Melkein kuin Lapissa

Koimme viikonloppuna Hra Kepposen kanssa erilaisen, ja onnistuneen, ulkoiluelämyksen. Minä olen jo pari vuotta suunnitellut, että tustustun ennen Vuosaaren satamaa sijaisevaan Vuosaaren Huippuun. Joskus nämä projektini ovat hitaasti toteutuvia. Olen kuullut paljon Vuosaaren Huipulta avautuvista näkymistä, kauniista luonnosta sekä kivoista pienistä poluista, jotka risteilevät pitkin poikin mäkeä. Noin lähtökohtaisesti nuo täyttömäet eivät ole mitään kummoisia luontoelämyksiä. Täyttömäkien paras puoli lienee mahdollisuus porrastreeniin ja lapsille talvella pulkkailuun. Mutta Vuosaaren Huippu on jotain aivan muuta!

Dronekuva Vuosaaren Huipulta

Vuosaaren Huippuun on varastoitu vuosikymmenien ajan ylimääräistä maa-ainesta. Viimeisimmät suuremmat määrät ovat peräisin Vuosaaren sataman rakentamisesta. Täyttömäen vieressä muhii 1980-luvulla suljettu kaatopaikka, jonka metaanin tuonannon päättymistä odotellaan edelleen. Sen jälkeen jätevuori tullaan maisemoimaan täyttömäkeen sopivaksi.

Vuosaaren Huipun aisemointisuunnitelma on nerokas. Mäestä ei tehty perinteistä nurmikolla peitettyä kukkulaa vaan se on tehty muistuttamaan Lapin tunturia. Hieman matalaksi on jäänyt Itä-Helsingin oma tunturi, se korkein kohta on 65 metriä. Näkymät ovat kuitenkin komeat.

Korkeimman huipun ohella on muitakin huippuja, jotka kohoavat 40-metrisiksi

Täyttömäelle on istutettu matalaa kasvistoa imitoimaan tunturimaisemaa. Siellä kasvaa paljon katajia, kanervia ja heiniä. Tosin bongasimme myös runsaasti metsämansikkaa. Kiviaineksista on tehty muurinpätkiä ja jopa pieni kuru, jossa metsämansikka rehottaa. Alueella risteilee paljon polkuja.

Me Hra Kepposen kanssa ihastuimme välittömästi Vuosaaren Huippuun. Siellä on sopivasti vaihtelua ja erityisesti minua kiehtoi kivien käyttö siellä. Retki ylös oli kuin pieni seikkailu. Kivimuurin kohdalla ajattelin olevani ehkäpä Irlannissa ja olisin voinut kuvitella mutkan takaa vastaantulevan lammaslauman. Sitten taas hetkessä toisessa kohtaa palasin lappifiiliksiin.

Vuosaaren Huipusta on tullut vakiopaikka lintuharrastajille. Paikka tarjoaa tilaa monille harvinaisemmillekin eläimille. Helsingin kaupungien nettisivujen tietojen mukaan Vuosaaren Huipulla on nähty jopa ilves. Alue on varsin laaja, kaikkiaan 60 hehtaaria. Sinne mahtuu useampikin ulkoilija. Edes Huipun huipulla ei ollut tungosta. Meidän lisäksemme siellä oli 6 muuta ihmista, joista 4 oli lintuharrastajia.

Vuosaaren Huipulta on näkymä kohti satamaa, mutta säästän teidät siltä kuvalta ;) Me palaamme varmasti vielä monta kertaa Vuosaaren Huipulle! Tämä on minun vinkkini syysloman viettäjille: tehkään tunturiretki Vuosaaressa.

Idean isä on luontotarhuri Jukka Toivonen. Mahtava idea ja hieno toteutus!

Hyvä tietopaketti Vuosaaren Huipusta: https://vihreatsylit.fi/vuosaarenhuippu/

Pieni tunturipolku

Hra Kepponen minikurussa

Siellä häämöttää tunturin korkein kohta, matkalla on upeat katajat

PS. Me emme löytäneet varsinaista sisäänkäyntiä Vuosaaren Huipulle, emmekä virallista parkkipaikkaa. Helsingin Kaupungin nettisivut antavat osoitteeksi suurpiirteisesti Niinisaarentie. Kävelimme kohti huippu Tryvikintieltä, joka kääntyy Satamakaarelta.