19. joulukuuta 2015

Joulukalenteri: suklaasydämet ja muita jouluisia juttuja

Nopea ja maistuva pikalahja on rocky road suklaa. Meidän ensimmäinen rocky road suklaasatsi meni poikien opettajille. Koska moni lasten kanssa työskentelevä lahjottava saa paljonkin suklaata, niin mielestäni tällaista kaupan suklaita heikommin säilyvää riittää pienempikin määrä, vaikka yksi nätisti pakattu suklaasydän.

Koululaisilta rocky roadin tekeminen onnistuu itsenäisestikin. Siitä kannattaa muistuttaa, että suklaan sulattamisessa mikrossa maltti on valttia. Paloiteltu suklaa sulatetaan alhaisella teholla n. 30s kerrallaan välillä sekoittaen. Suklaasulaan voi lisätä mieleisensä sattumat ja niitä saa olla reilusti. Me sotkemme sattumat suoraan samaan kulhoon suklaasulan kanssa. Meidän rocky roadiin meni cashewpähkinöitä, piparinmuruja ja minivaahtiksia. Leikkasin jäähtyneestä suklaamassasta piparkakkumuotilla sydämet. Tämä homma kannattaa tehdä aikuisen.

Valmiit sellofaanipussit helpottavat pakkaamista. Noh, joltain ne puuttuivat taas :( Askartelin pusseja sellofaanista kaksipuolisen teipin avulla.

Näillä toivotimme hyvää joulua poikien opettajille.
Määrä on kohtuullisempi kuin viime vuotinen puoli kiloa konvehteja kranssissa :)

Pojat ovat kantaneet kassilliset kässä/kuvistöitä koulusta kotiin ja liinavarastoni on jälleen karttunut. Tänä vuonna erikoismaininnan ansaitsee ekaluokkalaisen kuopuksen opettaja valitsemastaan liinamallista. Nyt on säkkikankaaseen saatu eloa ja väriä. Samanlaisen erikoismaininnan ansaitsee kuopus, joka on jaksanut nykertää liinansa valmiiksi, vaikka hän on hyvin hidas tällaisissa hommissa.


Tokaluokkalaisen liinaan oli selvästi lisätty haastavuuskerrointa. Hieno liina sekin.


Joulukortit postitin 14.12, joten ne varmaan ovat jo saajillaan perillä. Tarkoituksenani oli perinteisesti kuvata kaikki tekemäni kortit, mutta siinä niiden kirjoitushässäkässä unohdin koko asian. Onneksi olin jossain vaiheessa ottanut pari räpsyä :)

Teen joulukortit yleensä aina itse ja teen sarjan. Niissä on yleensä aina samoja elementtejä, mutta harvoin kaikki korttini ovat identtisiä. Tänä vuonna ei tullut yhtään identtistä korttia. En vaan jotenkin pysty tekemään reilua paria kymmentä samanlaista korttia - siinähän iskee tylsistyminen.

Tämän vuoden korttiteemana oli lumiukko ja sininen.



Polvi voi sen verran paremmin, että pystyn jo istumaan joitain pätkiä ja konkkasin kepeittä koulun joulujuhlaan. Jo oli kerrankin Kepposet ajoissa varaamassa paikkoja :) Halusin välttää tungoksen ja valita sellaisen istumapaikan, että kukaan ei kompuroi jalkoihini.

Mukavaa viikonloppua!

16 kommenttia:

  1. Sulla ei tule onneksi liinoista pulaa... Hienoja ovat, mä en saa enää mitään hienoja askarteluja:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on tällä hetkellä tuotanto suurimmillaan :) Aion kyllä nuo liina-aarteet arkistoida hyvin :)

      Poista
  2. Ihania käsitöitä <3 Ja kauniita kortteja. Meillä Rocky Roadia jääkaapissa, menee naapuriin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasten käsityöt sulattavat aina sydämen :)
      Minä taisin ahmaista kaikki rocky roadin jämät jääkaapista tätä kirjoittaessani.

      Poista
  3. No olette te kyllä olleet ahkerina. Rocky Roadia en ole ikinä tehnyt, mutta tekisi mieli tehdä kyllä ja sinnehän voi loppujen lopuksi laittaa vaikka mitä. :) Toivottavasti polvi lähtee nyt paranemaan. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Roacky road on hyvää ja sinne voi tosiaan laittaa kaikkia omia suosikkeja :) Mokoma tuntuu kuluvan jopa tavallaista suklaalevyä nopeammin.
      Toivon kovasti, että polvi lähtisi pikkuhiljaa paranemaan. Pieniä merkkejä on jo siitä.

      Poista
  4. Rocky roadia en ole ikinä tehnyt, vaikka vähän väliä olen nähnyt ohjeita.

    Olen vihdoinkin palailemassa blogimaailmaan ja alan lueskella vähitellen myös matkakertomustasi.

    Polvelle paranemista ja mukavaa joulun aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen tehnyt rocky roadia juurikin pieniksi muistamisiksi tai tuliaisiksi. Kotioloissa omaan käyttöön oleva suklaalevy katoaa niin nopeasti, että rocky roadin tekeminen on mahdotonta.

      Kiva kun palasit ja kirjoituksesi yrittäjän syksystä oli hyvä!

      Kiitos ja mukavaa joulun odotusta sinulle!

      Poista
  5. Siellä on näköjään ollut joulukorttipaja käynnissä. :-) Olet kyllä viitseliäs, kun jaksat tehdä kortit itse, vaikka ei kai siinä mitään jaksamista ole, jos hommasta tykkää. Itse ostan vaan aina valmiita, vaikka joka vuosi ajattelen, että olisi kiva tehdä itsekin. Mutta se vaan tuntuu niin ylitsepääsemättömän vaikealta hommalta, kun pitäisi tuottaa jotakin kaunista. :-D

    Hienoja liinoja olet saanut. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun tulee tehtyä niin vähän kortteja nykyisin, että yritän kynsin hampain saada tehtyä edes joulukortit. Jos ennakointi onnistuu tarvikkeiden hankinnan osalta, niin aloitan yleensä tekemisen hyvissä ajoin. Joskus olen aloittanut jo kesällä :D Joulukorttien tekeminen on muuten yllättävän helppoa. Askartelukaupoissa on joulua varten paljon papereita, tarroja ja leimoja ja myös valmiita malleja.

      Poista
  6. Kiva idea toi sydän, täytyy laittaa korvan taa. Tosin jo päätin aikaa sitten että ens vuonna kun joulumuistettavana on vain ja ainoastaan Tytön opettaja, niin saa värkkäillä sellasen hienon lumihiutaleen, mitä teillä tänä vuonna tehtailtiin :) (Pojan kanssa sovittiin, että yläkoulussa en pakota enää opettajia muistaan...toivoisin tietty että luokanvalvojalle haluais viedä jotakin, mutten pakota...tänä vuonna mentiin jo kiristyslinjalla :P)

    Vitsit miten hienoja kortteja! Tää tais olla eka vuosi kun täältä lähti melkein kaikki valokuvakortteina. Raakkasin vähän listaa...

    Meillä on Poika tehnyt samantyyppisen liinan joskus, mitä ylemmässä kuvassa, nää on niin parhaita!

    Mukavaa joulunaikaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ajattelin, että ensi vuonna tehdään isovanhemmille joululahjaksi tähtiä. Pääsee pojat (ja minä) taas näpertelemään. Sellainen voisi olla kyllä kiva lahja opettajalle. Pojat voisivat tehdä muutamana jouluna peräkkäin tähdet opeille.

      Ilmeisesti teini-iän lähestyessä opejen muistaminen on noloa. On siinä se hyvä puoli, että meillä yleensä noissa muistamishommat jää tosi-tosi-viimetinkaan. Nyt voi siis jonain vuosina välttyä viimehetken muistamispaniikilta :D

      Kiitos samoin - mukavaa joulunaikaa!

      Poista
  7. Onpa tosi mukavaa, että olet toipunut polvesi kanssa ja päässyt joulujuhlaan. Itse muistan aikoinani, että ala-asteen juhlat olivat aivan ihania.
    Onpa hienoja liinoja ja kannattaa arkistoida ja toivoa, että tekijät osaavat antaa aikanaan arvoa tuotoksilleen.

    Oikein mukavaa ja rauhaisaa Joulunaikaa koko perheelle!


    Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen istunut polven kanssa jo 2 tuntia putkeen. Istumakunto alkaa lähestyä sellaista, että tällä voinee alkaa tehdä töitä kotoa käsin.

      Minä päätin pitää liinat aktiivikäytössä, täytyy vaan nurjalle puolelle jotenkin merkata, että kenen tekemä ja minä vuonna :) Niiden päälle voi laittaa vaikka joulukukkia.

      Kiitos samoin - ihanaa joulunaikaa sinulle ja läheisillesi!

      Poista
    2. Meillä tokaluokkalaisen liina on aika vastaava hiukan moninaisemmin koristein kuin teidän ekaluokkalaisen. Päätin myös ottaa aktiivikäyttöön, jolloin se lapsen aikuistuessakin tuntuu ehkä läheisemmältä ja on sitten omassa kodissaankin joskus esillä?

      Poista
    3. Käyttöönhän ne on tehty ja eikös se ole lahjan arvostusta, että se pääsee käyttöön saakka :) Muistan itse lapsuudestani, kuinka hienoa oli kun joku omatekemäni juttu pääsi käyttöön.

      Poista