11. syyskuuta 2022

Venetsian retki ja Italian ruokia

Olimme Italiassa heinäkuussa, mutta nyt vasta syyskuussa sain valmiiksi kolmannen ja viimeisen postauksen perhematkastamme Gardajärvelle.

Olin ostanut Aurinkomatkoilta retken Venetsiaan. Matkaa Gardan pohjoispäästä Venetsiaan kertyy pitkästi. Venetsia on sellainen paikka, jonne olen halunnut viedä pojat. Onneksi bussi oli ilmastoitu ja matka sujui hyvin. Pojat pilkkivät bussissa ja minä jaksan päiväsaikaan istuskella ihan hyvin. Gardajärven eteläosasta puuttuvat jylhät vuoren, mutta sieltä olisi ollut helpompi retkeillä muihinkin kuin Gardan kohteisiin. Gardan kaupungistä pääsee julkisilla näppärästi Veronaan sekä myös Venetsiaan. 

Retkibussi jätti meidät bussiterminaalialueelle ja sieltä menimme veneellä aika lähelle Pyhän Markuksen toria.

Kauniita maisemia ja taloja oli jo matkalla. Tosin toiselle puolelle näkymät olivatkin sitten aivan erilaiset. Kyseiselle saarella on rakennettu paljon kerrostaloasutusta. Saari, jolla vanhakaupunki sijaitsee on muuttotappiopaikka. Ihmisiä on muuttanut mantereelle ja muille saarille. Asuminen on kallista, turisteja on paljon ja palveluelinkeinot keskittyvät yhä enemmän palvelemaan matkailijoita. Wikipedia mukaan vanhan kaupungin viimeinen päiväkotikin muutettiin hotelliksi jo vuonna 2007.

Tavallisia kerrostaloja

Siellähän ne Pyhän Markuksen toria ympäröivät rakennukset jo näkyvätkin

Retkipäivämme, niin kuin kaikki loman muutkin päivät, oli tolkuttoman kuuma. Lämpötila nousi Venetsiassa 35 asteeseen. Odottelimme paikallisopasta, jolla oli kuulokejärjestelmät retkeläisille pidempään paahteisessa paikassa. Meidän kuopus meinasi hyytyä jo lähtöruutuun. Hän meni istumaan vedenmyyjän kojun luomaan varjoon ja ostimme hänelle kylmää vettä. Onneksi oli iso kassi mukana, koska isoja vesipulloja oli hyvä olla yksi juotavana ja toinen varalla.

Hiukset märkänä Pyhän Markuksen kirkon edessä

Remonttia ja turisteja Pyhän Markuksen kirkolla. Jono sisään kuulemma yleensä vetää noin reilussa vartissa. Pojat valitsivat meiluummin varjoisat kujat.

Pyhän Markuksen kirkko on yksi maailman hienoimmista kirkoista

Dogen palatsi (italiaksi Palazzo Ducale)
 
Jotain on Venetsiassa muuttunut sitten edellisen vierailumme. Pulut ovat kadonneet Pyhän Markuksen torilta kokonaan. Vuonna 2008 Venetsian kaupunki kielsi pulujen ruokinnan sakkojen uhalla sekä jyvien myynnin. Yhtään pulua ei näkynyt.

Kaksi tutunnäköistä pitkää kundia, mutta ei yhtään pulua

Huokausten silta (italiaksi Ponte dei Sospiri). Silta yhdistää tutkintotuomareiden toimitilat ja dogen palatsin sellit. Nimi viittaa huokauksiin, joita tuomitut päästivät nähdessään vapauden viimeistä kertaa
 
Opastetun kierroksen jälkeen jaksoimme hieman kävellä (ja hikoilla). Todella mukava kohde oli hyvin viileäksi ilmastoitu Zara. Myös perheen miesväki katseli naisten asusteita mielellään.

Jos vielä retken alkupuolella näytin jotenkin siedettävältä, 30min kävelyä liimasi paidan ja hiukset ihoon kiinni. Evakuoiduimme ilmastoituun ravintolaan.

 
Ravintolahomma meni aikamoiseksi sähläämiseksi. Kuopukselle tuli pelkkä salaatti vaikka hän tilasi myös pastan ja esikoiselle ei tullut mitään ruokaa. Keskimmäisen annos oli todella hyvä, muiden alle keskitasoisesta keskitasoiseen. Aikaa ravintolassa meni liikaa. Onneksi olimme valinneet ravintolan läheltä yhtä gondolien lähtöpaikkaa. Esikoinen toivoi gondoliajelua. Me emme ole olleet Hra Kepposen kanssa olleet gondolin kyydissä, koska se on tuntunut liian kalliilta huvitukselta. Nykyisin on melkein sama minne menee, niin maksullisissa paikoissa aina hinta on 50-100€. Siihen nähden 80€ gondolimaksu viideltä tuntui lähes siedettävältä. Päätimme siis ilahduttaa poikia gondoliajelulla.

Hyppää kanssamme mukaan gondoliajelulle. Valitsin kyseisen lähtöpaikan siksi, että sieltä gondoli kävi hetken aikaa soutamassa Canal Grandea pitkin.
 
Matkalla gondolien lähtöpaikkaan

Gondoliruuhka

Hetken ajan kuivat hiukset :D

Nuoriso tykkäsi gondoliajelusta

Vilkasta liikennettä kanaalilla

Nyt olemme saapuneet Venetsia pääkanaalille Canal Grandelle


Taustalla Rialton silta, joka lienee Venetsia kuuluisin silta


Olen pitkään haaveillut, että haluaisin viedä pojat Roomaan, Firenzeen tai Venetsiaan. Oli hienoa, että oli mahdollisuus toteuttaa tuo haave. Eihän sitä tiedä, jos vaikka joskus toteutuisi Rooma tai Firenzekin.

Sitten niihin italialaisiin ruokiin. Ruuassa ei ollut mitään vikaa, mutta yllättävän vähän saimme loistavia annoksia. Odotuksemme olivat korkeammalla. Pastat olivat ok, pizzat parempia kuin Suomessa ja liharuuat yhtä poikkeusta lukuunottamatta aika keskinkertaisia. Se mikä toimi aina oli caprese eli tomaatti-mozzarellasalaatti ja melooni ja ilmakuivattu kinkku. Kuopus sanoi, että Italia on pilannut häneltä tomaatit ikuisesti. Italialaiset tomaatit olivat niin hyviä, poissa oli kitkeryys ja kova kuori, joka vaivaa tomaatteja Suomessa. Sitten kuvakavalkaadi parhaimmista ja mielenkiintoisimmista annoksista.

Minusta koko reissun paras pasta-annos oli tilaamani simpukka pasta, jossa oli pieniä simpukoita. Hra Kepposestakin annos oli erinomainen

Simpukkapastan tarjoilleessa ravintolassa oli myös erinomainen bruschetta. Pojat eivät juuri tykkään tomaatista, mutta tämä upposi kaikkiin.

Aivan uusi tuttavuus oli alkupala, jonka jaoimme pastaruokiin erikoistuneessa ravintolassa. Nyt harmittaa, että unohdin annoksen nimen sekä mistä kaupungista se on kotoisin. Annokseen kuuluu yksinkertaisia suolaisia leivonnaisia, joita dipataan juustokastikkeeseen ja syödään erilaisten kinkkujen ja makkaroiden kanssa. Tuhosimme tuon maistuvan setin aivan alka aikayksikön.

Harmi, etten muista tämän annoksen nimeä. Erinomainen annos!

Samassa paikassa, jossa söimme nuo leipäset, valitsin päivän listalta makkarapastan, ihan vaan siksi että se kuulosti niin hassulta ja pastatyyppi oli jonkun kaupungin erikoisuus. Ihan maistuva annos.

Etualla aivan mitäänsanomattoman näköinen, mutta varsin maukas vitello tonnatto annos. Se on yksi suosikkialkupaloistani. Takana näkyy bruschettaa ja capresea.
 
Kuopus joutui hämmästymään, että pasta tomaattikastikeella oli parempaa kuin pasta carbona.

Melonia ja Parman kinkku. Toimii minulle aina.
 
Hotellista neuvoivat meidät kokeilemaan ostoskeskuksen napolilaista pizzeriaa. Pizzat olivat niin hyvät, että poikien toiveesta kävimme siellä vielä toisenkin kerran. Molemmilla kerroilla paikka oli täynnä. Napolilaisen pizzan pohja on ohut, mutta reunat ovat nousseet korkeiksi ja saaneet reilusti paistopintaa. Elämäni top-3 joukkoon menevä pizza.



Hra Kepponen kävi retkellä keskimmäisen kanssa Limonessa ja he olivat sattuneet todella hyvään ravintolaan. Kuvan liharuoka oli Hra Kepposen reissun paras pääruoka.

Maistelimme canneloneja, kakkupaloja ja tiramisua

Paras jälkiruoka oli ehdottomasti jäätelö. Suomen jätskikiska hintoihin nähden jäätelö oli myös edullista.

Ravintoloissa syöminen oli Italiassa Suomea edullisempaa, mutta ei mitenkään erityisen edullista. Olin ajatellut jälkikäteen laskeskella, että paljonko meillä meni rahaa ruokaan, mutta sitä meni niin paljon, että sovimme Hra Kepposen kanssa, että maksamme luottokorttilaskun pois pikaisen tarkastuksen jälkeen, emmekä palaa enää aiheeseen.

Muut postaukset Gardan matkalta:
 
Gardan matkan pääkohdat on nyt talletettu tänne blogiin. Luonnosteksteissä roikkuu vielä postaus Australiasta ja postaus Krakova reissusta. Viimeistään sitten syksyn sateiden aikana palaan reissukuviin ja -muistoihin.

12 kommenttia:

  1. Huimaa, että moottorivene kulkee gondolien seassa? Varmaan keikutti kivasti.
    Voin niin aistia teidän lämpötilatunnelmat oman reisunkin jäljiltä ;D Onneksi meillä on täällä ihan kohtuullista, eikä pakkanenkaan haittaa. Etelästä pitäisi ihmisten tulla meille talviaikaan.
    Kirkko on upea!
    Bussimatkustelu, vaikkakin ilmastoitu, on aikamoista tuollaisessa helteessä.
    Minulla ei ole yhtään ikävä italialaisia ruokia, vaikka ei niissä mitään vikaakaan ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieman keikutti moottoriveneen jäljiltä gondolissa. Pieni pätkä pääkanaalia Cana Grandea saattoi olla keikuttavampi kokemus.

      Minulle jäi ikävä italialaisia jäätelöitä ja tuollaisen simpukkapastan voisin syödä vaikka heti.

      Retkeily olisi ollut kevyempää, jos ei olisi ollut niin kumaa.

      Poista
  2. Olipas taas kiva postaus! Ja hitsin hyvän näköisiä ruokia, tuli ihan nälkä! Paitsi että tuo makkarapasta näyttää hieman erikoiselta. :-D

    Kauanko bussimatkassa Venetsiaan kesti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Makkarapasta oli aika erikoinen kokemus. Siitä ei todellakaan tullut heti suurtasuosikkia, mutta oli se annoksena ihan hyvä. Tuon jälkeen voisi laittaa lautaselle pastaa ja nakkipaloja ja sanoa, että mukaillen aitoa italialaista annosta :)

      Venetsiaan mantereen puolella ajaa nopeimmillaan pikkasen päälle kahdessa tunnissa. Retkibussilla kului aamulla yli kolme tuntia matkaan ja takaisin tultiin nopeammin. Retkibussi taisi lähteä jo klo 7.

      Poista
  3. Teille sattui sitten helteinen loma-aika.Kauniit kuvat ja olisi kiva käydä Venetsiassa.Ensi kuussa lähden Pariisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille sattui todella kuuma loma. Pohjois-Italiassa helteet olivat alkaneet jo toukokuussa ja lomamme aikana alueelle julistettiin poikkeustilanne, kun paikallinen joki oli täysin.

      Toivottelen jo näin etukäteen ihanaa Pariisin matkaa. Pariisi on hieno kaupunki ja ne leivonnaiset oi nam nam :)

      Poista
  4. Ooooooh ja aaaaaah ja mahankin täydeltä silmänruokaa!
    Venetsian kuviin ei kyllästy koskaan ja tuo puluttomuus, Wau.. sille siis oikeasti voitiin tehdä jotain!! Olet vanginnut kuviin myös helteistä aitoa tunnelmaa ja täytyy kyllä sanoa, että varsinaisia maailmankansalaisia ja kulinaristejä olette kasvattaneet myös pojista!! Makunystyt kohdillaan jo nuorilla miehillä - tuoreet vihannekset, kuten juuri tomaatitkin kuin karkkeja.
    Olisikohan dippailunne olleet raviolikakkuja? Meillä kerran vastaavia Calabrian salamilevitteen ja juustosoosin kanssa ja palanpainikkeena aurinkokuivattua kinkkua ja makkaroita. Nimet pitäisi kyllä heti kirjoittaa ylös... mulla on muuten vieläkin tuota "kiharaa" pastaa tuliaisena. Raahaan aina "kuivaruokia" itselle makumuistoiksi reisuilta. Pitäisikin valmistaa se loppu pussillinen, mutta tuskin makkaran kera... eilen tekemäni tuore pesto voisikin sopia - joten kiitos tämän päivän lounasvinkistä. Sun postauksista tulee kyllä usein nälkä ja matkakuumekin nousee... ihanaa - kiitos taas tästä matkasta, nautin!!
    Energistä eloa syyskuiseen viikkoosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhden yhtään pulua en nähnyt Venetsiassa. Tiedä sitten, että piileskeleekö jossain joku pieni populaatio.

      Venetsia on kyllä upea paikka. Aina haaveilen, että joskus pitäisi päästä sinne kuljeskelemaan hijaisempana aikana, mutta eipä ole se haave vielä toteutunut. Kun niitä matkahaaveita on niin hirveästi, niin osa vaan odottaa vuodesta toiseen vuoroaan.

      Meillähän esikoinen on pienestä pitäen syönyt sienet ja merenelävät, mutta pienempien poikien kanssa olikin sitten eri juttu. Olen kyllä tyytyväinen siihen, että muutama vuosi sitten ruuat alkoivat maistumaan ja pojat löysivät hyvän ruuan arvostuksen sisältään. Muutama reissu on tehty niinkin, että joku perheestä on syönyt koko loman pizzaa tai ranskalaisia. Silloin hieman harmitteli, mutta ajateltiin, että viikon voi syödä vaikka noinkin epäterveellisesti kunhan syö. Parempi oli olla pilaamatta matkaa tappelemalla ruuasta. Tällä reissulla kukaan ei syönyt ranskalaisia :D

      Kivaa alkanutta viikkoa!

      Poista
  5. Maksamme laskun emmekä enää palaa aiheeseen. Nauroin tota kommenttia ääneen. Kuulostaa mun elämältä. Paras vaan joskus olla tietämättä liikaa. Mut oi että mikä reissu ja ruoat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olinhan minä tajunnut, että joudumme syöttämään koko jengin ainakin kahdesti päivässä jossakin ravintolassa ja siihen vielä välicocikset, kahvit ja jätskit päälle. Mutta jotenkin se todellisuus paljastui vasta sitten paikan päällä, kun koko ajan oltiin ostamassa jotain ruokaa :) Sitten ajateltiin miehen kanssa, että tämä voi olla ainoa kerta Italiassa, niin otetaan sitten maisteluun jaettavaksi parit alkupalat ja jälkkäritkin. Turha alkaa kääntämään puukkoa haavassa ja laskeskelemaan jälkikäteen pieteetillä kuluja. Se meni jo. Sen verran katselin kulupuolta ja tiedän tämän vuoden osalta, että millä hinnalla AI on kannattava vaihtoehto. Tosin nuoriso haluaa kaupunkikohteisiin. Mä tulen niin valitsemaan niitä ruuan hinnan perusteella :) Itä-Eurooppa - täältä tullaan.

      Poista
  6. Ihana postaus ♥ Venetsia on yksi minun suosikkipaikkani ♥ Ensimmäisellä reppureissullani vietin Venetsiassa 4 päivää ja sillä reissulla menetin jo sille sydämeni. Vaikka elokuussa oli turkasen kuuma ja minulla alkoi nenästä tulla verta kun jonotimme Piazza San Marcolla. Mutta Basilica di San Marcon sisällä oleva kauneus sai kaiken ikävän haihtumaan mielestä. Muistan gondoliajelun, johon ei todellakaan olisi ollut rahaa mutta se tehtiin silti. Muuten taitoimme matkaa vaporettolla eli julkisella vesibussilla kävelyn lisäksi. Canal Granden liikenne oli välillä todella ruuhkaista mutta hyvin siellä onnistuttiin silti etenemään. Huokausten siltaa katsoessa jotenkin kylmäsi vaikka ulkona olikin helle. Ajatus siitä, että kun tuota siltaa kuljettiin näit viimeisen kerran sinisen taivaan kaltereiden välistä ennen joutumistasi kylmään ja pimeään vankityrmään ehkä loppuiäksesi. Silta on minusta myös todella kaunis. Rialton sillalla kuhisi aina ja siellä sai olla aika tarkkana ettei omaisuutta joutunut toisiin taskuihin.

    Teillä oli kyllä upea Italian reissu ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaporetolla mekin viimeksi liikuimme ja vaikka siitä on aikaa vuosikausia, niin vaporetot olivat aivan tupaten täynnä. Silloin tosin jono Dogen palatsiin oli aika olematon ja kirkkoon sisälle pääsi saman tien. Oi noita aikoja :) Olisi kyllä ihanaa joskus palata ajan kanssa Venetsiaan sellaisena rauhallisena ajankohtana tai sitten Venetsian karnevaalien aikaan. Mutta ihanaa oli, että pääsimme koko perheen kanssa edes päiväksi sinne.

      Poista