Joulu

Me otimme varaslähdön jouluun ja ensimmäisen jouluaterian söimme jo aatonaattona yhdessä appivanhempieni ja mieheni veljen kanssa Tampereella. Appi oli järjestänyt meille oman joulujuhlan anopin hoitokodin isomman yksikön ruokalan kabinettiin. Linjastolounaan lisäksi meille oli tilattu joululaatikoita ja savulohta.

Hoitokoti juhlapaikkana ja hoitokodin ruuat eivät varsinaisesti kuullosta juhlamieltä kohottavalta, mutta meitä odotti iloinen yllätys. Koko ruokala ja erityisesti kabinetti oli koristeltu joulukoristein ja joulukukkasin. Ruoka oli todella maukasta! Anoppikin jaksoi seurustella kanssamme yli kaksi tuntia. Hienosti onnistunut etukäteisjoulu siis!

Huomasinkin hoitokodin ruokalassa useita omaisia ja ystäviä, jotka olivat tulleet ruokailemaan yhdessä hoitokodin asukkaan kanssa. Asukkaat olivat kaikki puhtaita ja siististi pukeutuneita ja tunnelma rauhallinen ja jouluinen. Minua ilahdutti todella paljon, että on tuollainen hoitokoti, jossa omaiset ja asukkaat voivat syödä yhdessä hyvää ruokaa ja jonka ilmapiiri on leppoisa.

Jouluaaton vietimme kotona, vaari eli isäni tuli meille syömään. Aatto meni muuten leppoisasti, mutta flunssa kaatoi Hra Kepposen sänkyyn kesken jouluaterian. Kuopus ja keskimmäinenkin ovat valitelleet oloaan ja räkäisyyttään.

Joulun kalapöytä: graavia lohta, siianmätiä, smetanaa ja sipulia, katkarapu"mössöä" ja rosollia

Ainoastaan keskimmäisellä oli lahjatoive ja hän sai himoitsemansa kännykän. Koska kännykkään piti laittaa myös omia säästöjä, esikoinen ja kuopus päättivät pärjäillä vanhoilla puhelimillaan. Heillä ei ollut sen kummempia lahjatoiveita, joten molemmat lähisukulaisilta rahaa. Paketeista löytyi kuitenkin myös kivoja lautapeleja, vaate ja leffalippuja. Niin ja tietenkin herkkuja.

Joulun suurin paketti oli minulle. Hra Kepposella oli mopo lähtenyt käsistä Black Fridayna ja hän oli ostanut minulle joululahjaksi kameradronen. Elektoroniikka ja kaikenmaailman härpättimet ovat tunnetusti mieheni intohimo. Lahja oli osuva, koska olen joskus katsellut droneja sillä silmällä, että sellainen olisi aivan mahtava luontoreissuilla ja matkoillakin. Olisipa ollut drone Vietnamin Halong Bayllä mukana. Olisin kuvannut sillä kaamoksentorjuntamateriaalia huikeista maisemista itselleni.

Joulupäivä meni yöpaitasillaan. Poikien toiveesta valmistin laatikkoruuista jaloimman eli lasagnen. Kun huusin poikia syömään, niin nopein tuli yläkerrasta juosten. Tapanina keitin tarmoskahvit ja paistoin joulutorttuja ja pakkasin ne kassiini ja lähdin äitini luokse hoitokotiin. Siinä se joulu hurahtikin ja olen jo palannut arkeen viettämällä yhden toimistopäivän. Kaiken joulusyömisen jälkeen tervehdin ilolla työpaikkakuppilan salaattibuffeeta.

Ollos ylistetty tuoreruoka ;)

Jouluinen esterata tuli selätettyä suhteellisen menestyksekkäästi. Olimme oikeana päivänä oikeassa paikassa ja ruokaa oli aina tarjolla. Jos nyt joku jäi vähän kaivelemaan, niin se on joulukortit. Vaarin muuttohössäkässä jäi joulukortit lähettämättä. Siis ne kortit, jotka suurella vaivalla nyrkersin itse. Vielä tätä kautta pahoittelut ystävilleni ja sukulaisille meidän osalta kortittomasta joulusta.

Leppoisia välipäiviä!