Peru-Ecuador matkamme oli Aventura-matkatoimiston järjestämä kahden hengen räätälöity matka. He ehdottivat risteilyalukseksi Galapagos Legendia, joka on toinen "suurista" risteilyaluksista. Laivaan mahtuu 100 matkustajaa.
Galapagos Legend
Laiva on vanhahko, mutta hyvin siistissä kunnossa. Olimme epähuomiossa ostaneet toiseksi edullisimman hyttiluokan hytin, jossa oli laivan esitteen mukaan pienet pyöreät ikkunat. Saimme kuitenkin upgraden hyttiin, jossa oli isot ikkunat. En tiedä olisiko pienet ikkunat laskeneet matkustusmukavuutta, koska hytissä emme juuri ehtineet oleskelemaan.
Hyttimme
Laivalla oli houkuttelevan näköinen poreallas ja pieni uima-allas. Molemmat jäivät runsaan ohjelman vuoksi testaamatta.
Risteilyn hintaan kuuluu täysihoito: aamiainen, lounas ja illallinen. Ruokajuomat eivät sisälly vettä lukuunottamatta hintaan. Ruoka-ajat ovat kiinteät ja henkilökunta jakaa pöydät. Meidän pöytäseurueemme koostoi kahdesta australialaisesta eläkeläispariskunnasta. Tutuistuimme risteilyllä myös kahteen kertakaikkiaan ihastuttavaan amerikkalaiseen eläkeläispariskuntaan ja koska heidän pöydässään oli tilaa, ruokailimme välillä siellä. Ruoka oli hyvää. Palvelu välillä hiukan takeltelevaa, koska tarjoilijamme ei osannut sanaakaan englantia. Yritystä kyllä löytyi :)
Mielenkiintoista oli, että laiva operoi täysin mereltä käsin. Matkustajat, matkalaukut ja ruokatarvikkeet kuljetettiin laivaan kumiveneillä. Samoilla kumiveneillä lähdimme myös retkille.
Etukäteen mietin, että keinuukohan laiva ja tulenkohan merisairaaksi. Hankin varmuuden vuoksi reseptillä olevia skopolamiini sisältäviä laastareita. Noh, keinuihan se laiva. Välillä aika hurjastikin. Minulla ei selvästikään ole taipumusta merisairauteen, mutta ystäväni testasi laastarit ja toimivat hyvin.
Legendillä on useita reittejä ja eri pituisia matkoja ja reittejä on mahdollista yhdistää. Meillä oli neljä yötä kestävä risteily. Risteilyreittimme alkoi San Cristobalista ja kulki Espanolan, Floreanan ja Santa Cruzin kautta Baltralle. Baltrasta palasimme vielä takaisin SantaCruzille hotelliin kahdeksi yöksi.
Ensimmäisenä päivänä jolloin saavuimme lentäen San Cristobaliin teimme retken Learning Centeriin, joka kertoi Galapagossaarien historiasta. Toisena päivänä Espanola-saarella teimme aamupäivällä kävelyretken rannalla ja heti perään snorklauksen ja iltapäivällä teimme pidemmän kävelyretken. Kolmantena päivänä Floreanassa kävimme jälleen rantakävelyllä ja sitten oli vuorossa snorklausta. Halukkaat pääsivät vielä toiselle snorklausretkelle merivirran mukana. Iltapäivällä oli jälleen kävelyretki. Neljäntenä päivänä Santa Cruzissa oli vuorossa jättiläiskilpikonnareservaatti ja iltapäivällä breedin center. Viides aamupäivä kului kannella bongaillen delfiinejä ja katsellen ohitse lipuvia pieniä saaria.
Retkiä ei järjestä risteilyfirma vaan ne järjestää Galapagoksen luonto-oppaat. Oppaat pitivät aina ennen retkeä tiedotustilaisuuden retken ohjelmasta ja tarvittavista varusteista. Ohjelmaan kuului luentoja Galapagoksen eläimistä. Oppaisiin kuului mm. meribiologi.
Retkikuvia kertyi huikea määrä. Ensimmäisenä kuvia neljännen retkipäivän kohteesta eli jättiläiskilpikonnareservaatista Santa Cruzissa. Reservaatti sijaitsee ylängöllä ja aikaisemmin näkemistämme kohteista poiketen siellä oli todella vehreää ja sateista. Vierailummekin aikana ripsi vettä.
Tästä näkee vähän jättiläiskilpikonnan kokoa
Puissa kasvoi hillittömän määrät paikallista naavaa:
Kirjoita vielä erilliset postaukset Espanolasta ja Floreanasta, sekä risteilyn jälkeisestä omatoimiretkeilystämme Santa Cruzissa.
Jee! Olenkin malttamattomana odotellut, milloin ryhdyt kirjoittamaan enemmän Galapagossaarista. :) Miten koit tuon ”suuren” laivan? Jakauduitteko maissa useisiin eri ryhmiin ja koitko, että porukkaa oli sopivasti vai oliko välillä liian tukkoista? Olen katsellut lähinnä pienempiä aluksia, mutta hinnat on kyllä päätä huimaavia...
VastaaPoistaMatkustajat jaettiin saman tien ryhmiin sen mukaan paljonko kumivene vetää väkeä. Jos oikein muistan niin se oli max. 12. Retkille lähdöt tapahtui aina vene kerrallaan ja jokainen ryhmä kuulutettiin vuorollaan. Laivalla kaikki oli organisoitu ihan älyttömän hyvin. Aamupala klo 8:00 todellakin tarkoitti sitä :)
PoistaMeitä oli ryhmässä vain 10. Ryhmään kuului kaksi hyvin iäkästä espanjalaisherraa, jotka liikkuivat hitaasti. Kävelyillä muilla ryhmillä oli tapana ohittaa meidät :) Meille muille nuo herrat sopivat erinomaisesti, koska siinä ehti hyvin kuvaamaan kaikkea ympärillä olevaa ja ihastelemaan paikkoja rauhassa. Ryhmässä oli espanjalaiset, kaksi australialaispariskuntaa ja ecuadorilainen äiti ja tytär. Papparaiset vetivät sitkeästi myös kaikki snorklaukset, joten niihinkin saimme "ylimääräistä" aikaa.
En tiedä tuntuiko iso määrä tukkoiselta, se oli yleensä ihan ok. Mutta jos ajattelee, että on asumaton saari ja paratiisiranta, niin viehän se siltä asumattomuudelta vähän terää, kun paikalla on aina 90 muutakin matkailijaa.
Risteilyfirma selvästi yritti jaotella matkustajia ryhmiin kansallisuuksien mukaan, tyyliin amerikkalaiset, aasialaiset, britit. Se toimi minusta hyvin. Olisin ihan varmasti vaatinut ryhmän vaihtamista, jos olisin joutunut aasialaisen (pääosin Filippiineiltä) mökäporukan loputtomiin ryhmäselfiekinkereihin ;)
Risteilyt on kyllä suolaisesti hinnoteltuja. Todennäköisesti rahaa voi säästää aikalailla asumalla saarella hotellissa ja tekemällä sieltä päiväretkiä. Santa Cruzin pääkadulla oli muutama auktorisoitu retkifirma, joka mainosti päiväretkiä veneellä muille saarille. Päiväretken hinnat olivat alkaen 25 usd. En tiedä, että häviääkö siinä kokemuksen osalta mitään olennaista, jos asuu hotellissa. Tokihan päivä sitten aina alkaa sillä, että pitää siirtyä jonnekkin. Se varmaan tarkoittaa aikaisia herätyksiä.
Minulla on muuten yhden matkatoimiston tarjous, jossa ei ollut risteilyosuutta lainkaan vaan erillisiä retkiä. Sano, jos kiinnostaa, niin yritän kaivella sen esiin ja voin lähettää sen sinulle.
Ihan hyvältähän tuo kuulostaa. :) Eipä tuo pääsaareltakaan operoiminen mitenkään poissuljettu ajatus ehkä olisi. Palaan kyselemään lisää, jos / kun tuonne lähdetään.
PoistaVoi suloisuutta, tota "pientä" konnaa.
VastaaPoistaMusta on ihanaa lukea sun kokemuksista, koska itse varmaan koskaan ko matkalle pääse. Vai pitäisikö laittaa aarrekarttaan ;)?
Valoisaa viikkoa!
Kilpikonnat ovat jotenkin liikkiksiä. Olen alkanut ihailla niitä ihan eri tavalla sen jälkeen, kun hankimme omat nelivarvaskilpparit.
PoistaGalapagos oli mielessäni sellaisena ultimate matkahaaveena vuosikymmeniä. En edes oikeasti uskonut, että voisin ikinä päästä käymään siellä. Tokihan joskus katselin matkoja, mutta pidin niitä saavuttamattomina. Aloitin tavoitesäästämisen (tosin ihan toiseen matkaan) ja sitten yhtäkkiä mulla olikin seuraa ja matka maksettuna.
Kokonaisuudessaan reissu oli niin antoisa ja henkistä voimaa antava kokemus. Oli upeaa huomata, että keski-ikäisenäkin on vielä mahdollista toteuttaa omia haaveitaan vaikka arki usein kulkeekin työn ja perhe-elämän puristuksessa.
Ei ihan mikään ruotsinristeily! Aika hienoja kokemuksia taas. Kiva, että otat meidät lukijat matkallesi mukaan näin. Miten paljon ihmiselämässä pitäisikin ehtiä nähdä ja kokea. Sinä olet kyllä ottanut asiaksesi. Se on oikein :)
VastaaPoistaKiva, kun tykkäsit :)
PoistaMaailmasta ei näkeminen eikä kokeminen helpolla lopu. Pelkästään Suomessakin on niin paljon hienoja paikkoja ja kulttuuria. Kun vaan olisi enemmän aikaa, energiaa ja rahaa. Minä olen kyllä aina tykännyt mennä ja tehdä erilaisia asioita laidasta laitaan :)
No ooh nyt kyllä repeän jo liitoksista, tämän teidän reissun kanssa. Mikä mahtava matka ja kivalta näyttää hytti ja laivakin. :) Mukavaa alkanutta viikkoa <3
VastaaPoistaLaiva oli tosi viihtyisä ja hyteissä oli mukavasti tilaa. Ja retket olivat kyllä mieleenpainuvia. Olihan tuo sellainen once in the lifetime reissu. Tosin on meillä alustavia suunnitelmia siitä, mitä voitaisiin tehdä kahden vuoden päästä. Oletettavasti joudutaan silloin pärjäämään alle puolikkaalla budjetilla.
PoistaKiitos samoin - mukavaa viikkoa!
En osaa muuta sanoa kuin että aivan huippua! Kyllä minäkin jälkeenpäin miettisin, että ihan oikeastiko olen saanut kokea kaiken tuon. ♥
VastaaPoistaOli kyllä aivan huippureissu. Odotahan vaan, kun postaan ne kaikki eläimet, joita olen voinut ihmetellä lähietäisyydeltä. Monesti on ollut fiilis, että pitäisi nipistellä itseäni, että tapahtuiko tämä kaikki tosiaan minulle.
Poista