  6. Ohhoh mikä pyssy, siinä on kokoa ja menoa ja meininkiä. Mutta tämä saattaa olla niitä ihan viimeisiä leluja. :)

    Miten tuttua, meikäläisen kamerasta löytyy useampia tuollaisia huppukuvia ja sellaisia angstikasvoja, älä vaan ota kuvaa musta ilmeellä. Voi ihana kamala teiniys, täällä on jo aamu lähtenyt käyntiin "vihaan sinua niin paljon ja älä huuda, kun sanoin, herätys, että silleen. ;)

    Mukavaa viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se tässä iässä ne lelutoiveet katoavat aika lailla kokonan ja ainakin pojilla tulee sellainen vaihe, että tosi vaikea on keksiä mitään lahjaksi.

      Meillä teini ei ollenkaan lämpene äidin innolle kuvata kaikkea :D mutta minä en vielä luovuta

      Poista
  7. Jestas..mikä pyssy.on siinä varmasti silmät pyöristynyt saajaltakin:) Onnitteluja sinne❤ Ei noista teineistä kyllä kuvaa saa täälläkään kuin ehkä lahjomalla:)) Iloiset melfiet! Leppoisaa alkanutta viikkoa❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista!
      Ei meilläkään teini lämpene kuvaamisesta. Mieluummin kuitenkin poseeraa kuvassa yksin kuin äidin kanssa :D :D Ja jostain syystä teini suosii joka kohdassa isäänsä. On kuulemma vähemmän noloa olla isän kanssa kuin äidin kansa.

      Poista
  8. Meidänkin perheessä oli jossain vaiheessa villityksenä noi nerfiet ja ne oli toisaalta aika hauskat. Joskus jopa me vanhemmat innostuttiin niillä pojan mieliksi leikkimään. Mutta eihän meillä tietenkään mitään suojalaseja ollut. Ai kauhea että poden nyt huonoa vanhemmuutta 😰 ja minä muka terveydenhuollon ammattilainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on ollut jo pidempään nerfieaseita :) Siksi joka paikasta löytyy niitä nuolia, vaikka pojat keräävät ne talteen taistelun jälkeen.

      Minä en ole uskaltanut lasten antaa ampua niillä ilman suojalaseja. Minusta nuolen lähtönopeus on kova ja meillä ei mikään sellainen sääntö, että ei saa ampua kasvoihin kuitenkaan päde. Mikää ei ole sen parempaa kuin että onnistuu ampumaan veljeä nenään tai sukukalleuksille nerfillä ;) ;)

      Poista
  9. Luen tätä postausta flunssaisena ja sen takia pöppyräisenä ja sain tästä itselleni hyvän fiiliksen ja naurua tähän aamuun. Nerf on kieltämättä aika iso. Ja teini huppu päässä (ja myös ilman huppua) sai todella hymyn huulilleni.

    Mukavaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti flunssa on hellittämään päin! Paranemista!

      Jos teinillä ei ole lippalakkia päässä, niin sitten huppu :D Kai se haluaa aina maastoutua ainakin meidän seurassamme :D :D

      Kiitos samoin - mukavaa joulunodotusta!

      Poista
  10. olipa taas hauska juttu. te olette niin mainioita!

    odotan itäsiipipostausta kieli pitkällä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Kunpa vaan ehtisin kirjoittelemaan. Perinteinen joulunalussuma sekä kotona että etenkin töissä. Pitäisi taas rakentaa vähintään kuuraketti ennen joulunpyhiä, vaikka aivot huutaa lepoa ;)

      Poista