Jopas oli viikonloppu! Ihan turboahdettu ihanuutta täyteen. Koko viime viikkokin oli poikkeuksellisen ohjelmallinen ja energinen.
Yritän vältellä, että tulisi tälläisiä viikonloppuja, joissa on kaksi harvinaisempaa menoa. Syksyllä on ollut niin paljon kaikenlaisia sairauksista johtuvia peruutuksia, että välillä ihanat jutut osuvat yhteen klimppiin.
Lauantaina olin ystäväni Lauran kanssa teatterissa ja sitä ennen syömässä. Laura on minulle vinkannut jo aikaa sitten kalliolaisesta italialaista ruokaa tarjoilevasta Madonna-ravintolasta, joka on saanut paljon kehuja somessa. Kallio on minulle aika näppärä paikka, kun meiltä ajaa sinne 10 minuutissa ja yleensä jostain ravintolan läheltä löytyy parkkipaikkakin. Korona vähensi ravintoloissa käymistäni todella paljon ja hyvin harvakseltaan minun tulee käytyä missään edelleenkään. Ravintola Madonna oli siis meille molemmille uusi tuttavuus.
Tarjoilijamme oli hyvä ja mukava ja kun kerroimme, että syömme vain pääruuat tai ehkäpä päälle jälkkärit niin hän suositustensa yhteydessä mainitsi annoksesta, joka hänen mukaansa on kooltaan sellainen, että hän suosittelee sen kanssa alkupalaa. Erinomaista tietoa, koska olisipa ollut tylsää istua nälkäisenä teatterissa. Se pienempi annos oli nimittäin minulla harkinnassa. Me molemmat valitsimme suositellut katkarapupastat. Se oli oikein maukasta. Runsas sitruuna taittoi kermaisuuden, katkaravut ja pasta laadukkaita. Mielestäni se oli oikein hyvä annos.
Otimme jälkiruuaksi suositellut tiramisut. Minä en kovin usein valitse tiramisua, koska se tehdään monessa paikassa suomalaisittain, käyttäen sokerikakkupohjaa savoyardikeksien sijasta ja unohtamalla marsalan tai edes Amareton reseptistä. Täysin suomalaista versiota tarjoili Madonnakin. Olin hieman pettynyt. Maussa ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta odotin saavani italialaisen tiramisun enkä sen suomalaista pikkuserkkua.
Priscilla - Aavikon kuningatar musikaali lunasti kaikki odotukset. Puvustus on kertakaikkiaan huikea! Iso esiintyjäjoukko nousee lavalle toinen toistaan erikoisemmissa ja hupsuissa satupuvuissa. Enkä kyllä muista tälläistä puvustuksen ilotulitusta nähneeni ikinä aikaisemmin. Vaikka kyllähän puvustus oli huikea myös Leijonakuninkaassa ja Catsissa. Musiikkina on takavuosien suurimpia discohittejä. Todellakin takavuosien, koska elokuva, johon musikaali perustuu on julkaistu vuonna 1994. Laulajat ja bändi ovat huippuluokkaa. Pääosien esittäjistä transsukupuolinen Clarissa Jäärni jäi soloissaan alle muiden tason, mutta vertailukohteet ovat kovia kuten diiva"kuoron" Maria Lund ja Johanna Försti ja muut pääosaesittäjät musikaaliuralle noussut Lauri Mikkola ja minun suosikseni noussut Niki Rautén.
Sunnuntaina meillä oli Säkenöivien Keksiäkäisten brunssitreffit. Olin luvannut hakea Marikan Turun junalta ja miettiä jotain pientä tekemistä ennen brunssitapaamistamme. Koska aikaa oli hieman niukasti kulttuurihuvituksiin, päädyimme uimahalliin. Ehdimme vetäistä mukavasti ruokahalua kasvattavat uinti/vesijuoksutreenit ennen brunssia. Brunssilla aika kului kuin siivillä ja juttua riitti. Dylan Tiksin brunssi oli varmaa perushyvää tasoa.
Alla Säkenöivät Keksiäkäiset ruuan äärellä:
Kävin vielä vaaria moikkaamassa brunssin jälkeen. Oli todellakin superviikonloppu. Kellot on nyt siirretty talviaikaan ja jään tässä odottelemaan, että milloin elimistöni alkaa vaatia talviunille siirtymistä. Marraskuun pimeys käy minulle vuosi vuodelta raskaammaksi ja voisin jäädä sängynpohjalle pötköttelemään ja odotella siellä joulua ja lunta. Ei auta kuitenkaan kokonaan jäädä pötköttelemään, koska töissä on vuoden kiireisimmät ajat meneillään. Ei auta muu kuin ottaa marraskuu päivä kerrallaan ja yrittää käydä piipahtamassa ulkona aina kun aurinko näyttäytyy.
Kivaa viikkoa ja alkavaa marraskuuta!
Kuulostaapa kivalta viikkikseltä! Ihanat naiset on aina voimaannuttavia ja musikaalit useimmiten huippuja. Herkkuruuista puhumattakaan :-D Toivotaan, että tuolla turbopläjäyksellä jaksaa marraskuuta piiiitkälle <3
VastaaPoistaOli hyvää seuraa, ruokaa ja ohjelmaa, keski-ikäinen ei noiden lisäksi kaipaa muuta kuin päiväunia ja päivänvaloa :D :D Kyllä tuolla energiaboostilla ja tällä viikolla näyttäytyneellä auringolla jaksaa taas jonkin aikaa taapertaa eteenpäin marraskuuta.
PoistaPriscilla musikaalin haluaisin ehdottomasti nähdä. Toisaalta vähän arveluttaa teatteriin meno jos kukaan muu ei enää käytä maskia siellä. Olen nähnyt Priscillan leffana ja se vei ihan mukanaan. Kiva brunssi teillä tyttöjen kanssa.
VastaaPoistaPriscilla on hieno. Suosittelen!
PoistaMinulla ja Lauralla on molemmilla iäkkäät ja alemman vastustuskyvyn omaavat läheiset, joten me olimme koko teatterireissun FFP2-maskit naamalla. Meidän lisäksemme muutamalla iäkkäämmällä henkilöllä oli maskit. Muuten maskit ovat marginaali-ilmiö käymissäni paikoissa ja julkisessa liikenteessä.
Meillä on sairasteltu tänä vuonna niin paljon, että Hra Kepposen kanssa käytämme maskeja kodin ulkopuolella samalla lailla kun pahimpaan korona-aikaan myös muidenkin virusten välttelyyn. Pojat huitelevat maskeitta :( On lähes mahdotonta saada omia nuoria käyttämään maskeja, kun kukaan muu ei käytä. Eli täällä odotellaan, että milloin tulee seuraava kierros koronaa. Olen ihan kyllästynyt maskeihin, mutta niitä käyttämällä pystyn tapaamaan isääni pienemmällä riskillä, että vien hänelle jonkun viruksen mukanani.
Kiitos viimeisestä, oli NIIN säkenöivän leppoisaa ja rentoa. Oletaan olla loistava tiimi me kaikki <3. Priscilla - Aavikon kuningatar liput hankittu, mutta se on ollut NIIN loppuunmyyty, että ekat (hyvät) liput sain vasta joulukuulle.
VastaaPoistaOli niin kiva nähdä!
PoistaPriscilla taitaa olla jälleen varsinainen myyntimenestys HKT:lle. On se hieno musiikin ja puvustuksen ilotulitus pimeään syksyyn :) Kivaa viikonloppua!