Tippa on ollut olennainen osa poikiemme elämää. Muistan, kuinka koira tuli anopilleni, kun minä olin hyvin tuhdisti raskaana. Koiranpentu makoili pullean vauvamahani päällä ja esikoinen potkutteli mahan sisäpuolella. Pojat ovat kaivanneet Tippaa ja halunneet hänet omaksi koirakseen. Tänä vuonna voisi sanoa haaveen toteutuneen.
Tippa oli maailman ihmisyställisin koira. Hän heittäytyi toiveikkaana kenen tahansa tuntemattomankin jalkoihin kerjäämään rapsutuksia. Pienempänä Tipalta saattoi tulla ilopisut, kun saavuimme maalaismummolaan. Pienenkin poissaolon jälkeen Tippa oli kohtaamisesta niin riemuissaan. Tippa on ollut hyvin pitkämielinen ja kärsivällinen poikien kanssa ja jos hän sai liian kovakouraista kohtelua, Tippa pakeni sohvan alle piiloon. Tippa on ollut uskollinen tekemään etätöitä kotona kanssani. Hän on kannustanut minua makaamalla jalkaterieni päällä. Tippa haluaa olla perheyhteydessä ja on osoittanut sitä nukkumalla sänkymme alla.
Tippa täytti kesällä 14 vuotta. Kaikenlaista sairautta ehti jo tuohon ikään kertyä, mutta Tippa on ollut pitkään todella reipas. Tällä viikolla Tipan kunto alkoi huonontua ja veimme Tipan eläinlääkäriin. Vasta siellä tajusimme, että eläinlääkärillekin häntää heiluttavan ystävämme tilanne oli muuttunut pahaksi. Valitettavasti hoitoyritykset eivät tuottaneet toivottua tulosta ja Tipan oli aika lähteä.
Tervehdysasento - sekä omalle väelle että vieraille
Ilman lupaa valkoisella sohvalla
Tipsu oli myös autoilunaisia
Tipsu suhtautui vesiturvallisuuteen hyvin vakavasti. Aina oli valvoja paikalla.
Myöskään vieraita ei jätetty valvomatta, kuvassa työkaverini Sirpa meloo maalaismummolassa.
Lapset tykkäsivät välillä nukkua Tipan kanssa alakerrassa. Tällä kertaa Tippa valtasi koko patjan.
Hyvästi uskollinen ystävämme.
Keskimmäinen totesi, että hänen lapsuutensa taisi päättyä nyt. Ei ole enää Tippaa ja appi on ilmeisesti löytänyt ostajan Virtojen kesämökille, joten kohta ei ole sitäkään. Lapsuuden kesien parhaat jutut ovat nyt päättyneet. Tulee uusia muistoja, uusi kivoja paikkoja, mutta kyllä molemmat säilyvät sydämissämme. Etenkin Tipsu.
Lämmin osanotto!❤
VastaaPoistaKiitos.
PoistaTais sai hiiret pesuvettä - niin kauniisti kirjoitit Tipsun elämästä ❤
VastaaPoistaUskon, että siellä sateenkaaren tuolla puolen, missä se sitten onkaan, on kaikki ystäviä keskenään, ja vastikään sinne lähtenyt Tyttö -kissa auttaa Tipsua kotiutumaan.
Ja keskimmäiselle terveisiä: älä kasva liian aikuiseksi, vaan pidä aina pieni pala lapsuutta ja lapsellisuutta taskussasi.
Talvella laske mäkeä ja tee lumienkeleitä, kesällä hyppää pommilla laiturilta järveen, heittäydy nurmikolle selällesi katselemaan pilviä - miltä ne näyttävät.
Lemmikistä luopuminen on kova paikka ja tämä tuli niin yllättäen vastaan. Lapsille se on vielä kovempi paikka, vaikka vuolaiten kyynelehtinyt perheenjäsen taidankin tällä kertaa olla minä.
PoistaErinomaiset ohjeet keskimmäiselle. Toivon, että hän säilyttäisi juurikin tuollaisen lapsenmielisyyden ripauksen myös aikuisena.
voi :(
VastaaPoistanuo on kovia luopumisen ja kasvamisen paikkoja. (meidän laumasta lähti yksi kissa perjantaina kissataivaaseen)
Lemmikistä luopuminen on raskasta sekä aikuisille että lapsille. Surua on ollut teilläkin :(
PoistaHän on ollut suuri persoona. <3 Näitä on niin surullista lukea, miksi eläinten pitää elää niin vähän aikaa. Meidän Osku-kissakin oli vasta pentu ja nyt on vanha papparainen.
VastaaPoistaSydämellistä uutta viikkoa <3
Tippa oli varsinainen perhekoira ja kaikkien ihmisten ystävä. Koiran ja kissankin elinajan odote on jotenkin hankala. Ne elävät niin pitkään, että vuosien syvä kiintymys ehtii kasvamaan lemmikin ja omistajan välille, mutta sitten kuitenkin niin vähän aikaa, että luopumisen tuska ja suru tulevat liian nopeasti vastaan.
PoistaMukavia päiviä Osku-papparaiselle! Ja sinulle tietysti myös!
Voi Tipsua. :-( Lepää rauhassa, suloinen koiruus. Ikävä on teillä varmasti kova.
VastaaPoistaMeillä on ikävä Tippaa, tuntuu niin oudolta, kun ei enää kuulu kynsien rapinaa. Toisaalta meillä on tosi hyvät muistot Tipasta. Tipsu oli luonteeltaan todella hieno koira.
PoistaVoi Tipsua... Kurjaa, että häntä ei enää ole. Lapsuuden muistojen ja tärkeiden juttujen menettäminen kyllä kirpaisee.
VastaaPoistaLemmikistä luopuminen on surullista, lapsille se voi olla usein ensimmäinen konkreettinen kokemus elämän rajallisuudesta. Kyllä se hetkellisesti vaikuttaa lapsen ajatusmaailmaan. Ikävä on meillä aikuisillakin Tippaa.
PoistaVaikka luopuminen rakkaasta koiraystävästä on raskasta, on rakkautta myös antaa toisen mennä. Ihanat viimeiset ajat Tippa varmasti viettänyt teillä.
VastaaPoistaTipalla oli kiva olla meidän kanssa, koska ihmisrakastaja-perhekoiralla oli iso lauma ympärillä ja paljon rapsuttajia. Poikien kaveritkin tykkäsivät rapsutella Tippaa, jopa se koiria pelkäävä poikakin oppi rapsuttelemaan Tipsua. Vaikeaa oli, kun lähtö tuli niin yllättäen eteen, emme osanneet varautua pahimpaan.
PoistaLemmikistä luopuminen on aina vaikeaa vaikka tietää että toisen aika on täyttynyt, ihanat muistot teillä karvakorvasta <3 Osanottoni.
VastaaPoistaTippa oli jo vanha koira, mutta silti lähtö tuli yllättäen. Emme osanneet lainkaan varautua siihen. Meillä jäi ihanat muistot Tipasta, hän oli niin ystävällinen ja lempeä luonteinen.
PoistaVoi Tippaa ja tätä tekstiä! Itkuhan se tuli täälläkin. Lemmikistä luopuminen on aina niin surullista ja sitten pitää vielä kestää se lasten suru siihen päälle. Halaukset teille kaikille! Haikeaa on myös tuo lapsuuden päättyminen, jospa se vielä vähän kuitenkin jatkuisi.
VastaaPoistaLemmikistä luopuminen on surullista :( mutta kyllä ne tuovat niin paljon iloa elämään.
PoistaNopeasti se lapsuus tuntuu tässä ajassa loppuvan. Osalla alkaa esiteineily jo ala-asteen lopussa ja sitten se elämä vasta rajoittuneeksi muuttuukin, kun melkein kaikki noloa tai vähintään pelätä, että onko tämä nyt noloa. Saisi lapsuus jatkua pidempäänkin.
Oi suru! Mulle tuli kyynel silmään tuosta "mun lapsuus loppui"-lauseesta. Sydäntä särkee.
VastaaPoistaHaleja teille!
Kiitos virtuaalihaleista. Onhan se tuollaiselle alakoululaiselle kova paikka, kun lapsuuden tärkeistä asioista pitää luopua. Toisaalta on noilla lapsilla vielä elämässä kaikkea muutakin ilon aihetta, mutta koira oli tärkeä. Etenkin kun pojat saivat vihdoin hänet melkein kokonaan omakseen.
Poista