3. huhtikuuta 2016

Arkeen imaistu

Huh, ottipa tuon neljän päivän työviikko loman jälkeen yllättävän koville. Olen pakertanut töissä samaa isohkon työn ensimmäistä vaihetta hyvin pitkään. Alkaa jotenkin motivaatio sekä voimat loppumaan pahasti. Etenkin kun nyt sunnuntaina on pakko tehdä viime viikon rästejä alta pois.

Olen yrittänyt lievittää stressiäni katsomalla Netflixiä. Olen koukussa ja joudun toteamaan, että mahdollisuus katsoa heti seuraava jakso perään ei sovi minun arkeeni lainkaan. Joudun pitäytymään askartelussa ja asettamaan itselleni Netflix-kiellon. Jopa lapsiltani sujuu paremmin Netflixin hanskaus kuin minulta.

Pahimpina stressihetkinä olen siis askarrellut. Koska luovuus on ollut täysin nollassa, silloin on parasta keskittyä värittämään. Tuulan blogista http://www.tuulaslife.fi/ voittamani ihana Turku-aiheinen värityskirja on poltellut kovasti. Aloitin sittenkin värittelyn tästä...


Tunnustan - olen aloittanut joulukorttien tekemisen ja tuotanto voi aika mukavasti. Tällä stressitasolla kortit valmistunevat juhannukseksi. Leimaa ostaessani en ikinä uskonut ehtivät tekemään enempää kuin viittä väritettävää joulukorttia ;)



Työmotivaatiooni on vaikuttanut myös uudet työtilat. Muutimme töissä lomani aikana toimistosta toiseen. Meillä on nyt modern office, jossa kenelläkään ei ole omia paikkoja ja ylipäänsäkin paikkoja on vähemmän kuin työntekijöitä. Moni on yrittänyt paaluttaa itselleen oman paikan laittamalla sinne oman näyttönsä sekä telakan näppiksineen ja hiirineen kannettavaa varten ja kaikenlaista muuta sälää. Muutama vapaa kolonen löytyi sellaisista "propelleista" joissa istuu kolme. Nämä pienehköt pöydät on eristetty muoviseinäkkeillä toisistaan. Yksi kolmesta "propellin" työpisteestä on selkä kulkuväylälle päin. Koen aivan mahdottomana istua niin, että selkäni takana kävelee jatkuvasti ihmisiä. Voitte kuvitella, että mitä oli vapaina, kun tulin tiistaina toimistolla :(

Olen noudattanut modern office henkeä ja röyhkeästi istunut "paremmille" paikoille. Selustaani turvaavana ihmisenä olen aloittanut paikan valtaamisen niistä ihmisistä, joita en tunne :D :D Kokoushuoneita tai puhelinhuoneitakaan meillä ei ole. En ole helposti häiriytyvää sorttia lainkaan, mutta nyt taustamelu on sellainen, että välillä häiritsee jopa minuakin. Kovasti toivon, että nämä tilat olisivat väliaikaiset.

Tämä pimeä loukko on propellin paras paikka

Päästöhuijauksista huolimatta työyhteisösssämme on vahvasti Volkkariin uskovia jäseniä. Toinen Volkkarifani toi toiselle Saksan matkaltaan tuliaisia. Volkswagen valmistaa autojen lisäksi myös makkaraa ja ketsuppia :D

Suomessa jokainen yritys hokee, että ainoa mahdollisuus menestykseen on keskittyä ydinosaamiseen ja ulkoistaa kaikki muu. Saksassa näyttää olevan toisenlaisiakin uskomuksia, kun autotehtaalla valmistetaan myös elintarvikkeita. Töissä odotamme kiihkeästi Volkkarifanin arviota, että onko VW-makkara Campingiä parempaa.



Torstaina meillä oli kotona pienimuotoinen kriisi. Esikoinen ei päässyt pilailupuotiin. Onneksi Prismasta löytyi sopivia tarvikkeita. Hyvin olivat lapset juonineet opettajan jekutusta. Esikoinen kiinnitti ikkunaan sellaisen särökalvon. Yksi tytöistä meni "kantelemaan" opettajalle, että eräs luokan "aikaansaavimmista" pojista on rikkonut ikkunan. Opettaja oli ollut luokassa vihainen. Yhtä tyttöä oli kikatuttanut kovasti ja opettaja oli hänelle tiuskaissut, että "Tässä ei ole mitään hauskaa!" Lopuksi pilalle oli naurettu yhdessä varsin makeasti ja ope oli kuvannut ikkunan. Liekö mennyt pila täydestä vai ovatko opettajat hyviä luonnenäyttelijöitä? Liitulakut opettaja kuulemma nykyisin syö suoraan liiturasiasta tyytyväisenä :) 

Blogi päivittynee työkiireiden helpottamiseen saakka epämääräistä tahtia.
Ihanaa alkanutta huhtikuuta!

12 kommenttia:

  1. Oletpas ollut ahkerana jo joulukorttien kanssa, tosi nättejä!
    Minä en viihtyisi tuon tyylisessä toimistossa ollenkaan. Tarvitsen jonkinlaista omaa tilaa ja rauhaa. En muuten pysty keskittymään töihini...etenkään jo pitäisi puhelimessakin samalla puhua...Mukavaa alkanutta huhtikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Viime vuosina joulukorttien kanssa onkin ongelmaksi muodostunut, että ehdimmekö postittamaan ne joissa ;)

      Minustakin tuo työpisteeni on varsin epämiellyttävä. Toivottavasti tilanteeseen tulee parannusta.

      Poista
  2. Juu, se on paha, jos pystyy katsomaan sarjoja monta jaksoa putkeen. Melkein saattaa yöunet mennä. :-/

    Tuommoinen toimisto kuulostaa minusta ihan kaamealta. En itse pystyisi tekemään yhtään mitään järkevää, jos porukkaa lamppaisi jatkuvasti takana. Mitä tuollaisella toimistoympäristöllä oikein tavoitellaan? En ymmärrä.

    Onko olemassa väritettäviä joulukorttejakin? Mistä niitä saa? Mä olen tumpelo tekemään joulukortteja, mutta värittää ehkä minäkin osaisin. :-) Ja tässä olisi tosiaan vielä hyvin aikaakin. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä katson yleensä todella vähän televisiota, mutta nyt Netflixin myötä olen ollut kuin pahinkin tv-narkkis "vielä yksi jakso". Ja melkein riippumatta siitä, mitä muuta pitäisi tehdä ja paljonko kello on.

      En minäkään enää ymmärrä näitä toimistotilan säästökuvioita. Etenkin kun olen saanut monta vuotta istua ihan omalla paikalla ja viimeksi ikkunan vieressä. Pudotus oli kova.

      Joulukorttien leimakuvat olen itse leimaillut. Netistä löytyy ihan kivasti ilmaisia digileimoja. Sen kun vaan tulostaa kuvan, värittää ja tekee kortiksi. Muutamia digileimoja olen kokeillut, mutta yleensä värkkään alusta saakka itse. Onpahan enemmän virhearkoja työvaiheita :D

      Tässä blogissa on sellaisia söpöstelydigileimoja, se sattui olemaan ainoa bloggerissa seuraamani.
      http://sliekje.blogspot.fi/search/label/christmas
      Ei muuta kuin joulukorttien tekoon!

      Poista
  3. Ai joulukortteja, vau, eipä ole tullut mieleeni aloitella niiden tekemistä, mutta ei olisi paha rasti :D.

    Nuo tuollaiset toimistotilat ovat kammottavia ja vielä kuitenkin koko ajan odotetaan ihmisten tekevän enemmän, tuottavan enemmän, olevan parhaimmillaan töissä... Ei noissa olosuhteissa kyllä pysty parhaaseen suoritukseensa varmaan kukaan...

    Hauskoja kepposia opettajalle tehty, saa siinä opet olla varuillaan koko pitkän päivän :)

    Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun ajoissa aloittaa joulukortit, ei tarvitse jännittää enää kuin, että onnistuuko postittamaan ne ennen joulua :D :D

      Ei kyllä lisää tehokuuttaa eikä viihtyvyyttä tämän hetkinen toimistotila lainkaan :( Etätyösopimus alkaa tuntua entistä houkuttelevammalta, etenkin kun seuraavat puolitoista vuotta kehä I on remontissa ja liikenne takkuaa enemmän tai vähemmän.

      Poista
  4. En ymmärrä tuollaisia toimistotiloja, en sitten millään. En tajua, miksi niitä suositaan, kun ne eivät voi mitenkään lisätä työntekijöiden tehokkuutta, luovuutta saati työhyvinvointia.

    Meilläkin töissä on erilaisia tiloja ja pisteitä, joihin voi yleensä koska tahansa halutessaan siirtyä tekemään töitään joksikin aikaa. Mutta lisäksi on kyllä omat työpisteet, onneksi. Osa sermeillä fiksusti rajattuja, osa vallan ovellisia huoneita.

    Moderni toimistonne kuulostaa stressaavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tälläiset työtilat sopivat, jos työntekijät ovat muualla ison osan päivästä tai sitten jos muunlaisia työtiloja on tarjolla. Nykyisessä työtehtävässäni istun pöytäni ääressä koko päivän ja työpäivää pirstoo lukuisat puhelinpalaverit. Niissä ei välillä väännetään kättä ihan vakavissaan. Sellaisia ei ole kiva pitää koko toimiston kuullen.

      Meillä ei ole enää ollut kenelläkään omaa huonetta ikuisuuteen. Sitä en osaa enää kaivata, mutta joku järkevä ja rauhallinen tila olisi niin ihana. Puhumattakaan siitä, että olisi valoisa tila.

      Poista
  5. Meillä siirryttiin noihin "kommunikaatiota edistäviin" työtiloihin pari vuotta sitten ja jännästihän siinä on käynyt niin, että vähitellen ihmiset ovat alkaneet rakennella itse niitä näköesteitä sun muita. Meillä osalla on vakkaripaikat ja osalla ns. flexipaikat mutta silti ihmiset istuvat pääosin samoilla paikoilla. Että tämän kokemuksen jälkeen vähän mietin näiden hienojen innovaatioiden hyötyä. Moni minun työssäni kuitenkin haluaa/tarvitsee ennenkaikkea työrauhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedonkulkua nuo erilaiset avokonttorit kyllä edistävät mukavasti. Jos on samaa porukkaa ympärillä. Edellinen viritelmä oli hyvä, kun lähimmät työkaverit olivat ihan vieressä ja yksikön vetäjän sihteeri sermin toisella puolella. Tieto kulki ja minikokoushuoneet takasivat kuitenkin jonkinlaisen rauhan avokonttoriin.

      Itse istun nyt "vieraiden" tyyppien lähellä ja heitä ei varmasti jaksa kiinnostaa ne loputtomat vänkäämiset, mitä hoidan puhelimessa. Pakko hoitaa siinä avokonttorissa, kun muutakaan paikkaa ei ole. Vastaavasti minua ei kiinnosta lainkaan heidän juttunsa. Lähinnä vaan häiritsemme toisiamme :( Positiivisena puolena voisi kuvitella, että tutustun uusiin ihmisiin. En tiedä mikä lie epäsosiaalisuus vaivaa, mutta parin päivän jälkeen en edes tiedä kuin muutaman tyypin etunimeltä.

      Poista