Kainuulainen luksusmajoitus

Onnistuin houkuttelemaan ystäväni Jonnan kanssani karhujen katselureissulle Kainuuseen, vaikka Jonnalla olikin hyvin kiireinen kesä. Päädyimme tekemään reissun lentäen Helsingistä Kajaaniin. Olisimme voineet lentää Ouluun, mutta Kainuusta löytyi niin kiinnostava majoitus, että valitsimme Kajaanin.

Yövyimme Jättiläisenmaassa. Jättiläisenmaa tarjoaa monenlaista majoitusta hotellihuoneista erilaisiin mökkeihin. Valitsimme Linnunpöntön, vaikka hintaa tuli yölle aamiaisineen noin 300€. Hinta on selvästi ylitse sen, mitä olen valmis paremmastakaan majoituksesta maksamaan. Hyvä, että löysäsin kukkaron nyörejäni. Jättiläisenmaa ja Linnunpönttö olivat upea kokemus.

Edited 7.8 Jättiläisenmaalla on tarjolla erilaisia huonevaihtoehtoja, monesta on hieno näköala. Tämän päivän kesäkauden halvin majoitushinta omilla petivaatteilla ilman aamiaista on 109€. Eli Jättiläisenmaassa on voi yöpyä myös pienemmälläkin budjetilla.

Ylläolevat kaksi kuvaa on lainattu https://arcticgiant.fi/

Kajaanin lentokentältä otimme vuokra-auton alle, illastimme Kajaanissa, koska tällä hetkellä Jättiläisenmaasta ei saa illallista lainkaan. Ostimme pienet herkut illaksi ja ajelimme Jättiläsenmaahan. Saapuessamme alkoi satamaan. Turhaan pelkäsimme menettävämme maisemat, koska ne olivat upeat sateellakin ja taivas kirkastui nopeasti.

Linnunpönttömme kauempaa kuvattuna

Linnunpönttöjä on useampi, autolla pääsee viereen ja yhteen on esteetön käynti

Maisema sateessakin oli näin kaunis, kuin joku hieman kubistinen maalaus.

Juhlakuukauden kunniaksi minulla oli mukana shampanja.

 

Meidän iltaohjelmamme koostui saunasta, shampanjasta ja pikkuherkuista sekä maisemien ihailusta. Shampanjan jälkeen jaksoimme hihitellä paikallisia hyvin maskuliinisiä paikannimiä. Hotelli sijaitsee Kivesvaaralla, alhaalla siintää Kivesjärvi, suuremman alueen nimi on Melalahti ja ajoimme Melalahteen Mieslahden lävitse. Somessa amerikkalainen matkaopastuttavamme ei voinut millään uskoa kainuulaisia paikannimiä :)

Sadekuuron jälkeen sää kirkastui ja maiseman lisäksi saimme ihailla pilvirykelmiä

Kirkas ilta

Sateenkaari

Mökin ovelta kävimme ihailemassa auringonlaskua, se ei ikkunaamme näkynyt

Kainuulaista metsää ja täysi kuu

Aamiainen tuotiin Linnunpönttöön ja se oli erinomainen. Nokkoskinkkupiirakka oli ehkä paras ikinä maistamani piirakka. Aamu oli huikean aurinkoinen ja kaikki oli suorastaan täydellistä.

Mahat pullollaan lähdimme reippailemaan Kivesvaaralle. Melkein olisi jäänyt Kivesvaara kokematta, mutta olin laittanut avantouintiporukalle kuvia ja Helsingistä raportoitiin, että Kivesvaara voitti vuonna 2014 vuoden retkikohteen ykkössijan ja sinne pitää ehdottomasti mennä kävelemään. Hotellilta pääsee suoraan etupihalta kävelyreiteille, joista helpoin on esteetön. Maisemat olivat niin komeat, että mehän myöhästyimme seuraavan majoituksemme lounaalta niitä ihaillessa. 

Kainuulaista maisemaa, alhaalla siintää Kivesjärvi

Kyllä on kaunista Kainuussa

Tämä kuva on esteettömän reitin näköalapaikalta. Upeaa!

Kyllä Suomi on kaunis maa!!!

Me molemmat ihastuimme kovasti Jättiläisenmaahan. Olisi kiva palata sinne jonain toisena vuodenaikana. Kainuun reissu jatkui elämyksellisellä linjalla, seuraavana reissusamme oli vuorossa karhubongausta. Se oli kerrassaan huikea kokemus! 

Kahden yön Kainuun reissussa ehdimme nautiskella luksusmajoituksesta Kivesvaaralla, nähdä luonnonvaraisia karhuja ja tutustua Suomen sotahistoriaan Raatteen tiellä ja pyörähtää Kajaanissa. Enpä tiennyt, että Kainuusta saa paketoitua näin elämyksellisen matkan. Jos olisin tiennyt, olisin käynyt aikaisemmin muuallakin kui Vuokatissa. Siitä olen varma, että vielä palaan Kainuuseen.

Heinäkuun juhlahumua

Heinäkuu oli juhlien täyttämä. Minulla oli 50v synttärimatka Lappiin, kahdet rippijuhlat sekä oman synttäribileet pienelle ystävien joukolle. Juhlat pidin lauantaina, vaikka varsinainen synttäripäivä oli jo heinäkuun alkupuolella. Lisäksi toteutin haaveeni karhubongauksesta. Sen lisäksi olen ehtinyt paristi tapaamaan ystäviäni. Varsinainen juhlien ja huvitusten ilotulitus siis!

Toinen lomapätkäni alkoi kaksilla rippijuhlilla. Ystäväni Tiinan nuorempi poika pääsi ripille heinäkuisena lauantaina. Olimme juhlissa kokoonpanolla minä, Hra Kepponen ja esikoinen. Tiinan kanssa ystävyyteni on jatkunut niin pitkään, että tunnen suurimman osan hänen sukulaisistaan ja osan hänen puolisonsakin sukulaisista, joten Tiinan perheen juhliin on aina kiva tulla, tuntuu kuin tulisi omiensa joukkoon.

Juhlakakut olivat samasta firmasta kuin Tiinan esikoisen rippikakut ja ne olivat jälleen varsinaiset taideteokset. Kakkujen teemana oli sankarin suosikkieläin norppa. Suolaisesta puolesta vastasi paikalle tilattu Hodarifillari. Se oli hauska idea ja hodarit olivat tosi maukkaita. Kuumana kesäpäivänä toimi suolainen hodari ja paljon kylmää juotavaa erinomaisesti! Päivä oli niin kuuma, että olosta alkoi tulla nopeasti nuutunut. Suosituksi paikaksi muodostuikin vessan oven vierellä seisoskelu, koska siinä puhalsi ilmalämppöpumppu ihanan kylmää ilmaa :)

Paikalla pyöri rippipojan ystäviä ja piti ikuistaa, kuinka nykymuodin mukaan lenkkarit voi yhdistää pukuun. Tuohan ei näytä hassummalta lainkaan!

Esikoisen kanssa juhlissa

Ihastuin suuresti esikoisen uusiin aurinkolaseihin. Haluaisin ne itselleni :D

Heti seuraavana päivänä oli vuorossa serkkuni tyttären rippijuhlat Lahden suunnalla. Sää oli onneksi viileämpi. Matkalla Helsingistä Lahteen ulkolämpötila laski kymmenen astetta 29 asteesta 19 ja vettäkin tuli jonkin verran. Perillä lämpötila oli päälle parinkympin ja tuulinen. Juhliin toi oman lisäjännityksensä, että pysyyhän juhlateltta pihalla - hyvin pysyi!

Oli kiva nähdä pitkästä aikaa omia sukulaisia. Paikalla oli toinen serkkuni perheensä kanssa ja setäni vaimonsa kanssa. Näissä juhlissa olivat mukana keskimmäinen ja esikoinen. Keskimmäinen viihtyi juhlissa todella hyvin. Tämä toivottavasti kannustaa häntä käymään rippikoulun ja saisin järjestää hänelle rippijuhlat ensi kesänä. Haluaisin laittaa kaikki ne kivat sekä pöljät kuvat sukulaisistani tähän postaukseen, mutta en kehtaa juhlissa kysellä jokaisella, että saanko julkaista kuvia :)

Setäni, serkkuni, Hra Kepponen ja keskimmäinen. Juhlien teemaväri oli pinkki. Se toistui kukissa, koristeissa ja karkeissakin. Ja toki onnittelumalja oli myös pinkki juoma.

Serkullani juhlapöytä notkui herkuista. Todella herkulliset tarjoilut! Kaikki oli itsetehtyä, paitsi minidonitsit ja karkit. Paras itsetehty kakku on minusta britakakku. Sari oli tehnyt taivaallisen hyvän mansikka-raparperi britan. Ostiin omiin juhliini kuuluisan leipomon britakakun ja se jäi selvästi kakkoseksi Sarin kakulle.

Rakastan kotitekoisia karjalanpiirakoita!

Keskimmäisen suosikki oli texmex-piirakka

Voileipäkakut

Ihan törkeän hyvä raparperi-mansikka brita

Rippilapsi oli myös leiponut. Hän oli tehnyt niin kauniita ja herkullisia macaroneja juhliin! Eikä siinä vielä kaikki. Hän oli ommellut koulun tekstiilityössä oman juhlamekkonsa. Suloinen ja taitava S!

Kiitos molemmille nuorille ja heidän perheilleen, että saimme olla mukana juhlassa!

 

Kahden päivän herkkutankkauksen jälkeen lähdin kummityttöni äidin kanssa Porvooseen. Suunnitelmissa oli ainakin kakkukahvit! Kiertelimme helteistä Porvoon vanhaa kaupunkia, paljon oli muitakin lomalaisia liikkeellä. Nautimme erinomaiset kakkukahvit Cafe Cabriolessa.

Cafe Cabriole ei petä. Kyllä oli hyvää! Takana on gluteiiniton ja maidoton kakkupala. Oli kuulemma erinomainen!

Päivän päätteeksi menimme uimaan. Etsin netistä jotain kivaa uimapaikkaa ja siinä kävi joku sähläys. Kuvittelin ajavani lähellä keskustaa olevalle "täyden palvelun" uimarannalle, jossa voisi vielä nauttia yhdet kahvitkin. Päädyimme lähemmäs 20km päähän keskustasta Hasselholman uimarannalle. 

Hasselholman uimaranta oli hyvin viehättävä ja ihanan rauhallinen. Paikalla oli yksi äiti lapsiensa kanssa ja uimavalvoja. Rannalla on isot pukukopit, vesi wc ja suihku. Vedenlaatu on ollut uimavalvojan mukaan hyvä koko kesän. Kahvilapalvelut puuttuivat. Hasselhomassa on hyvät piknikpenkit ja -pöydät ja monta grillipaikkaa korvikkeeksi.

Näiden kolmen hyvin herkullisen päivän jälkeen lähdin ystäväni Jonnan kanssa Kainuun reissulle katsomaan piilomajasta karhuja. Siitä sitten lisää seuraavaksi.

 

*

Minulla loma jatkuu vielä tämän viikon. Tarkoituksena oli kahden viikon tiukan lomaohjelman jälkeen levätä viimeinen viikko. Sain niin houkuttelevan tarjouksen, että yritän suorittaa itseni vielä kesän kolmanteen yön yli kotimaan reissuun. Mietin taas, että pitääkö tässä alkaa ilmoitella töihin, että pidän ne säästössä olevan lomapäivät samaan putkeen, jotta saan vähän levättyä ennen töitä :D

Kivaa alkanutta viikkoa! Vieläkö lomasi jatkuu vai oletko jo palannut arkeen?

Utsjoki

Utsjokeen tutustumisen aloitimme kirkkotuvista. Kirkkotuvat ovat saamelaisten rakennuksia 1800-luvun alusta, joita niitä on käytetty yöpymiseen ja asumiseen suurten kirkkopyhien yhteydessä. Minä olen hieman heikkona vanhoihin taloihin. Kauniilla paikalla olevat kirkkotuvat ja pihamaan kirkkaanvihreä heinikko niittykukkineen valtasivat sydämeni saman tien. Täydet 10 pistettä kirkkotuville tuli siinä vaiheessa, kun lapoin lähestystyönkahvilassa vohvelilleni kotitekoista raparperihilloa, tietenkin mansikkahillon kylkeen.

Tämä on ehkä se lempikuvani Kirkkotuvilta. Tuolla mökin katolla kasvaa heinääkin niin söpösti.

Kirkkotuvilta jatkoimme Utsjoen kirkonkylälle. Se oli niin pieni, että emme oikein ymmärtäneetkään saapuneemme sinne, Kävimme ostamassa saamalaistalosta ajoluvan Ailigastunturin huipulle. Ailigastuntureita on Utsjoen kunnan alueella kolme ja ne ovat saamelaisten pyhiä paikkoja. Pienin Ailigastuntereista kohoaa aivan Utsjoen kirkonkylän vieressä. 

Matalimmaltakin, vain 342m korkuiselta, Ailigastunturilta aukeaa upeat maisemat Norjan lumihuippuisille vuorille sekä Utsjoen kirkonkylään. Aligakselle mennessä vetäisin hyttysverkkotakin päälleni ja se tuli todellakin tarpeeseen.

Hieno näkymä Ailigakselta Norjaan

Suomen ja Norjan välinen rajasilta

Evästauko

Ennen hotellille menoa ehdimme käydä Nuorgamissa kahvilla ja Alkossa. Sen jälkeen ajelimme ihastuttavaan majapaikkaamme Village Valleen. Olimme varanneet sieltäkin saunan. Reissumme ainoa viileä ja vähän sateinen päivä osui Utsjoelle ja sateen ripsiessä lähdimme saunomaan ja uimaan Tenojokeen.

 

Village Vallen hotellihuonerakennus

 

Huoneestamme oli kiva näkymä Tenolle

Tynnyrisauna Tenon rannalla

Hyvät näkymät oli tästäkin saunasta. Pieni moite suihkun puutteesta.

Village Vallen yhteydessä toimii ravintola Deatnu. Deatnu tarkoittaa saameksi Tenoa. Deatnu on erikoistunut saamelaisiin perinneruokiin ja hyödyntää mahdollisimman paljon paikallisia tuotteita ja luonnosta saatavia raaka-aineita. Olimme olleet sen verran kevyellä syömisellä koko päivän, että päätimme syödä kolme ruokalajia. Ruoka oli ihan älyttömän hyvää.

 

Ravintola Deatnu sisältä päin. Näköala Tenolle on upea!

Reissun paras alkuruoka: porosushi. Tempura T-maki poron laavusavupaistista

 

Grillattua rautua peruna-lehtikaalisaarella

Jälkiruokarepahdus: otin vaniljaisen mustikkaleivoksen lisäksi vielä pallon Deatnun kotitekoista hillajäätelöä sekä jälkiruokaviininkin. Hyvä oli leivos, mutta jäätelö vielä parempi. Ainoa Sametti oli erinomainen kotimainen marjapohjainen jälkiruokaviini.

Mahat pullollaan lyllersimme hotellihuoneeseemme ja ajatuksena oli käydä ajoissa nukkumaan. Mitä vielä, emme tienneet, että saamme vielä iltashown kaupan päälle. Porot kerääntyivät aivan hotellihuoneemme ikkunan alla makoilemaan, rapsuttelemaan itseään ja  märehtimään. En ollutkaan tiennyt, että poroillakin on useampi mahalaukku ja ne märehtivät.

Kutiava jalkainen poro

Märehdi nyt tässä sitten rauhassa, kun noi naiset töllöttävät koko ajan ikkunasta

Village Valle on kerrassaan upea kokonaisuus. Se kelpaa varmasti vaativampaankin makuun eikä hintakaan ole mikään kaamea. Minä lisäsin haavelistalle paluun Villa Valleen ihailemaan ruskaa. Henkilökunnalta kyselimme, että mikä olisi paras arvio ruskan ajankohdasta. Hotellin isäntä kuulemma sanoo, että ruska tulee 11.9. Aika hyvin kuulemma osuu kohdilleen. Ruska usein miten päättyy noin 10 päivässä. Toivottavasti tapaamme vielä Village Valle!

Lapissa löytyy korkealuokkaista majoitusta ja hyviä ravintoloita. Kyllä matkailijan kelpaa! Lapissa voisi mysö gourmetmatkailla aivan helposti. Ravintolapalvelut ovat Suomen puolella aivan eri tasolla kuin Norjassa. Sirpan kanssa naureskelimme sitä, että kesällä 2020 Norjan Lapissa ruokaileminen oli paljon Suomea edullisempaa. Lofooteilla tuli syötyä iso osa aterioista rörbuer-mökin hienolla terassilla ja ruokana oli lähinnä leipää. Päällisenä oli sentään Levimarketin erinomaista kylmäsavuporoa, norjalaisia katkarapuja ja norjalaista maksapasteijaa. Ruuat Norjassa eivät olleet kovin kummoisia, mutta kalliita ja lisäksi suosituimpiin ravintoloihin olisi aina pitänyt varata pöytä tai jonottaa ikuisuus.

Enpä olisi osannut arvata, että 50v juhlamatkani suuntautui Lappiin. Tarkoituksena oli olla koko perheen voimin Italiassa, mieluiten Gardajärvellä. Gardajärven sijasta polskin Inarinjärvellä. Eikä  yhtään harmittanut! Lisäksi Inarissa oli lämpimämpää kuin Gardalla. Uskomatonta, mutta totta :)

50v juhlamatkan postaukset:

1. Viiskymppiset pohjoisessa

2. Saariselkä  

3. Inari, osa 1

4. Inari, osa 2