Elä myös itsellesi, osa 4

Neljä vuotta sitten lähdin tavoittelemaan arkea, joka sisältää hetkiä, jotka olen valinnut miellyttämään ja ilahduttamaan vain ja ainoastaan itseäni.

"Lähden tavoittelemaan arkea, johon mahtuu säännöllisesti hetkiä itselleni. Hetki voi vaikka olla termoskahvit luontopolulla, viiden ruokalajin illallinen, hyvä elokuva, uusi kahvila, treffit miehen kanssa, ystävien kokoontuminen tai se ensimmäinen hiuslakka, joka pitää lupauksensa. Hetki on minulle itselleni, aikuisen naisen makuun."

Hetkessä kauteni on noin kesälomasta kesälomaan. Se sai alkunsa siitä, kun syksyn painaessa hartioita ja mieltä lysyyn aloin miettimään, miten saada lisää iloa elämään. Ensimmäisenä vuotena opin paljon siitä, mitkä asiat tuovat minulle virtaa ja mitkä eivät. Ensimmäisen vuoden raportti on täällä, mutta noin lyhyesti opin että minulle toimii parhaiten ulkoilu, kädentaidot, kulttuuri ja hyvä ruoka. Tavarat eivät ilahduta enkä oikein ole mikään hemmotteluhoitoihminenkään.

Toisena vuotena Hetkien järjestämisestä alkoi tulla jo rutiinia, kooste täällä. Tutkin innokkaasti kulttuuritarjontaa, suunnittelin ulkoiluretkiä ja pieniä kahvipiipahduksia. Toisella kaudella tein matkailuirtioton toteuttamalla yli 30 vuotisen matkailuhaaveeni. Opin siitäkin paljon. Opin sen, että minun matkailuonneni ei ollut perheeltä pois. Mietin hyvin pitkään sitä, että onko oikein se, että voin investoida niin paljon rahaa ja aikaa itseeni.

Auringonlasku Helsingin Kulosaaressa

Kolmas vuosi meni jo hyvällä rutiinilla, kooste täällä. Kalenterissa oli sopivasti kivoja menoja sejä matkoja ja Pokemon Gon pelaaminen takasi rutkasti ulkoilua. Kolmantena vuotena jouduin jo välillä pitämään Hetkistä paastoa, koska kalenteriini kertyi välillä vähän liikaakiin menoa voimavaroihin nähden. Aivan mahtavaa sekin, että Hetkistä on ylitarjontaa. Aikamoinen muutos elämään, jossa olen välillä tuntetunut olevani pelkästään kotitaloustyökoneen ja toimistotyöntekijän risteytys.

Neljäs vuosi oli ulkoilun ja liikunnan osalta pettymys. Kolmantena vuotena olin jo hyvässä ulkoilu- ja liikuntarytmissä, mutta jälleen sain kantapään kautta oppia, kuinka nopeasti hyväkin rutiini hajoaa ja tilan ottaa huonot tavat. Syksyllä 2017 sairastimme syyskuussa rajun influessan koko perhe. Keskimmäinen joutui hoitoon Lastenklinikalle jälkitaudiksi iskeneen keuhkokuumeen takia, minä olin sairauslomalla kolme viikkoa. Elämäni pisin sairausloma leikkaustani lukuunottamatta! Loppusyksy menikin pitkälle lähinnä toipuessa.

 Kirsikankukkia Roihuvuoressa

Jouluaattona isäni kaatui ja hänen jalkansa murtui pahasti. Äitini päätyi laitoshoitoon samassa hötäkässä. Tammi-maaliskuun vapaat hetket menivät lähinnä huolehtiessa akuutista tilanteesta. Pääsiäisenä huhtikuun alussa isäni alkoi olla jo liikuntakykyinen ja samaan aikaan äitini sai vakituisen hoivakotipaikan. Sitten iskikin paha koivunsiitepölykausi ja niin siinä sitten kävi, että Hetkessä-vuoden ulkoilut ja liikunta jäivät liian vähäisiksi. Olen huomannut sen kyllä omassa jaksamisessani ja yritän parhaani pyrkiä takaisin hyviin rutiineihin.

Yksi syksyllä paljon aikaa vienyt asia oli alakerran uudistus. Saimme projektin aika kivaan vaiheeseen ennen joulua ja sitten se jämähtikin paikoilleen.

Sitten summeerausta kauden kohojutuista

Kulttuuri ja museot

Ystäväni Annan kanssa kiersimme monta museonäyttelyä Hetkessä-kauden aikana ja kävin taidenäyttelyssä yksinkin. Kinttupolkuja-blogin Marikan kanssa kävimme tutustumassa Ett Hem-museoon jouluasussa. Vuoden museoista jäivät parhaiten mieleen juurikin Ett Hem, Tuusulanjärven taitelijakotien kierros Kätevien Emäntien kanssa sekä tietysti vierailu Ankallisgalleriassa Ateneumissa.

Ankkojen alkuvoimaa :D

Halosenniemi

Kätevät Emännät kesäretkellä

Ystäväni Tiinan kanssa kävin baletissa katsomassa aivan ihanan Kamelianaisen. Se oli paras baletti pitkään aikaan. Tiinan kanssa kävimme myös katsomassa Turun kaupunginteatterissa Taru sormusten herrasta. Mukana reissussa meillä oli molempien esikoiset. Hieno teatterielämys! Työkaveriltani Ilonalta sain lipun Myrskyluodon Maijaan. Kesällä tuli käytyä kesäteatterissa kahdesti, ensin Suomenlinnassa katsomassa Yksi lensi yli käenpesän ja sitten Tuusulanjärvellä Krapin kesäteatterissa katsomassa Pokka pitää. Mielenkiintoista on se, että vaikka kesä oli niin helteinen ja aurinkoinen, niin molempina teatterireissuina satoi. Suomenlinnassa välillä niin paljon, että en meinannut kuulla repliikkejä sadekuurojen aikana.

Krapihovin näyttämöllä unelmamiehen kainalossa :D :D

Ystävät, läheiset ja juhlat

Elokuussa 2017 vietimme ystäväni Kirsin kanssa todella mukavan päivän Loviisan Wanhat talot tapahtumassa. Olin siellä ensimmäistä kertaa ja tykkäsin tungoksesta huolimatta todella paljon.

Pitkänpöydäntalo Loviisassa

Sairastelun takia rapujuhlat lykkääntyivät hurjasti ja lopulta pidimme ne ystäväni Jonnan perheen kanssa vasta Halloweenina. Moinen ajoitus oli kyllä puhdas vahinko.

Rapujuhlat

Leenan kanssa puhalsimme lasia ensimmäistä kertaa Hämeenlinnan Soda Shop Designissa. Anna oli mukanamme, kun kävimme tutustumassa Hämeen linnaan ja herkuttelemassa Popinossa.

Puhallan lasipalloa

Vappua vietimme kotona ystäväni Tiinan perheen kanssa

Yksi kevään parhaita juttuja oli, kun isäni pääsi sairaalasta kotiin ja vielä parempaa oli, kun kuntoutui liikkumaan keppien avulla. Ei ole isäni jalka parantunut vieläkään täysin, mutta tilanne on kuitenkin hyvä.

Kuopus, vaari ja esikoinen kahvilareissulla

Perustimme toimiston naisten Ilonan, Sirpan ja Otilian kanssa uimaseuran kesällä. Harjoitusaikataulu on aika väljä, koska treenit ovat max kerran kuussa. Kokoontumispaikaksemme on muodostunut Allas Seapool. Harjoitusten jälkeen tankataan ja siihen kuluu vähintään yhtä kauan aikaa kuin itse uintiin.

 Holidayssa olemme tankanneet useamminkin hiilareita rankan treenin jälkeen

Matkailu

Minulle matkat ovat aina vuoden kohokohtia. Edellisellä Hetket-kaudella tuli matkailtua enemmän pienemmällä budjetilla. Tällä kaudella matkailin poikkeuksellisen paljon kotimaassa. Varmaan oli upean kesän ansiota, että kotimaanmatkailu tuntui aivan mahtavalta. Aurinko paistoi, luonto oli aivan älyttömän kaunista ja uimavedet juuri sopivat.

Kauden ensimmäinen matka oli perhematkamme syyskuussa Lontooseen. Vaikka paljon teimmekin lasten ehdoilla ja kävimme paikoissa, jotka olen jo nähnyt moneen kertaan, niin matka oli elämyksellinen myös minulle. Kävin esikoisen kanssa Cotswoldsissa ennen kuin muu perhe lensi Lontoosen ja kävimme yhdessä myös Thriller-"musikaalissa".

Cotswolds

Tylypahkan junassa kohtasimme ankeuttajia 

Kauden mahtavin kokemus oli ehdottomasti ystäväni Jonnan kanssa tekemä Malediivien matka tammikuussa 2018. Maisemat olivat paratiisimaiset ja hotellin riutta oli aivan mahtava. Joka päivä snorklattiin ainakin kahdesti. Mietin pitkän aikaa Malediivien jälkeen, että matkustaisinko tulevaisuudessa vain ja ainoastaan Malediiveille.

Paratiisiranta

Pääsiäisenä nautiskelimme täydellisestä säästä Levin rinteillä. 

Kesäkuussa 2018 perhematkailimme Turkin Sidessä. Hotellissa oli hulppea uima-allas ja vesipuisto ja niinhän siinä kävi, että kaksi lapsista ei poistunut lomalla lainkaan hotellin alueelta :) Minulle reissun kohokohta oli retki Kappadokiaan.

Pegasos World hotellin jättimäinen uima-allas, josta kuvassa reilusti alle puolet

Kappadokia

Hra Kepposen kanssa vietimme minilomasen tutustuen Teijon alueeseen. Mathildedahlin ruukkialue oli suloinen, ruoka oli hyvää ja Teijon kansallispuisto oli mukava joskin hyvin helteinen. Majoituksen suhteen meillä kävi aivan mahtava tuuri ja todellakin nautin Villa Seaviewen huoneemme upeista merinäköaloista.

Mitkä maisemat!

Kesällä ajelin Etelä-Pohjanmaalle tapaamaan ystävääni Sirkkua. Sirkkuunkin olen tutustunut aikoinaan blogien välityksellä ja fyysisen etäisyyden vuoksi ystävyytemme perustuu vahvasti someen ja vuosittaiseen tapaamiseen. Sirkku esitteli kotikulmiensa parhaimmistoa ja sitähän riitti. Teimme suoretken, uimme suojärvessä, tutustuimme jääkauden muodostamaan pirunpeltoon ja suloiseen Kristiinankaupunkiin. Herkkuöverit vetäisimme Valkoisessa Puussa.

Pirunpelto

Sirkun luota jatkoin reissailua yksikseni ja kävin tutustumassa Poriin ja Raumaan. Hellekesänä Yyteri oli varsin vaikuttava paikka, mutta Puu-Rauma vei sydämeni. Ihastuin siihen palavasti.

Puu-Rauma

Hetkien järjestäminen sujuu jo niin hyvällä rutiinilla, että oikeastaan voisin päättää projektin. Tässä kohtaa voin täysin allekirjoittaa sen, että se mihin olen ajatuksiani keskittänyt on lisääntynyt elämässäni. Enpä olisi uskonut, että tuollainenkin vähän lattea lausahdus pitää noin hyvin paikkansa.