13. toukokuuta 2022

Hyvä yritys, mutta ei saavuttanut täyttymystään

Me ehdimme ostaa ystäväni Sirpan kanssa alkuvuodesta 2020 vuosiviisumit Venäjälle ja melkein ehdimme ostaa paritkin balettiliput. Meillä olisi saattanut olla mahdollisuus jopa lyhyeen tapaamiseen Venäjällä tanssivan suomalaisbalettitanssijan kanssa. Olimme aika balettifiiliksissä silloin. Tuli korona ja jäi Venäjän huippubaletit käymättä. Sitten näimme huikean taitavan Maria Kochetkovan tanssimassa syksyllä 2020 Kansallisbaletissa ja selvisi, että Maria tulee tanssimaan Joutsenlammen pääosan. Sitä olisi päästävä katsomaan heti, kun esitys tulee ohjelmistoon. Tuli taas koronaa, Marian sopimuskin ehti päättyä Kansallisbaletissa. Mutta meille tuli vihdoin odotettu baletti-ilta.

 

Oopperan sali on sellainen, että sinne on aina yhtä sykähdyttävä tulla. Joutsenlampi on yksi lempibaleteista ja olen nähnyt sen muutamaan kertaan livenä ja useita televisiointeja. Mieluisin toteutus minulle on ollut se, jossa Nina Hyvärinen tanssi pääosan 90-luvun alussa. Se oli mieleenpainuva kokemus ja muita toteutuksia olen aina verrannut siihen. 

Sirpan ja Ilonan kanssa baletissa

Tuntui siltä, että ensimmäinen näytös ei pääse kunnolla käyntiin millään. Lennokkuus ja draamankaari eivät toteutuneet. Balettiryhmä ei ollut parhaassa iskussaan, pienet epätarkkuudet näkyivät katsomoon. Pääpari teki perushyvää työtä. Minua hieman häiritsi se, että miessolisti oli aika lyhyt ja sirokokoinen. Pitäisi oppia asennoitumaan niin, että prinssillä ei ole alapituusrajaa. Tämä kaikki yhdessä aiheutti sen, että ensimmäinen näytös ei imaissut mukaansa vaan tuntui jopa hieman pitkäveteiseltä.

 
Nostatimme fiilistä väliajalla leivoksilla ja kuohuviinillä

Toisessa näytöksessä homma alkoi kulkemaan ja joutsenten joukkokohtaukset olivat hienot ja pääpari teki hyvää työtä. Kolmas näytös jäi toista näytöstä vaisummaksi, mutta onneksi selvästi ensimmäistä näytöstä paremmaksi. Lavastus oli aika minimalistinen ja olisin toivonut runsasta ja satumaista lavastusta. Voisin yrittää tapailla Jorma Uotista ja sanoa, että oli hyvä yritys, mutta ei saavuttanut täyttymystään.Parhaimmillaan olen poistunut baletista aivan hurmioituneena ja todellakin arjesta irtautuneena. Se on aivan mahtava tunne olla kunnolla haltioitunut! Nyt ei harmillisesti käynyt niin. 

Syyskuussa 2017 kävin katsomassa Kamelianaisen ja muistan vieläkin, kuinka upea se esitys oli ja tuntui, että leijailin monta päivää arjen yläpuolella ja erinomaisen Eun-Ji Han nimi on myös syöpynyt muistiini. Tuon illan fiiliksiä pääset lukemaan tästä: Fantastinen perjantai. Eun-Ji on suosikkejani, olen ihastunut häneen 2015 upeassa Kaunotar ja Hirviö baletissa. Siitä juttu täällä: Grand jeten verran irti arjesta

Ilona oli ehtinyt jo katsoa Joutsenlammen tammikuisen ensi-illan taltioinnin Stage24-palvelusta, josta se voi katsoa ilmaiseksi. Ilonan mielestä tuo versio oli parempi kuin meidän livenä näkemämme.

Tässä linkki Stage24 ja Joutsenlampeen: https://oopperabaletti.fi/stage24/joutsenlampi-tallenne/


Illallinen ennen balettia kallistui enemmän keskinkertaisen kuin loistavan puolelle. Kävimme syömässä Tokyo55 ravintolassa, jossa en ole käynyt vuosiin. Ilta alkoi hyvin. Cava oli hyvää ja tonnikala tartar kuten pitääkin ja scampitempurat olivat erinomaisia.


Taisin jo maistaa ennen kuvausta :) Scampitempura oli niin herkullista!

Tonnikalatartar, perushyvää!

Sitten alkoikin pienet pettymykset. Tarjoilija suositteli minulle friteerattua sushia. Friteerauspinta oli toki kiva, mutta kaikki sisällä olleet kalat olivat aivan läpikypsiä ja muuttuneet mauttomimmiksi. Kesällä 2021 söin vastaavalla tavalla tehtyä porosushia, joissa liha oli aavistuksen verran punainen sisältä ja ne olivat niin hyviä. Tokyo55 friteerattu sushiannos ei minusta toiminut. Sirpakaan ei hehkuttanut omaa makisushiannostaan.

Friteeratut sushit, alle keskitason annos minusta

Tässä vertailun vuoksi Utsjoella Deatnussa syömäni friteerattu porosushirulla. Aivan taivaallista!
Lisää upeasta Utsjoen majapaikasta ja ravintolasta täällä: Utsjoki.

Ilta oli toki juhlava ja oli ihanaa viettää sitä yhdessä hyvien ystävien kanssa. Koska balettiliput ovat niin kalliita, niin ajatuksenani on pitää ainakin vuoden tauko ennen seuraavaa balettikäyntiä. Jos esitys olisi saanut minut haltioituneeksi, niin olisi ostanut syksylle heti uudet liput. Hyvä lipputarjous voisi muuttaa mieleni :)

Ihanaa perjantaita ja viikonloppua! Minulla on toukokuu täynnä kaikenlaista kivaa ja huomenna tapaamme bloggaavien säkenöivien keski-äkäisten naisten kanssa. Mahtavaa!

6 kommenttia:

  1. Mukava viettää iltaa parhaassa seurassa <3 Se peittoaa varmasti tuon ruokakokemuksen. Balettiesityksen olen joskus käynyt katsomassa, mutta se oli kauan, kauan sitten. Täällä paistaa nyt aurinko! Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli juhlava ilta, vaikka aivan kaikki odotuksen eivät toteutuneet. Ei huono :D

      Kivaa uutta viikkoa sinulle! Joko on lomakampa käytössä?

      Poista
  2. Joutsenlampea en ole koskaan nähnyt, ehkä jokin kaunis päivä.
    Mutta hei aarrekarttailu oli ihanaa, varsinkin kun sai höpötellä samalla. Halit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa joskus käydä katsomassa, onhan se klassikkojen klassikko.

      Aarrekarttailu oli ihanaa. Tässä näin jälkikäteen mietin, että omastani tuli visuaalisesti huono. Olisi pitänyt teipata paperit heti aluksi yhteen. Mietin, jo että pitäisiköhän askarrella tyylikkäämpi versio :)

      Kivaa viikkoa!

      Poista
  3. JOutsenlampi on minultakin näkemättä, vaikka mieheni serkulta (valomestari ooppera-talossa) lippuja saamme tuonm tuostakin... ei oikein kuulemma itseään kiinnosta, heh heh!! Ehkä ihanin kokemus oli Peppi Pitkätossu baletti, kun mukana oli lapsenlapsista (tuolloin) 7- ja 5-vuotiaat... ensinnäkin olimme ennen näytöstä astelleet kulisseissa ja pojat istuineet lavalla n. 1,5m korkealla sohvalla... käsittämätöntä mitkä mittasuhteet kulisseissa onkaan... no se siitä... ensinnäkin he odottivat koko ajan noidan pataa lavalle, mutta hämmästyttävintä oli vilkkaiden ja niin eläväisten poikien herpaantumaton tuijotus lavalle, lähes koko ensimmäisen puoliajan.... ja varsin "sopottamalla" jossain kohdin isompi kysyi: "MIlloin ne puhuu?"... voi heitä... muistelevat vieläkin kokemusta....ja näköjään mummokin!
    Hih... ruokakokemus.... mulle liian usein käynyt näin... siksi innostus tehdä itse (tai siis kokeilla) "gourmeta" vain kasvaa, mutta porosushi... en ole kuullutkaan ja suupielet kostuu jo ajatuksesta....Yhteinen aika Ystävien kanssa... se kyllä kruunaa kaiken...makuelämysten toteutumattomuudenkin - eikös vain?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en käynyt katsomassa Peppi Pitkätossua. Pitkään mietin silloin, että pitäisikö mennä. Aikoinaan vein esikoisemme katsomaan Lumikuningatarta ja hän tykkäsi siitä. Alakoulussa olisi ollut Halloween-disco, jossa oli kauhukuja, joten ilmassa oli katastrofin ainekset ;) Ei harmittanut poikaa se, että pitikin mennä balettiin. Tarkoituksena oli viedä pienemmätkin pojat balettiin, mutta keskimmäinen jaksoi vaivoin vauhdikkaat musikaalit, niin jäi sitten viemättä. Mutta voisihan sitä vielä yrittää ainakin kuopuksen osalta.

      Minä haluaisin oppia tekemään parempaa ruokaa kotona, mutta edelleen homma hakusessa. Tykkään kyllä syödä ravintolassakin, mutta paremmassa paikassa tämän jengin syöttämisessä loppuu huvittelubudjetti nopeasti. Edullisemmissa paikoissa ei sitten välttämättä maku vastaa odotuksia.

      Viime kesänä Inari-Utsjoen reissu oli ihan käsittämätön. Yli 30 astetta hellettä pohjoisessa, upeita maisemia, ihania uimapaikkoja ja todella hyvää ruokaa. Pistää miettimään, että voinko enää koskaa palata sinne, kun kokemus oli niin täydellinen.

      Poista