8. marraskuuta 2013

Uusi kuvakulma kotiin haaste


Nonna Pearly White-blogista haastoi minut alla olevalla haasteella

KOTILA -blogin UUSI KUVAKULMA -haaste on seuraavanlainen:

- Ota valokuva tai useampikin kodistasi, tai muusta blogisi aihepiiriin liittyvästä, tällä kertaa jostakin sellaisesta kuvakulmasta tai yksityiskohdasta, jota blogissasi ei ole ennen nähty.
- Kiitä sitä bloggaria, jolta olet haasteen saanut ja käy laittamassa linkki postaukseesi myös KOTILA -blogiin (kotilablogi.blogspot.fi).
- Laita haaste eteenpäin viidelle bloggarille.
- Have fun!

Aika vähän olen blogissani julkaissut kuvia kodistamme. Pääsyy on se, että meillä kertyy kaikille vaakatasoille epämääräisiä pinoja, enkä ole viitsinyt niitä ikuistaa. Tällä hetkellä olen luopunut taistelusta pinoja vastaan. I surrender.

Sisustaminen on ollut vuodesta 2004 jäissä. Kaikki on kovalla kulutuksella ja tuntuu että vain teräs ja mdf kestävät meidän perheemme elämää. Siitä huolimatta osa sisustuksestamme on perittyä ajalta ennen mdfää. Kalusteet ovat kestäneet toistasataa vuotta aikaisempia sukupolvia, mutta pahasti vaikuttaa siltä, että mitään perittävää ei tämän jengin jäljiltä jää.

Sitten niihin kuviin. Ensimmäiseksi päätin laittaa kuva-arvoituksen. Tämä yksityiskohta on makuuhuoneestamme. Mikäs se tämä on?


Kaikenlaista sitä voi kadota kotona. Kuten ovenkahva.

Ovi vie yläkerran parvekkeelle ja siitä oli useamman viikon kahva kateissa. Kahvassa piti roikkua niin kauan, että se jäi käteen. Sitten tosiaan katosi koko kahva. Kuin maa olisi nielaissut kahvan (kävin jopa katsomassa pihalta, kun olisihan se voinut lennähtää parvekkeelta maahan *itsekseen*). Kahva löytyi viime viikonloppuna oven vierestä. Täysi mysteeri! Todella hyvä, että löytyi, koska pakkasöitten aikana kahvanrei'istä tuuli varpaisiini ikävästi.


Sitten hiukan sisustusmaisempi kuva kukkineen. Olisikohan pitänyt laittaa tämä ensin :) Kuva on olohuoneen nurkasta, jossa on pieni kaappi astioiden ja maljakoiden säilyttämiseen. Pikkupöytä on perintöä myös ja raukka seilaa ainaa nurkasta toiseen.


Kun tuosta kääntyy 180 astetta, näkyy tänään tällainen lattialle levitetty installaatio. Taiteilija on paennut siivousvastuutaan päiväkotiin.


Lopuksi vielä vilkaisu ison kaappini suuntaan, joka on ruokailutilassa. Kaapissa olisi tarkoitus säilyttää "parempia" astioitani. Mutta hyvähän sinne lautaspinon päälle on kaikenlaista tärkeää paperia sujauttaa.


Olen tuntenut suurta heikkoutta astioita kohtaan. Katselen himoiten niin monia sarjoja, mutta tuohon kaappiin ei enää mahdu mitään, joten astiahankintani on ovat olleet pannassa vuosikymmenen. Oikealla ylhäällä on yksi kaappini aarteista. Japanilaista käsintehtyä ja -maalattua keramiikkaa.

Sakeastiastoa (2 pulloa + 5 kuppia) tulee käytettyä sen verran harvoin, että fiksu tilankäyttäjä pakkaisi tämän johonkin kaapinperukoille. En voi, koska nuo ovat mielestäni niin kauniit!



Aika erilaisia kuvakulmia meilläkin löytyy. Tiedä, vaikka joskus dokumentoisin koko perheen legot. Se voisi olla veret seisauttava kokemus ymmärtää, että paljonko niitä on kertynyt.

Haaste on varmaan ehtinyt jo kiertää monessa blogissa. Haluaisin kurkistaa kaikkien lukemieni blogien koteihin. Joten nappaa nyt haaste mukaasi! Laitan kuitenkin vielä neljälle nimetylle haasteen eteenpäin.

Haltiakummi, Haltiakummilla on kotonaa hienoja ja personaallisia sisustusjuttuja
Hupulaiset, Kaaoksen voimat varmaan keksivät hyvä ideoita
This too shall pass, P päivitti sisustustaan joku aika sitten ja olisi kiva nähdä nykytilanne
Jalalla koreasti, haluaisin kovasti kurkistaa Terhin kodin yksityiskohtiin

10 kommenttia:

  1. Mä yritin sisustaa vielä Niilon ollessa vauva, mutta siitä vuodesta eteenpäin meilläkin sisustaminen melkoisen jäissä, paitsi ostinhan mä ne peltikaapit (kestäviä):) Kylläpä taas sai vertaistukea, kun näki muidenkin tärkeiden papereiden säilytys tavan. Jännä toi kahva kun se palasi lähes paikalleen, liekö joku pikku kepponen :D t. Annu joka ei jaksa vaihtaa profiiliaan lapsen koneella ollessa

    VastaaPoista
  2. Annu:
    Näin vilkkaan joukon kanssa sisustaminen on ollut aivan mahdotonta. Nyt alkaa hiukan helpottamaan, tänä vuonna sohvassa ei ole ollut mitään poikien eritteitä, vain suklaata ja hilloa :) (meillä ei saa syödä sohvalla, mutta kummasti kuitenkin tahraantuu)

    Itselläni on paha tapa kerrytellä noita pinoja. Astiakaapit ovat varminta maaperää, koska lapset tietävät, että niitä ei todellakaan ole lupa mennä kaivelemaan. Mieskään ei tunge sinne papereitaan - all mine :)

    Kukaan ei tietenkään tunnusta hukanneensa tai edes löytäneenä ovenkahvaa. Kotitonttua ja maahisiakin on veikkailtu syyllisiksi :)

    VastaaPoista
  3. Tää oli hauska! Tää olisi oikeasti aika pelottava, jos tän tekisi viiltävän rehellisesti, valottaisi niitä synkimpiä kuvakulmia.....

    VastaaPoista
  4. Elisa:
    Kiitos :)
    Kyllähän tästä tosiaan saisi lähes horroria, jos ne hurjimmat kuvakulmat dokumentoisi. Täytyy tällä hetkellä liikkua varovaisesti kodinhoitohuoneessa, etten vaan kaada sitä järkyttävän isoa puhtaan pyykin kasaa ;) Tai puhumattakaan roinalaatikosta...

    VastaaPoista
  5. Hyvät kuvakulmat! Minäkin epäilen jotain pikku kepposta kahvan suhteen...

    Tuo paperin säilytyspaikka on oikein kaunis. Meillä se on työhuoneen pöytä ja muutama kirjahyllyn hylly, eivätkä ole lainkaan niin kauniita kuin tuo. :)

    Minäkin saisin kyllä ihan kauheita kuvakulmia täältä, jos pitäisi ottaa se todellisuus, esim. työpöydän alta, jonne on kasattu roinaa, joka odottaa parempia paikkoja tai pois lajittelua...

    VastaaPoista
  6. Leonida:
    Kiitos :)
    Veikkaisin, että lapsiperheillä on suurimmalla osalla sellaisia nurkkia, jotka eivät päivänvaloa kestä. Meillä niitä on keskivertoa enemmän :( Toisaalta niin on lapsiakin.

    VastaaPoista
  7. Kiitos! Hauska haaste, välillä erilainen. Yritän tarttua!

    VastaaPoista
  8. Ä.Hupulainen:
    Jotenkin ajattelen, etttä teiltä voisi löytyä jotain kivoja sisustusjuttuja johon pojat ovat osallistuneet. Mulla on niin syöpynyt kuva verkkokalvoille siitä naulasta ruokapöydässä ;)

    VastaaPoista
  9. Kiva että teit tämän, oli kiva katsella ja lukea tämä postaus. Ja voi kuinka lohdullista!!! Olen itse kerännyt nyt aika kauan energiaa ja innostusta tehdä suursiivous kaappeihin ym, se tuntuu vain niin karmealta urakalta. Huh.

    VastaaPoista
  10. Nonna:
    Tämä oli hauska haaste :)
    Mä luulen, että en tule ikuisuuteen pääsemään kaappeihin saakka. Voimat ja aika menevät siihen, että teen pintapuolista raivausta ja tungen vaan lisää kamaa kaappeihin :( Sain sentään vähän perattua alkusyksystä tuota poikien vanhojen vaatteiden jättivarastoa. Saavutus sekin.

    VastaaPoista