19. kesäkuuta 2012

Really bad hair day

Kerta se on ensimmäinenkin.

Olin kuvitellut, että meillä vältytään kokonaan tee-se-itse-parturi-episodilta. Toisin kävi.  

Keskimmäinen muotoili esikoiselle uudenlaisen otsatukan tänään. Esikoisen kanssa oli sovittu, että blondi surffitukka väistyy lyhyen kesätukan tieltä, joten tämä vaan vauhdittaa operaatiota. Hiukset oli helppo tilapäissiistiä odottelemaan esikoisen elämän ensimmäistä oikeaa parturireissua.

Valitettavampaa oli se, että keskimmäinen oli leikannut itseltään ison tukon korkkiruuvikiharoita aivan juuresta. Hänen hiuksiaan oli tarkoitus vain lyhentää ja hieman kerrostaa. Nyt vaihtoehtoina oli epäsymmetrinen kolokampaus tai lyhyt tukka.

Television katsomisen sijasta jouduin parturointipuuhaan. Olisi todellakin kannattanut valita kolokampaus. Lyhyeksi leikkaaminen oli vaikeaa, jäljestä tuli epätasaista sekä koneella että saksilla. Amatööritaitoni eivät vaan riitä. Hiukset kaartuvat aina outoon suuntaa töröttämään. 

Saksikäsi-keskimmäisen ensireaktio uuteen kampaukseen oli murskaava: 
"Mä en voi mennä tarhaan ennen kuin mun kiharat ovat kasvaneet takaisin" 
"Mä haluan mun hiukset takaisin!"

Onhan tässä pituutta mistä leikata

Nyt kaduttaa koko kepponen ihan hirveästi.
Mä oon synkistä synkin.

Voiskohan tästä tragediasta selvitä kuitenkin?

Voiskohan vaikka nauraa koko jutulle?
Ja kasvatella hiuksia kesäloman aikana parturia varten :)

Saisinpa siirrettyä nämä omaan päähäni

Tässä on sen verran vielä aikaa lomaan, että itseänikin jännittää, mitä kaikkea ehtiikään tapahtua...

14 kommenttia:

  1. Kaipa tuo on pakollinen vaihe. Itsekin saman aikoinaan tehneenä...

    VastaaPoista
  2. Linnea:
    Nyt en ymmärrä sinua - miksi leikata omat hiukset, jos voi leikata pikkusiskon hiukset?
    ;)

    VastaaPoista
  3. Ohho, onpas keskimmäinen nyrhittynä kovinkin ison pojan näköinen! Kyllä mahtaa pojan kepponen saada huomiota päikyssä... :)

    VastaaPoista
  4. Lyhyet hiukset sopivat pojallesi hyvin. Hän on selvästi pojan näköinen ja kauniit silmät tulevat esiin.

    VastaaPoista
  5. :D Kesätukka kuin tilauksesta! Komiat oli kiharat ja komia on poika ilmankin. Onneksi hiukset kasvaa.

    Meillä oli pihkakökkö-episodi Johanneksen päässä, mutta ennen kuin ehdin alkaa toimenpiteisiin, oli se ehtinyt kulua pois (neljässä päivässä).

    VastaaPoista
  6. Haltiakummi:
    On tosiaan isomman näköinen poika. Päiväkodissa kaveri oli nauranut uudelle tukalle ja se oli ollut aikamoinen tragedia. Pitkätukkainen paras kaveri ei ole vielä nähnyt uutta lookia. Kesäloman jälkeen tulee kyllä parturikeikka, tasoittakoon ammattilainen

    Anonyymi:
    Kiitos.
    Minä vähän kaipaan kiharoita.

    zirk:
    Kyllä mulla on ikävä kiharoita. Tai edes tasaista ja ei noin lyhyttä lopputulosta. Eiköhän tuo syksyyn mennessä korjaannu :) Onhan tuo niin paljon helpompi hoitaa eikä ole takussa.

    Pihka hiuksissa kuulostaa hankalalta poistettavalta. Harvoin käy noin hyvä tuuri, että lähtee itsekseen. Mitä tästä opin, aina kannattaa vetkuttaa kurjia hommia :)

    VastaaPoista
  7. Voi ei mikä tragedia! Mä olisin varmaan itkua tihrustanut sun tilanteessa, niin rakastan tollaisia kiharoita.
    Mun pitäis Nopan hiuksista leikata takaa muutama sentti, en ole vaan millään keksinyt että miten se onnistuisi, toisen pää kun pyörii kuin väkkyrä, eikä se edes halua että hiuksia leikataan.

    VastaaPoista
  8. Vera:
    Mä pidän myös kiharoista enkä siitä syystä ikinä raskinut ihan lyhyiksi leikata keskimmäisen hiuksia. Tulipa nyt kokeiltua tuollainen kynitty mallikin.

    Oletko kokeillut istuttaa Nopan television ääreen ja antaa jätski käteen, ja sitten vaan todella nopea leikkaus :) Muistan kyllä kuinka tuskaista hiustenleikkuu oli Nopan ikäisille. Usein projekti oli sellainen useamman päivän ja yrityksen homma.

    VastaaPoista
  9. Voi ei, surku kauniita kiharoita:) Meilläkin pikkuveljellä ihanat kiharat ja kyllä ne kasvoi takaisin, kun ne leikattin! Meillä Neiti tuli juuri yökylästä kotiin ja perään tuli soitto, että kylapaikassa täitä, joten olen nyt ihan tyytyväinen, että Pikkuveljelle vedettiin viime viikolla kesätukka. Taitaa Neitikin saada..

    VastaaPoista
  10. *riikka*
    Toi täi-homma kuulostaa ikävältä. Meillä on toistaiseksi vältytty täiltä, mutta se kai on vaan ajan kysymys milloin napsahtaa. Toivottavasti teidän neiti on välttynyt tartunnalta.

    VastaaPoista
  11. Mulla on muuten ollut kanssa klöntti pihkaa tukassa. Olin silloin ala-asteella, ja pitkät, paksut hiukset ylettyivät pitkälle selkään, yli lapaluiden. Yksi päivä oltiin koulun pihalla piilossa isoja poikia, ne kun härkki aina meitä pienempiä, ja nojasin silloin pääni kuusen pihkaseen runkoon. Siinä kuusessa sitä pihkaa riitti.... Tukka meni ihan kauheeseen sotkuun, ja muistan vieläkin kun isä päätti että pitkät hiukset pelastetaan, eikä niitä leikata; reilu tunti siinä meni kun minä roikotin päätä niska vasten lavuaarin kylmää reunaa, ja isä pesi hiuksiani kiehuvalla vedellä ja sinolilla, täikampa apunaan.

    Olin siis lapsena aina pitkähiuksinen, ja yllättävissä asioissa vanhoillisen isäni mielestä tytöillä piti olla pitkät hiukset, ja sen takia oli monesti hänen työ kuivata ja harjata meidän tyttärien piiiiitkät hiukset kuntoon saunan jälkeen. Niinpä en ole koskaan inhonnut harjaamista, tai päänahkaani ei ole sattunut mikään, vaikka siis iskän letitysvuorolla meillä olikin peppipitkätossuletit (=ne oli siis niin tiukat, että sojottivat vaakatasossa pari päivää. Kätevää, ei tarvinnut letittää kuin kerran viikossa...) mutta muistan vieläkin, liki 25vuoden jälkeen, kuinka niska puutu vasten kylmää lavuaaria, kuinka sinoli höyrysty kuumasta vedestä ja kuinka hellänä oli koko päänahka sen jälkeen kun pihka oli saatu pois.

    Joten armas Kepposka, vaikka keskimmäinen onkin syötävän suloinen kullanmuru kiharoissaan, niin nauttikaa yhdessä tuosta lyhyestä kesätukasta, mikä ei kuumota niskaa, ei mene silmille, ja on niin ihanan nopea saada kuosiin :)

    VastaaPoista
  12. Haltiakummi:
    Olipas se aikamoinen hiusten pelastusoperaatio :( Vahvan muistijäljen on episodi jättänyt. Ei sen puoleen niin on mullakin se keikka, kun kaverin kanssa harjoittelimme aidan päällä kävelyä ja jalka lipsahti. Aita oli halvalla kyhätty maalatusta hiomattomasti laudasta. Isä kaivoi neulalla reiden sisäpinnasta sinne menneitä tikkuja.

    Me nautimme lyhyestä kesätukasta. Nauttisin vielä enemmän, jos se olisi siististi leikattu. Annetaan kesäloman ajan kasvaa ja sitten tasoitetaan se :)

    Mä en vielä ole valmis siihen, että tämä jää pitkäaikaiseksi hiusmalliksi, ellei keskimmäinen itse ala vaatia, että lyhyt tukka tästä eteenpäin. Eilen kun hain lapset päiväkodista, en ensin tunnistanut keskimmäistä. Olen niin tottunut, että sieltä juoksee vastaan lapsi kiharat hulmuten. Nyt keskimmäinen näytti kauempaa samalta, kun kaikki muutkin pihan pojat.

    Esikoisella ainakin on hiusten kanssa ongelma, että ne alkavat olla päivittäin niskasta märät, kun ovat niin kuumat. Että on tuossa lyhyessä puolensa :)

    VastaaPoista
  13. Olen ihan myöhässä juttujen lukemisessa. On ollut kotona aika lailla netitöntä aikaa - ihan hyvä niinkin. Mutta siis täälläkin oli kolme juttua lukemattomana.

    Siis ihan järkky tukkaleikki! Mä olisin itkua vääntänyt noiden irtokiharoiden keskellä...

    Mutta sen sanottuani totean samaan hengenvetoon, että keskimmäisen kasvot tulevat kyllä esille aivan toisella tapaa kuin pitkän tukan kehystämänä. Ja poika kasvoi pari vuotta heti. ; )

    Mutta jos kuitenkin vielä kesän jälkeen saisi vielä vähän nähdä kiharoita - edes vähän aikaa...

    VastaaPoista
  14. Leonida: Netitön aika tekisi meidänkin perheelle hyvää. Eipä olla ikinä oltu ilman nettiä paria päivää enempää kotona (reissu toki).

    Keskimmäisen hiukset näyttää kihartuvan sellaisille isoille laineille nyt lyhyinäkin. Mutta eiköhän meillä kasvatella syksyn aikana vähän lisää kiharaa :)

    VastaaPoista