4. marraskuuta 2022

Vapaaehtoistöissä

Tiimikaverini Olli on ollut mukana perustamassa Järvenpäähän muutaman yhdistyksen yhteistä hävikkiruuan logistiikkakeskusta nimeltään Yhdessä Katettu. Siihen kuuluvat yhdistykset hyödyntävät hävikkiruokaa omassa toiminnassaan. Paikallinen evlut seurakunta koostaa hävikkiruuasta jaettavia ruokakasseja ja esimerkiksi Setlementti Louhela valmistaa siitä kerran viikossa ilmaisen aterian ja mahdollisuuksien mukaan pieniä välipaloja tai kahvia/mehua ja pullaa toimintaan osallistuville ja sitä vetäville vapaaehtoisille.

Yhdessä Katettu on Ollille sydämen asia ja olemme puhuneet hänen kanssaan, että voisimme koota töistä porukan ja tulla vapaaehtoishommiin. Työnantajamme politiikan mukaisesti vapaaehtoistyötä saa tehdä max 2 päivää vuodessa ja sille on oma projektikoodikin. Arvostan tälläistä mahdollisuutta, että työntekijät voivat toteuttaa yhteiskuntavastuullisuutta työnantajalle tälläkin tavalla. 

Korona lykkäsi suunnitelmiamamme, mutta viimein lokakuun viimeisellä viikolla pääsimme hommiin. Minulle osui paikaksi Setlementti Louhela ja sinne tuli kaverikseni jo eläköitynyt tiimiläisemme Sirpa. Sirpan kanssa siinä mietimme ulko-ovella, että millaiset kuorinta/pilkontaurakka meillä on edessä, kun ruokaa tehdään noin 70 annosta.

Tapasimme paikan emännän ja kuulimme häneltä, että päivän ruuan valmistelut oli aloitettu jo eilen, joten edessä oli sellaista suht leppoisaa puuhaa. Paikan isäntänä toimiva Markus keksi, että kun kerran autoni seisoo pihalla, niin voisimme tehdä kierroksen hävikkiruuan jakelukeskukseen, jota kutsutaan Terminaaliksi.

 
Terminaalin tuotteita

Terminaalissa kaikki, mitä voi ja kannattaa pakastaa, niin ne pakastetaan. Tilassa on myös iso kylmiö. Viimeaikoina Terminaalissa on ollut aikaisempaa vähemmän tuotteita. Ruuanhinnan raju nousu on aiheuttanut sen, että punalaputetut tuotteet käyvät kaupoissa entistä paremmin kaupaksi ja tokihan kaupat aina yrittävät minimoida hävikin. Punalaputetut tuotteet ovatkin olleet somessakin paljon mielipiteitä herättävä aihe. Minulla on niin varsin käytännöllinen suhde: jos pystyn hyödyntämään punalaputettuja tuotteita, niin ostan ne. Eipähän mene hävikkiin ja ainahan rahan säästö on tervetullutta.

Tyhjiä laareja

Juuri saapui leipälähetys

Saalis

Kun tulimme takaisin, niin Sirpa oli emännän ja yhden vapaaehtoisen kanssa jo pitkällä ruuanlaitossa. Emäntä kutsuu kokkausta MacGyver kokkaukseksi. Siitä kokataan, mitä satutaan saamaan käsiin. Tällä kertaa oli tulossa spagetti-broilervuokaa, valmiita einesjauhelihapihvejä ja niille ruskeaa kastiketta, kasvislisuketta ja salaatteja. Keittiössä oli myös erikseen saatavilla kasvisateria. Jälkiruuaksi oli täytekakkua.

Spagettibroilervuuat alkavat olla valmiit uuniin

Sirpa valmistelee lämpöhaudetta

Salaatit, me teimme Sirpan kanssa vihreät salaatit kastikkeineen. Olen aika ylpeä siitä, että bongasin käynnillämme vielä rucolan ja baby pinaatin salaattiin.

Jauhelihapihvit menossa uuniin

Leipää ja karjalanpiirakoita

Jälkkäreitä

Minun annokseni. McGyver spagetti-broilervuoka oli tosi maukas ja juustoa oli päällä reilusti.

Meille oli annettu tehtäväksi ruokailun aikana seurustella asiakkaiden kanssa. Hieman vajaa puolet ruokalijoista oli vanhuksia. Heitä juttuseura ilahdutti suuresti. Juttelin pidempään Kyllikki-rouvan kanssa ja Kyllikki olisi kovasti toivonut, että olisin lähtenyt hänen seurakseen seurakunnan tarjoamille kahveille. Ihana Kyllikki! Ehdin jututtaa myös kahta vapaaehtoistyötä tekevää. Toinen heistä on lääkäriseuralainen. Lääkäriseuralainen auttaa tyypillisesti ikäihmisiä käymään taksilla terveyspalveluissa. Niissähän pitää osata ilmoittautua oikealle luukulle ja navigoida vielä oikeaan odotustilaan. Lääkäriseuralainen lähtee mukaan tukemaan sitä, että potilas pääsee perille ja takaisin kotiinsa. Toinen vapaaehtoinen oli myöskin teknologiateollisuuden palvelussa ja hän opettaa suomen kielen jatkokurssia Setlementti Louhelassa.

Minkälainen fillis jäi päivästä? Setlementti Louhelan työntekijät ja vapaaehtoiset ovat todella mukavaa porukkaa, jolla on tekemisen meininkiä! Meidät otettiin vastaan sydämellisesti ja pääsimme heti osaksi joukkoa. Päivä oli myös todella hauska!

Samanlaisia kokemuksia oli muissa yhdistyksissä hommia tehneillä työkavereilla. Ruokakassien kasaamisessa työkaverit työskentelivät vapaaehtoisten kanssa yhdessä. Siellä oli käyty keskustelua yhteisöön kuulumisen tärkeydestä ja siitä kuinka sitä tarvetta voi täyttää vapaaehtoistyöllä. Ruokakassihommaa tehdään suurella sydämellä! Mekin puhuimme paljon yhteisöön kuulumisen tärkeydestä Louhelassa. Sekä mielekkään tekemisen tärkeydestä. 

Vapaaehtoistyö toi silmiemme eteen yhteiskunnan eriarvoistumisen. Paha pitkäaikaissairaus tai talouden laskusuhdanteessa työpaikan menetys, voi aiheuttaa pitkäkestoisia ja raskaita vaikeuksia elämään. Ikäviä asioita voi tapahtua ihan kenelle vaan ja kaikki ansaitsevat tulla autetuksi. 

Päivä herätti monenlaisia ajatuksia ja oli meille kaikille osallistuneille hauska ja antoisa. Tyypillinen tiimipäivämme on keilaus ja mikäli budjettia riittää, niin pari olutta päälle. Yhdessä juttelimme, että saamaamme kokemusta ei voi edes verrata perustiimipäivään. Mikään määrä keilausta tai olutta ei pärjää sille energialle ja yhteishengelle, josta pääsimme osallisiksi.

Tämä myös laski meidän jokaisen kynnystä osallistua vapaaehtoistyöhön. Se on tekijälleen hauskaa ja antoisaa. Se on aivan totta, että hyvien asioiden tekemisestä tulee hyvä mieli. Suurin heittäytyjä oli erittäin huonosti suomea puhuva brittivahvistuksemme. Hän oli mukana pakkaamassa ruokakasseja ja viihtyi hyvin ja pärjäsi porukassa. Minä ainakin aion mennä käymään toivottavasti vielä tänä vuonna Setlementti Louhelassa uudestaan.

Oletko tehnyt vapaaehtoistöitä?
 
Kivaa viikonloppua!

8 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista! Työnantajan tuki vapaaehtoistyön tekemiseen on monin tavoin arvokas asia. Peukutan aina vapaaehtoistyölle ♡ Osallistun erilaisiin avustustempauksiin. Nyt neulon sukkia Ukrainaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kaikin puolin hieno juttu. Oli kiva auttaa, oli hienoa nähdä mitä tiimikaveri on ollut mukana rakentamassa ja päivä oli energinen, hyvänmielen päivä. Työnantajan tuki vapaaehtoistyöhön on hieno juttu.

      Ukraina on lähellä myös minun sydäntäni, mutta en osaa neuloa sukkia, niin täytyy osallistua taas muilla tavoin.

      Poista
  2. Mahtavan kuuloinen vapaaehtoistyöpäivä. Upeaa, että työnantaja antaa mahdollisuuden osallistua tällaiseen myös työajalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli monella tapaa hieno päivä. Työn tekeminen sujui tosi energisissä ja hyvissä fiiliksissä ja oli hienoa nähdä mitä tiimikaveri on ollut mukana rakentamassa. Työnantajan suhtautuminen vapaaehtoistyöhön on mahtava.

      Poista
  3. Ompa upeaa, että työnantajanne antaa mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä parina työpäivänäkin, jos oikein ymmärsin?
    Hienoa toimintaa. Sairaalakaveri on tosi tärkeä juttu. Olen useasti soittanut ja pyytänyt jollekin kotihoidon asiakkaalle tuollaista saattajakaveria. Koronan myötä tuo toiminta on vaan paikkakunnallamme kai hieman laantunut. Nykytilannetta en tiedä tarkalleen. Ruokakasseja ilmeisesti jaetaan ajoittain. Tuolla paikassa kerättiin myös asunnottomien keräykseen neuleita. Oli viime vuonna aika tyhjä laatikko, jonne vein oman osuuteni ;)
    Kyllä minäkin ostan punalappuja aina jos on käyttöön sopiva tuote. Olen entisen elintarvikekioskin myyjän tytär ja meillä oli usein (vähän liiankin usein...) kioskilta myymättä jääneitä tuotteita. Yleensä ne olivat ihan käyttökelpoisia, harvemmin ehtivät pilaantua.
    Suoranaista vapaahetoistyötä en nyt juuri muista tehneeni, mutta sitten on pakko mainita hieman pilke silmäkulmassa, että teen sitä vissiin lähes päivittäin kotihoidossa, kun suostun tekemään ylitöiksi venyviä päiviä, vaikka kukaan ei ole sitä minulta kysynytkään. Koska saan siitä kuitenkin palkan, se ei kai sitten ole vapaaehtoistyötä ;D
    Joka vuosi osallistun ainakin yhteen neulelahjoitukseen tai vastaavaan. Kai senkin voi vapaaehtoistyöksi luokitella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työnantajani ottaa yhteiskuntavastuullisuuden, tasa-arvon sekä ilmastomuutoksen aivan vakavissaan. Se on upeaa! Työnantaja sai pari vuotta sitten kotimaisen ja kansainvälisen tunnustuksen sama palkka ohjelmastaan, jossa selittämättömiä palkkaeroja sukupuolten välillä korjattiin.

      Korona on varmasti vaikuttanut saattajatoimintaan. Tässähän oli aikoja, jolloin yksikään ylimääräinen henkilö ei päässyt sisään terveydenhuollon tiloihin, jos asiakas luokiteltiin itsekseen pärjääväksi. Toivottavasti tilanne palautuu ennalleen.

      Neulelahjoitukset ilahduttavat vastaanottajia varmasti suuresti. Eikä ne neuleet valmistu ilman työtä, joten vapaaehtoistyötähän sekin on :) Tuo on kyllä pidemmän päälle raskasta, jos työt venyvät ylitöiksi ilman, että siitä on sovittu. Minulla on töissä jatkuvasti työajan ulkopuolella palavereja, pahimillaan niitä oli jopa 22-24. Nyt on onneksi rauhallisempi homma. En tiedä, että onko tuollainenkaan työn tunkeminen vapaalle pidemmän päälle haitaksi. Toisaalta työ on sellainen, että pystyn pitämään viikottaisen tuntimäärän kohtuullisena aloittamalla välillä myöhemmin ja pitämällä ajoittain saldovapaita.

      Poista
    2. Jatkuviin palavereihin varmaan kyllästyy. Mietin, jaksaisinko itse edes keskittyä jokaiseen... Itsellä kun on niin liikkuva työ, on usein koulutuksissa tms. tilanteissa ihan hirveitä vaikeuksia pitää silmät auki, kun ei ole tottunut istumaan paikoillaan. Silmien aukipitäminen suorastaan sattuu, jos sattuu olemaan kovin nukuttava olo ;D
      Oispa ihanaa, jos olis sellainen työaikapankki. Meillä ei saa ylitöitä vapaina, kun ei ole sitten taas tekijää sille vapaalle. Aikamoinen kierre on syntynyt työntekijäpulasta.

      Poista
    3. Hirvittävä määrä palavereja on välillä puuduttavaa ja myös raskasta. Joskus käyn seisomassa terassilla (tai no kesäisin tulee oltua siellä pidempiäkin pätkiä) ihan vaan että saan happea ja vähän jotain liikettä. Sitten on sellaisia palavereja, joissa on tunnettuja riitapukareita. Silloin ei väsytä, mutta ärsyttää :D

      Poista