14. huhtikuuta 2019

Koko perhe tonnilla Berliiniin

Tänä vuonna olen ottanut vakavasti budjettimatkailusuunnittelun. Googlailussani olen keskittynyt etsimään vain edullisia vaihtoehtoja. Halpojen vaihtoehtojen kärkikahinoissa on ollut Gdansk, Budapest, Praha, Berliini, Krakova ja Riika. Oikeastaan valinta oli helppo, sillä olen luvannut meidän pitkän saksan lukijoille motivaatiomatkan Saksaan, jossa lasten tehtävänä on hoitaa mahdollisimman pitkälle kaikki kommunikaatio. Minähän en osaa saksaa lainkaan. Aloin siis etsimään edullista matkaa Berliiniin.

AirBerlin-lentoyhtiön konkurssin myötä erittäin edulliset Berliinin lennot loppuivat. Sittemmin reittiä on alkanut operoimaan EasyJet ja lentoja saa jälleen hyvin edullisesti. Tavoitteeni oli, että 3-4 yötä ja lennot viidelle pitää irrota tuhannella eurolla, jotta perhe pääsisi Berliiniin. Helppo nakki! Lisäsin vielä vaikeuskerrointa sillä, että halusin ajoittaa reissun osittain pyhäpäivän päälle. Onnistui sekin.

Viime metreillä Hra Kepponen vaati budjetin kasvattamista, jotta saisimme tilavamman majoituksen. Tonnin budjetilla ei löytynyt sellaista perhehuonetta, jossa olisi ollut kaksi hotellihuonetta väliovella yhdistettynä. Tai voi olla, etten vaan jaksanut tarpeeksi hakea. Hra Kepponen oli sitä mieltä, että on parempi ettemme kuitenkaan majoitu neljäksi yöksi yhteen samaan isoon huoneeseen. Satasen lisäbudjetin turvin päädyimme vuokraamaan ison huoneiston.

Berliinissä aiomme käydä katsomassa muuria, Checkpoint Charlien, eläintarhan ja ehkäpä myös paikallisen Sea Lifen. Suunnitelmissa olisi myös rantapäivä Tropical Islands kylpylämaailmassa, jos jaksamme sinne saakka ponnistaa (n. tunnin matka). Tv-tornikin houkuttelisi, mutta aikomuksena on tutustua kaupunkiin leppoisaan tahtiin.

 Minulla on ollut pientä pandakuumetta sen jälkeen, kun Ähtäriin tuli pandat. Haluan kyllä nähdä Ähtärinkin pandat


Kakkoseksi jäänyt Budapest on myöskin hyvä matkakohde lapsiperheelle. Meidän Budapestin to-do-listalla olisi ollut upean parlamenttitalon ihailu, Kalastajanlinnake ja sinne vievä pieni funicalar, päivittäiset leivoskahvit jossain ihanassa kahvilassa. Ehkäpä lyhyt jokiristeily Tonavalla. Reissun kohokohta olisi ollut vierailu Aquaworld-vesipuistossa, joka on Euroopan isompia. Aquaworldin lisäksi olisin halunnut viedä pojat kokemaan perinteisemmän unkarilaisen kylpylän. Olisimme varmaan käyneet eläintarhassa Budapestissäkin.

Oikeastaan ainoa budjettilistalta ulos rajautunut kohde oli Gdansk. Minusta se on hurmaavan kaunis, mutta en tiedä, että kiinnostaisiko se poikia riittävästi. Kaikki muut budjettikohteet ovat minusta hyviä myös tekemistä ja viihdykettä haluaville koululaisille.

Onko sinulla budjettimatkailuvinkkejä?

10. huhtikuuta 2019

Hanoi

Vielä viimeinen postaus marraskuussa tekemästäni pienestä Aasian kierroksesta ja Hanoista. Aikaisemmin kirjoitin Hanoin vanhastakaupungista ja siitä, että sen hektisyys ja rosoisuus viehättivät minua paljon. Helposti kaaomainen liikenne, runsas ihmismäärä ja kaupankäynti alkavat tuntua rasittavalta ja siksi mietinkin, että miten matkailija voi rentoutua Hanoissa? Rentoutuminen olikin yllättävän helppoa, koska Hanoissa on monia pienempiä ja suurempia puistoja penkkeineen. Puistoissa voi istuskella aivan rauhassa, kauppiaat eivät tunkeneet iholle lainkaan.

Suosikkipuistoni on Hoan Kiem järveä kiertävä viheralue, jonne on maksuton sisäänpääsy. Matkalijoiden kuhina käy punaisella sillalla, joka on suosittu nähtävyys, samoin kuin sillan päässä oleva temppeli. Sillalta ei tarvitse kävellä kuin 100m eteenpäin, niin meno rauhoittuu ja ympärilläsi on vain puiden ihana vehreys ja joku satunnainen turisti.

Hoan Kiem järven viheralue - ihastuin palavasti vettä kohti kaartuviin puihin

Silta on suosittu nähtävyys ja siellä riitti kuhinaa

Vastavaloon kuvattu kuva ei paljasta sitä, että silta on kirkkaanpunainen

Vehreydestä pystyi nauttimaan myös temppelivierailujen yhteydessä. Kävimme tutustumassa pariin temppelialueeseen. Alla kuvia Temple of Literaturesta. Vehreä ja puistomainen ympäristö viehätti minua melkein enemmän kuin itse temppeli.

 Temple of literature muurien suojattua piha-aluetta. Mielestäni todella hurmaava! Ja mikä portti!


Aivan mahtava puu

 Temple of Literature

Temple of Literature sisäkuva

Isompien puistojen ja temppelipuistojen lisäksi pieniä, sieviä korttelipuistoja tuli vastaamme muutamia. Ne olivat kaikki siistejä ja rauhallisia ja kutsuivat hengähtämään hetkeksi, lepuuttamaan jalkoja ja nauttimaan suomalaisittain kivasta kesäsäästä.

Satunnainen kävelyreitillemme osunut puisto

Kävin vierailemassa Thang Longin linnoituksessa, joka on UNESCON maailmanperintökohde. Siellä vierailu oli varsin rauhallinen kokemus, koska paikalla oli minun lisäkseni vain muutama vierailija. Mielenkiintoisinta oli valokuvanäyttely Indokiinan sodasta 1950-luvulta.

 Thang Long

Yksi Hanoin suosituimpia vierailukohteita on Ho Chi Minhin mauseleumi. Vaikutti siltä, että moni vietnamilainen edelleen kunnioittaa Ho Chi Minhia suuresti. Netin mukaan jokaisena päivänä, kun mauseleumi on auki sen edessä kiertää pitkä jono. Joka syksy Ho Chi Minh käy Venäjällä palsamoitavana ja konstruoitavana. Ho Chi Minh oli jo palannut "ehostautumisreissultaan", mutta mauseleumi ei ollut auki eikä mitään informaatiota aukioloajoista löytynyt.


Vietnamilainen kehuttu kulttuurierikoisuus on vesinukketeatteri. Liput pystyi ostamaan jo etukäteen helposti netissä ja niille sai pikkurahalla hotelliin toimituksenkin. Onnistuimme saamaan hyvät paikat edestä. Näytelmä oli sinänsä jopa vauhdikas ja samalla tuli kuultua perinteistä vietnamilaista musiikkia. Kaikkiaan mukava kokemus.

 Näytös menossa, Thang Long Water Puppet Theatre


Hanoissa riitti muutamaksi päiväksi mukavasti nähtävää, tekemistä ja hyvää ruokaa. Shoppailumahdollisuudet katukaupassa ovat niistä kiinnostuneille lähes rajattomat. Yllätyksenä tuli tosiaankin se, että kaupungissa oli niin paljon ihanan vehreitä puistoja, jonne voi paeta kaupungin hektisyyttä.

Lähtisinkö uudestaan Hanoihin? Vietnam kiinnostaa minua entistä enemmän Hanoin vierailun jälkeen. Vietnamilla on tarjota upeita rantoja, kaunista luontoa sekä maalla että merellä, historiallisia ja kiehtovia nähtävyyksiä sekä hyvää ruokaa. Ihanahan olisi päästä näkemään ja kokemaan Vietnamia lisää. Pelkkä Hanoin matka ei ehkä houkuttele, mutta matkalla Vietnamissa viettäisin mielelläni toki hiukan aikaa Hanoissa.

Hotellillamme oli aivan mahtava kattobaari

Pienen Aasian kierroksen postaukset:
 

7. huhtikuuta 2019

Kaksikerroksinen sushiliukuhihna

Tokiossa asuessani rakastuin kaiten sushi ravintoloihin. Kaiten sushi ravintolassa pöydät on ryhmitelty liukuhihnan ympärille. Kokit valmistavat jatkuvalla syötöllä annoksia liukuhihnalle ja asiakkaat poimivat niistä mieleisensä. Kokille voi myös huudella lautastoiveitaan. Aterian lopuksi noustaan seisomaan ja tarjoilija tulee laskemaan eriväriset lautaset ja antaa mukaasi laskun, joka maksetaan poistuessa. Tosi usein tuli syötyä lounas kaiten sushi paikassa Tokiossa. Se oli nopeaa, aika terveellistä ja todella herkullista. Jos tiesi sopivan paikan, niin lounas oli myös aika edullinen.

Helsingissä on ollut muutamia kaiten sushiravintoloita, harmillisesti niistä harva on toiminut pidempään. Olin erittäin yllättynyt, kun minulle selvisi, että Itä-Helsingissä sijaitsee kaiten sushiravintola. Ilmeisesti kotiani kaikkein lähimmässä kauppakeskuksessa on sushiliukuhihna pyörinyt tietämättäni jo pidempään. Säntäsin tietysti kokeilemaan paikan.

Wasabi Sushi ravintola toimii Easton-kauppakeskuksessa. Easton sijaitsee Itäväylän toisella puolella kuin kauppakeskus Itis. Olin paikalla lounasaikaan ja silloin oli mahdollista ostaa buffetlounas ilman liukuhihnaa tai liukuhihnalla. Lounaaseen ilman liukuhihnaa kuului sivupöydältä perussusheja kuten katkarapu- ja lohinigirejä ja muutamia makeja. Lisäksi tarjolla oli muutama lämmiruokavaihtoehto sekä salaattipöytä. Valitsin tietenkin liukuhihnasushin.

Hetken katselin liukuhihnaa hämmentyneenä. En ole ikinä aikaisemmin nähnyt kaksikerroksista liukuhihnaa! Alakerroksessa kulki susheja ja muita kylmiä ruokia ja yläkerroksessa kulki lämpimiä ruokia.

Wasabi sushin kaksikerroksinen liukuhihna

Pidin erittäin paljon siitä, että liukuhihnalla kulki tasaisin väliajoin suomalaisissa sushibuffeteissa harvemmin näkyviä mereneläviä kuten mustekalaa ja kalmaria. Sushit olivat minusta perushyviä buffetsusheja, eivät tosin pärjää Sellon Fukun lounasbuffeelle. Keskityinkin sitten noihin mustekaloihin ja kalmareihin. Riisissä ei maistunut minusta riittävästi mirin. Riisin kosteus oli muuten hyvä. Wasabin joutuu itse askartelemaan nigiriin.

Keskellä mustekalanigirit

Tämä sushivalikoima kuului edullisempaan lounaaseen ilman liukuhihnaa. Toki liukuhihnan ääressä istuvat saivat hakea tästäkin pöydästä sushia.

Ohitse vilisti kyllä hyvin eksoottisia susheja, voisin vannoa nähneeni banaanisushinkin

Jos sushin osalta Wasabi sushi ei pärjää keskitasoa paremmin, niin liukuhihnan yläkerran tarjonta nostaa Wasabi sushin monen muun lounaspaikan ylitse. Yläkerran liukuhihnalla pyöri erittäin laaja valikoima ruokia, siellä oli sinisimpukoita, paistettua riisiä, japanilaisia nyyttejä, erilaisia kevätrullia, mustekalarenkaita ja ties vaikka mitä. Hieman miinusta siitä, että osa annoksista on nopeasti jäähtyviä.


Ehdoton suosikkini lämpimistä ruuista oli japanilainen nyytti gyoza, kastike piti huomata poimia hihnalta erikseen.

Lounaaseen kuului myös juomat. Sivupöydällä oli isoja, mutta lämpimiä limsapulloja. Sivupöydällä oli jääkulhokin, mutta se ei riittänyt jäähdyttämään juomia. Tuona päivänä minulla oli joku tavallista kiivaampi ajatusprosessi käynnissä, koska en muista, että mitä maksoin lounaasta. Se saattoi olla 12,9€. En myöskään huomannut, että lounaaseen kuului myös vaniljajäätelöä. Todennäköisesti kahviakin olisi ollut saatavilla.

Parasta minusta oli katsella liukuhihnalla ohitse lipuvia annoksia. Osa niistä oli hyvinkin eksoottisen näköisiä. Jos lapseni söisivät hyvin sushia ja aasialaisia ruokia, veisin heidät ehdottomasti lounaalle ihmettelemään kaksikerroksista liukuhihnaa. Minä varmasti palaan Wasabi sushiin. Kokemuksena kaksikerroksinen liukuhihna on kiva ja ruokavalikoima oli hyvin kattava.

4. huhtikuuta 2019

Hyvästi mummi

Raskain mielin saatoimme viime viikonloppuna mummin viimeiselle matkalleen. Vaikka tiesimme, että mummi oli vakavasti sairas, hänen lähtönsä tuli silti yllätyksenä. Hyvästit ja kiitokset ehdimme mummille kertoa ja toivon, että hän ne vielä kuuli tai aisti.

Minulla ja anopillani oli yli 20-vuotinen suhde. Kertaakaan noiden vuosien aikana anoppini ei ole kohdellut minua ilkeästi tai ikävästi vaan aina lämpimästi, avoimesti ja kunnioittaen. Olen ollut tervetullut juhlapyhien viettoon, lomailemaan heidän maalaiskotiinsa sekä mukaan yhteisille hiihtomatkoille. Anoppini otti minut nopeasti osaksi perhettä.

Lämmön lisäksi anoppini oli myös hauska ja hullutteleva ihminen. Olemme juoneet yhdessä päiväkahveja leikkimökissä ja maanneet rautasängyissä keskellä pihaa lukemassa kirjoja. Anopin leikkisyys nousi vielä suurempaan kukoistukseen lastenlapsien myötä. Mummi keksi ja mahdollisti leikkejä pojille ja otti pojat mukaan arkisiin askareihin. Pojat odottivat reissuja mummilaan todella paljon. Kun pojat olivat vauvoja, mummista oli ihan parasta kantaa vauvaa rintarepussa. Arkistostani varmasti löytyy kuvia mummista vauva rintarepussa ja myöhemmin kuvia, joissa rintarepussa olevan vauvan lisäksi taapero roikkuu reppuselässä.

Anoppini oli tavallaan myös uranainen. Hän ei hakenut komeaa uraa, mutta koulutuksensa myötä teki pitkän uran oikeusministeriössä, hovioikeudessa ja käräjäoikeudessa. Mummi oli taatusti tarkka ja oikeudenmukainen. Mutta mummi oli myös stressaantunut ja väsynyt työstään. Oikeustapausten määrä paisui vuosien aikana sellaiseksi, että mummi teki lähes jatkuvasti kuusipäiväistä työviikkoa sekä työtä myös lomillaan. Arvostan mummin panosta, mutta tunnen myös surua ja hiukan turhautumistakin siitä, että työ vei niin paljon mummilta voimia.

Mummin lämmintä ja kilttiä luonnetta kuvaa hyvin hänen viimeisien päiviensä tapahtuma. Mummin ovelle koputti minulle aivan vieras nainen, joka pyysi saada tulla hyvästelemään mummin. Nainen oli ovella kyyneleet silmissä ja kukka mukanaan. Hän oli mummin fysioterapeutti ja jo puolen vuoden hoitosuhteen aikana, hänelle ja mummille oli kehittynyt niin hyvä hoitosuhde, että fysioterapeutti halusi tulla vapaa-ajallaan hyvästelemään mummin.

Ajattelen välillä, että se lämpö, rakkaus ja empatia, jota mieheni osoittaa läheisilleen on suoraan mummin perintöä. Mummi oli hieno ihminen, kasvatti kaksi hienoa poikaa ja säteili lämpöä ympäristöönsä. Oli etuoikeus saada niin mahtava anoppi! Säilyt sydämessäni aina!

Kiitos ja hyvästi mummi!