5. syyskuuta 2022

Vihdoinkin jotain elämää ja kunnon ruokaa

Minulla meni suolistotulehduksessa kaksi viikonloppua sairaana ja kolmas toipilaana. Ensimmäisen työviikon alku oli raskas ja syömisen kanssa oli vaikeuksia. Oloni alkoi kohentumaan ja päätin pitää kiinni suunnitelmastamma mennä torstaina ystäväni Ilonan ja hänen äitinsä kanssa mökillemme. Olimme varautuneet siihen, että minä en jaksa kauheasti tehdä mitään, mutta ajatus ympäristön vaihdoksesta tuntui houkuttelevalta.

Torstai-iltana ehdimme vielä saunomaan ja uimaan. Ilta oli aurinkoinen ja vesi oli vielä mukavat +18 astetta. Ajattelin, että en kestä yhtään kuumaa, mutta saunominen tuntuikin ihanalta. Ilona äitinsä kanssa kokkasi aika lailla maustamatonta kanaa ja riisiä, joka sopi minun vatsalleni. Perjantaiaamuna minut herätettiin aamupalalle syömään lempipuuroani. Puolilta päivin pidin puolen tunnin breikin ja kävin nauttimassa ihanasta auringonpaisteesta.

Ihanan aurinkoinen päivä!

Ilonan äiti laittoi meille lounaaksi kalaa ja perunoita. Ilona söi palaverissa, me söimme yhdessä Ilonan äidin kanssa höpötellen. Yllättäen kävi niin, että söin tuosta noin vaan lautasen tyhjäksi ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon. Ja sitten söin vielä sen ylimääräisenkin kalapalan. Ilonan äiti sanoi, että nyt meni ruokaa niin hyvin, että jos se vaan pysyy sisällä, niin tästä alkaa uusi nousu. Ja se pysyi.

Illalla meillä oli uimaporukan saunailta. Koska olin toipilaana ja Ilonalla pidempi työpäivä, ystävämme Sirpa tuli lämmittämään saunan. Sinne pitää kuitenkin kantaa vedet ja polttopuut. Lisäksi Otilia tuli saunomaan. Kyllä on meninki tuhdisti keski-ikäistä, kun suurena huvina on yhdessä saunominen ja uiminen. Ilonalla ja hänen äidillään oli sentään saunalonkerot. Otilia oli tuonut alkoholittoman oluen myös Sirpalle. Villi perjantai-ilta :)

Sirpan kanssa uimassa

Sirpa toi mukanaan illalliseksi todella maukkaan kinkkupiirakan.

Sirpan suolaiset piirakat ovat todella hyviä

Ilonan äiti teki salaatin


Lauantaiaamuna Ilona kävi viemässä äitinsä junalle ja oli ajaa hurauttanut hakemaan minulle yllätystä. Lauttasaareen on auennut ranskalainen leipomo nimeltään Jardin. Siitä tuli hetkessä niin suosittu, että aamuisin asiakkaat jonottavat croissantteja ja patonkeja. Koska kello oli 8:30, jono oli vielä lyhyt. Croissantit olivat aivan toisesta maailmasta kuin tavalliset kaupan croissantit. Päällinen on todella rapeaa ja siitä aiheutuu aikamoinen sotku. Sisus on mukavan kosteaa ja hieman sitkeää. Tykkään kyllä niistä peruscroissanteistakin, kunhan vaan niitä ei ole paistettu liikaa. Ilona oli ostanut myös suklaacroissantit ja ne olivat parhaat ikinä maistami suklaacroissantit. Rapea kuori, kostea sisus eikä liian makeaa.

Tämän verran oli jonoa, kun Ilona oli tehnyt ostoksensa

Ihan huipputuotteet

Croissanttien voimilla lähdettin hieman marjastamaan ja nauttimaan kauniista päivästä. Äkkiä oli poimurit täynnä.


Päätimme laittaa mahani todelliseen kokeeseen ajoimme bypiasin Sjökullan kartanon myymälään brunssille. Siellä on uusi ravintolayrittäjä ja tällä hetkellä jokatoinen lauantai on kaksi brunssikattausta.








Brunssi oli oikein maukas. Tykkäsin kaikesta. Hinta oli 35€. Arvioisin hieman kalliin puoleiseksi, siihen nähden että moni helsinkiläinen brunssi on 32€ ja valikoima on paljon laajempi. Toisaalta, nyt ollaan aika syrjässä ja brunssi oli hyvin laadukas ja kaikki maistui.

Mahat pullollaan meni mökille vaihtamaan vaatteet ja Ilona lähti poimimaan lisää mustikoita. Minä oli ihan vaan seuraneitinä ja yritin samalla etsiä kuopuksen digikasvioon puuttuvia kasveja. Perjantaina ja lauantain välinen yö oli kylmä, lämpötila oli käynyt neljässä asteessa ja pääsin ihailemaan ensimmäisiä syksyn värejä.



Saunoimme vielä lauantaina. Yhdessä yössä vedenlämpötila oli pudonnut yli kaksi astetta ja oli enää vajaa 16 astetta. Vesi tuntui niin viileältä, että aloin jo epäilemään, että onko minusta lainkaan osallistujaa tulevalle talviuintikaudelle.

 
Kolmen viikon tauon jälkeen olen palannut varoivaisesti kahvin maisteluun

Kyllä teki hyvää syödä hyvin ja jaksaa olla pystyssä ja tavata ystäviä. Alan uskomaan, että vatsa on jo toipunut ja kestää aika hyvin erilaisia ruokia. Vielä pitänee odottaa ennenkuin uskallan kokeilla jotain hyvin mausteista. 

Sairastamiset vetävät nöyräksi. Ennen suolistoinfektiota haaveilin äkkilähdöstä Egyptiin tai ihan minne vaan Afrikkaan. Sairauden aikana olen haaveillut, että kyllä elämä olisi ihanaa, kun voisin syödä lempiannokseni paikallisesta thaimaalaisesta ravintolasta ja juoda kahvia. Vielä on tuohonkin toiveeseen jonkin verran matkaa.

Kivaa alkanutta uutta viikkoa!

20 kommenttia:

  1. Tuhdin keski-ikäinen kuulostaa oikein mahtavalta. Mikäs sen parempaa kuin hyvä seura, mukavat jutut, yhdessäolo, ihana paikka (paikat), luonto, herkullinen ruoka, uinti, sauna... ja vielä vatsan parempi "kestävyys". Suunta on selvästi ylöspäin!
    Mukavaa syyskuuta! Kääk, en halua edes kirjoittaa tuota s:llä alkavaa sanaa, mutta kai se on pakko pikkuhiljaa hyväksyä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos pitäisi valita, että baariin vai uimaan ja saunomaan, niin baari häviäisi heti. Siksi (ja koronankin vuoksi) ei ole tullut käytyä baarissa muutamaan vuoteen :)

      Minä olisin mielelläni jatkanut vielä kesää, etenkin kun jäi juo kolme hyvää helleviikkoa ihan nauttimatta, mutta eihän tässä auta muu kuin myöntää, että se on syyskuu ja syksy on jo alkanut. Nyt vaan toivon, että olisipa aurinkoisia syyspäiviä ja tulisipa hieno ruska.

      Poista
  2. Ihanaa että paranit ja mahtavaa että sait sitten noin hyvän viikonlopun. Keski-ikäinen täällä hymisi että juu juu, tuollainen yhdessäolo on mahtavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä teki sielulle hyvää saada kiva viikonloppu ja kropalle teki hyvää, että sain syötyä kunnolla.

      Kavereiden tapaaminen ja yhteinen aika oli todella ihanaa. Lisää sitä taas jollain konstilla elämään!

      Poista
  3. Ihana kuulla, että voit jo noin paljon paremmin! Nauratti tuo brunssikuva, jossa on melkoinen kattaus edessä! :-D Ja se on kyllä niin totta, että sairastamiset vetävät nöyräksi. Mulle suurin oppi tänä kesänä on ollut, että ikinä ei saa pitää mitään itsestäänselvyytenä. Tämä pitäisi jo muutenkin tietää, mutta aina välillä se tuppaa unohtumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla alkaa onneksi elämä jo voittamaan, vaikka voimat ovat edelleen normaalia pienemmät. Ruokaa rakastavalle ihmisellehän on niin ihanaa, kun pystyy syömään muutakin kuin puuroa ja luonnonjugurttia :D

      Ei saisi todellakaan pitää mitää itsestäänselvyytenä, mutta helpostihan siihen sortuu. Meillä on kyllä tullut näitä pieniä ja suurempia nöyrtymisiä valitettavan tasaisena virtana viimeiset viisi vuotta. Mutta kuulunee omaan ja läheisten ikään.

      Poista
  4. Kiva kuulla, että olet tervehtinyt siitä viheliäisestä riesasta. Mukavaa alkavaa viikkoa 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämä alkaa voittamaan taas - onneksi!
      Kivaa viikkoa!

      Poista
  5. Mahtavaa, että voit jo paremmin! Olet kyllä jo enemmän kuin aikasi sairastamisesta kärsinyt.

    Silmiini pisti tällainen lausahdus: "Minä oli ihan vaan seuraneitinä ja yritin samalla etsiä kuopuksen digikasvioon puuttuvia kasveja." En vieläkään ymmärrä näitä kasviotehtäviä, joista vain supersuorittajat selviävät ilman vanhempiensa aputyötä 😳. Jommankumman lapsen kasvion kanssa kasvit tulivat uniinkin - kun keväällä kukkivia kasveja ei oltu ajoissa löydetty, tehtävä oli loppukesästä äidinkin avustuksella jotakuinkin mahdoton. Olisikohan tässä jotain parannettavaa?

    Mitäpä, jos joku valtaa pitävä tekisikin kyselyn oppilaille näistä kasvioista - kuinka paljon vanhempien apua niihin on tarvittu. Olisi hyvä saada päättäjille arjen faktaa kasvioahertamisesta 🤔

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä raju tauti, onneksi voin jo todella paljon paremmin.

      Ei kyllä koululaiset oikein jaksaisi motivoitua kasvion keräämiseen tai sitten pitäisi tosiaankin olla helpompi tehtävä. Nyt siinä on muutama kasvi, jota en ole löytänyt ikinä eikä kukaan lapsistakaan. Tämä on kuitenkin kasvio nro 3, jonka tekemisessä auttelen. Ensimmäinen kasvion tekijä kyllästyi hommaan nopeasti ja pisti kyllä saman verran tunteja kasvioon kuin seuraavatkin, mutta hänellä tunnit meni photoshopin opetteluun. Ajattelin, että onhan se hyödyllinen taito sekin ;)

      Poista
  6. Tuota brunssikuvaa minäkin katsoin, että pöytä näytti niin pieneltä :) Hyvä, että voit paremmin - se ja seura tekevät hyvää ! Ja nuo alun kuvat ovat kuin Suomi filmistä 🇫🇮❤️🇫🇮❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidät oli sijoitettu kahvilan puolella, kun olimme kahdestaan. Ja ne kahvilan pöydät ovat kyllä pienet :) :) Ja yksi meistä oli paastonnut kolme viikkoa ja viimein ruoka maistui :)

      Olen kyllä helpottunut, että olo on kohentunut ja ruoka pysyy elimistössä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

      Poista
  7. Hyvä, että alat jo toipumaan. Kroppa ja mieli eivät kulje aina samoja latuja.
    Ai kasviotkin voi nykyään kasata diginä! Toisaalta ihan hyvä, toisaalta helppo jakaa kavereiden kesken ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on just noin, että kroppa ja mieli eivät kulje samoja latuja - eikä todellakaan samaa tahtia. Mieli menisi ja tekisi vaikka mitä, mutta raihnainen kroppa kulkee paljon hitaammin :)

      Kasviot voi kasata diginä. Pitää olla kasvupaikkakuva ja sitten tarkka ja tunnistettava kuva kasvista, jossa on vieressä oppilaan nimi ja luokka. Sitten opettajat tekevät vielä parille kuvalle googlen kuvahaun selvittääkseen, että kasvio ei ole kopio netistä. Kopiointi kiinni jäämättä vaatii sen verran teknisiä taitoja, että ihan yhtä nopeasti ellei nopeamminkin käy kuvaamassa 80% kasveista. Meillä tosin esikoinen valitsi tuon kuvankäsittelytreenauksen ohjelmalla, jota minä en ole oppinut käyttämään :)

      Poista
  8. Pitääkin tsekata toi brunssipaikka, kiitos vinkistä! Miljöö tuolla Sjökullan kartanolla on ihana, ja mainio mm. kävelylle. Mökkeily on ihanaa, teillä oli järvivesi (?) aikas "lämmintä", meillä pintavesi oli viime vilo 15 c. Valoa viikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sjökullan kartano on kiva paikka ja minusta bypiasin myymälä siellä on todella kauniisti laitettu ja automatkallekin osuu kivaa maisemaa.

      Meillä oli tosiaan järvivesi vielä +18 perjantaina, mutta sitten yöllä oli ollut vaan se +4 ja lauantaina mittari näytti vajaa 16 astetta. Kyllä nyt vedet kylmenevät kovaa kyytiä. Lauantaina selailtiin netistä meriveden lämpötiloja ja Helsingissä oli tosi paljon alueellisia eroja. Osassa uimarantoja oli vesi +14 ja sitten oli muutamia rantoja, joissa vielä +18. Olisi saanut jatkua uimakelit pidempään.

      Poista
  9. Herran jestas siellä on taas tapahtunut, suolistotulehdus, voi ei! Toivottavasti kaikk hyvin nyt?

    Hurjasti kiitoksia brunssivinkistä, pikkuserkkujen kanssa ajoittain testaillaan eri brunssipaikkoja.

    Kivaa tätä viikkoa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin kaksi viikkoa sairaana ja kolmannen viikon toipilaana ja töitä yrittäen. -8kg 8 päivässä. Ihan järkyttävä tauti. Olisin mennyt sairalan päivystykseen tiputukseen, jos olisi ollut edes kohtuullinen jono ja pieni riski saada joku muu tauti vielä edellisen päälle. Nyt ruoka pysyy sisällä ja olo on kohenemaan päin, vaikka selvästi olen vielä väsyneempi ja voimattomampi kuin ennen tautia.

      Kivaa viikkoa!

      Poista
  10. Upea juttu, että vihdoin tuo inha suolistotulehdus on selätetty. Onhan se nyt melkoista ettei viikkotolkulla ruoka pysy sisällä ja paino vain laskee eikä olo kohene. 2019 kevään oman vatsatautini - joka kesti vain viikon - jälkeen osasin arvostaa kyllä sitä, että ruoka pysyy sisällä. Edelleen suosittelen paksusuolentähystystä.

    Onpa herkullisen näköinen brunssi. Nyt tuli nälkä ja onkin jo lounasaika.
    Kivaa päivää Rva Kepponen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä todella raju tauti ja ihan mysteeri, että mistä sellainen oikein pääsi iskemään. Olin paljon huonommassa kunnossa kuin koronassa.

      Poista