29. maaliskuuta 2015

Viimeinen virvontakierrosko?

Tänään iski sellainen pieni haikeus, että ei kai tässä ollut meidän perheen viimeinen virvontakierros? Kai nyt vielä ensi vuonna virvotaan? Esikoinen teki eilen illalla hienot vitsat, mutta tänään päätti, että hän ei enää virvokaan. Keskimmäinen ei halunnut lähteä ystävänsä taloyhtiöön, koska siellä isot pojat eivät enää virvo. Ilmassa on selvästi virvontalopun tuntua - niisk!

Eilen illalla meinasi kiinnostus virvontaa kohtaan loppua minultakin. Jäimme tänä vuonna aivan ilman askartelutarvikkeita :( Kaupoissa ei ollut höyhenen höyhentä. Sen verran olen aina ollut virvontanatsi, että meidän lapset lähtevät virpomaan vain pukeutuneina, loru opeteltuna ja kunnon vitsojen kanssa ;)

Periksi emme antaneet eilen illalla. Kaivelin kaikki vanhat varastot ja tiukasti laskettuna saimme joka vitsaan ainakin yhden höyhenen. Muut koristeet kehittelimme itse. Sinne upposi 15 vuotta vanha tylli, muutama metri korttiaskarteluun tarkoitettuja nauhoja ja piippurassien jämät.

Nämä tein kuopukselle, joka oli uimakoulussa oksatalkoiden aikaan

Koko satsi

Viime vuonna meillä kävi ennätysmäärä noitia, taisi olla 19 kpl. Määrä on yleensä siinä 10 paikkeilla. Tänä vuonna oli hiukan normaalia hiljaisempaa ja noitia kävi vain 8. Ilmeisesti emme enää ole tunnettu osoite virvontaikäisten keskuudessa. Minä tykkään virvontaperinteesta. Itse en ole ikinä lapsena virponut, mutta jo lapsettomana minusta ne ääni jännityksestä tärisevät pikkunoidat olivat ihana päivän piristys. Käykö teillä virpojia?

Meillä on ihan poikkeuksetta käynyt upeasti valmistautuneita noitia ja lupa kysytään aina. Takavuosina usein jossain seinän vierustalla lymyili äitikin :) Olen ottanut joka vuosi melkein jokaisesta virvontaporukasta kuvan ovellamme, niitä on aivan älyttömän hauska katsella näin pääsiäistä odotellessa.


Virvon, varvon vitsasella,
koitan kevätpajusella.
Onnea oksalla tällä
terveyttä toivotellen.

Meidän velhot kohtasivat pihalla noidat. 
Taitaa olla joka vuosi otettu yhteiskuva jonkun noitajengin kanssa.

Meillä on Hra Kepposen kanssa ensi vuodelle varasuunnitelma, jos pojat eivät enää virvokaan. Varasuunnitelma menee niin, että menemme kaksin virpomaan pari naapurinrouvaa. Virvontaoksaksi ajattelimme ruusua ja sitten menemme mörisemään ovelle "Saadaankos virpoa talon emäntä" :D Emmekä tarvitse edes palkkaa :D

Mukavaa palmusunnuntain jatkoa!

22 kommenttia:

  1. Meillä kuopus 9v kävi virpomassa muutaman lähimmän naapurin. Esikoinen 11 v ei enää lähtenyt virpomaan. Yhdessä teimme kyllä vitsat. Minullekin on tärkeää, että vitsoissa on kunnolla koristeita. Eilen löysin höyheniä Stockalta, aika monta kauppaa ehdin kiertää ennen kuin ne löytyivät. Lisäksi hyödynnettiin varastosta löytyneitä silkki- ja kreppipapereita.

    Tänä vuonna meillä kävi 8 virpojaa. Taitaa olla niin, että poikien kaverit ovat jo niin isoja etteivät enää virvo eivätkä ihan ventovieraat tule ovelle virpomaan. Kummipoikani käy sisarustensa kanssa meillä vuodesta toiseen ja se on kiva perinne. Ja muutama tyttönoita kävi myös ovella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän keskimmäinen täyttää nyt keväällä 8v, ehkä hänkin vielä virpoo ensi vuonna. Veikkaan, että kuopus ei yksin lähden kierrokselle.

      Meillä kävikin niin, että tämän postauksen jälkeen ovikello on soinut useamman kerran. Iltapäivän kierroksella on käynyt n. 10-vuotiaat tytöt. Veikkaan, että viimeistä vuotta saattavat virpoa nuokin nuoret neidot. Aikaisempina vuosina kaikki noidat ovat käyneet siinä puolenpäivän paikkeilla ja yhden jälkeen on noitaliikenne pysähtynyt.

      Poista
  2. Mutta tulipa hienot oksat vaikkei niitä höyheniä niin paljon ookkaan. Nyt tuntukin, että vitsoissa oli muuta enemmänkin kun höyheniä, mm.yhdessä Hyvää pääsiäistä lappuja. Tänä vuonna alottivat tavallista myöhemmin, ekat tuli yhentoista maissa, vanhimmat 11-vuotiaita ja munamenekin perusteella 11 virpojaa käyny. Meillä ei lapset virvo...tai Poika virpo kaverinsa kanssa viime vuonna ekaa kertaa, tänä vuonna herroilla oli muuta tekemistä. Ja eiköhän se ikäkin ala jo painaa :D
    Tipu kysy äsken, että miksei menny virpoon. Aiemmin ei puhunu mitään. Oonkin sanonu, että sitten voi mennä kun mun ei tartte lähtee mukaan. Askartelutalkoisiin tosin osallistuisin, tietty :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin virpojat kävivät huomattavasti totuttua myöhemmin. Johtunee varmaan iästä, ei ole niitä innokkaita 4-5 vuotiaita, jotka ovat nousseet klo 7 odottamaan, että joko saa lähteä :) Meillä varmaan askarrellaan oksia jatkossakin vaikka kukaan ei lähtisi virpomaan.

      Poista
  3. Vaikka olen kotoisin tosi maalta (lähin naapuri vajaan kilometrin päässä), niin kävin silti virpomassa joka pääsiäinen. Matkaa kertyi ihan älyttömästi, ja onneksi omat ja kavereiden vanhemmat joskus jeesasivat autokyydillä hakemalla / viemällä. Kun sitten asuin Tampereella opiskeluaikaan, ei virpojia koskaan tullut oven taakse. Usein en ollut kyllä varautunutkaan, mutta jostain syystä ne Hervannan opiskelija-alueet ei vissiin olleet suosituimpia lapsiperheiden keskuudessa tai ainakaan takuuvarmoja virpomispalkkioidenkaan suhteen, joten kaipa ne virpojat suuntasivat "paremmille apajille". Kotiseudulla ei taida olla enää juurikaan virpomisikäisiä lapsiakaan - tai virvottaviakaan :) Taitaa se muutenkin olla jo vähän menneen ajan juttuja.

    Vähän samaan tapaan kuin nuuttipukit aikanaan; äitini kertoi, että kävi lapsuudessaan Nuutin päivänä nuuttipukkina, mutta ei sellaista perinnettä ollut enää omassa lapsuudessani, vaikka siis ihan samassa pitäjässä asuttiin edelleen. Ehkä kahdenkymmenen vuoden päästä kukaan ei enää käy virpomassakaan? Nyyh...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on se legendaarisin virpoja käynyt ovella nimenomaa opiskeluaikana. Pikkukundi oli vääränä päivänä farkut jalassa koristelemattoman koivunoksan kanssa, että virvon varvon tuoreeks terveeks anna femma :D En antanut, vaikka noin röyhkeä yritys olisi melkein palkan ansainnut :D :D

      Minä luulen, että virvontakulttuuri saattaa pysyä pidempäänkin hengissä. Makeisteollisuudella on insentiiviä myydä erilaisia virvontapalkoiksi sopivia suklaita. Saahan tuolla karkin syönnin alkamaan viikkoa aikaisemmin.

      Minähän olisin ihan valmis myös trick or treatiin :)

      Poista
  4. Tuo on niin haikeaa. Meillä lähti 2007 syntynyt poika vielä ihan innoissaan virpomaan, eikä mitään vastaväitteitä vaatteista. Paitsiettä hametta ei suostunut laittamaan :) Aika moni samanikäinen kaveri ei suostunut enää - facebookin päivityksistä päätellen. Me asutaan alueella, jossa ei ole kovin paljon lapsiperheitä eikä nyt muutenkaan mitään kovin tiheää asutusta, mutta aina noita virpojia jostain ilmestyy. Ei montaa, mutta muutama. Tänä vuonna taisi olla ennätys kun pikkunoitia kävi 8. Siinä yhdet vakkaritytöt alkavat myös olla jo niin isoja, että mahtavatko ensi vuonna tulla. Mutta kun uusia noitia näyttää tulevan tilalle, niin hyvä. Minä tykkään tästä(kin) perinteestä ja pukeudun itsekin noidakasi. Kyllä on ovelle tulevilla lapsilla hyvät ilmeet kun oven avaa tällainen vanha noita-akka :D

    Tänä vuonna olen useasta paikasta (nettiartikkelit, pari blogia) lukenut ei-niin-kivoja kommentteja näistä virpovista pikkunoidista. Kun täällä Suomessa on sekoittuneet Karjalan, Länsi-Suomen ja Ruotsin virpomisperinteet (ja kai jotain muutakin) niin se ei näytä kaikkien pirtaan sopivan. Minusta tämä on kiva perinne ja pois turha ryppyotsaisuus tiukkapipoilta. Itsekin virvoin kummipoikaa roiskeläpällä. 'Pitsa sulle, palkka mulle.'

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se vähän haikeaa, kun omat lapset kasvavat ulos virvontaiästä ja jos ei naapuroston lapset löydä tietään meille :(

      Aivan huippua, että pukeudut itsekin noidaksi palmusunnuntaina! Pitää pistää itsekin harkintaan.

      Minä suon lapsille mielelläni virpomisen ilon - ainakin kun niitä käy meillä päin kohtuullinen määrä ja asiallisesti varustautuneina. Itse en jaksaisi siitä nipottaa. Joskus lapsettomina olen unohtanut ostaa karkit ja niinpä otin ovikellosta patterin pois. Ei ollut suuri vaiva :) Ja voihan sitä ovella sanoa ihan kohteliaasti, että ei kiitos tällä kertaa.

      Poista
  5. Meillä kävi kaksi eri noitaparia, molemmat omaa väkeä ja sovittuna. Yhtään vierasta noitaa ei ovella käynyt. On ne vaan suloisia kun ovat laittautuneet/laitettu ja tärisevät innosta ja jännästä.
    Omat ei ole virponeet enää vuosiin, mutta innokas perinne se meillä oli ja kaikki laitettiin aina kunnolla. Niin vermeet, vitsat kuin lorutkin.
    Kiva perinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne jännittyneet pikkutrullit ovat vaan niin söpöisiä :)
      Meillä kävi viimeisenä kaksi alakoululaista tyttöä muhkeine vitsoineen ja uuden pitkän lorun kanssa. Heillä oli molemmilla paksut letit, joiden kiinnityslenkistä roikkui pääsiäismunat. Eihän tuollaiset noidat voi muuta aiheuttaa kuin hymyä.

      Poista
  6. Meillä ei ole käynyt moneen vuoteen ketään, mutta tänä vuonna tytön luokkakaverin isoveli ja pikkuveli kävivät virpomassa. Kiva ylläri!

    Itselläni on omasta lapsuudesta virpomisesta negatiivinen mielikuva ja käsitys. Opin virpomisen olevan kerjäämistä ja ihmisten häiriköintiä. En ole siis innostanut omaa tyttöäkään virpomiseen mummolaa enempää. Tyttö ei ole kyllä ollut askarteluinnostuksestaan huolimatta koskaan innostunut vitsojen tekemisestä, vaikka niitä on aiempina pääsiäisinä yhdessä väkerrettykin. Tänä vuonna tyttö oli tehnyt pari vitsaa koulun iltapäiväkerhossa ja noidaksi pukeutuneena ja meikattuna kävi vitsoineen yksin virpomassa mummolassa ja yhden kaverinsa kotona - ja oli ihan tyytyväinen :D Ensi vuotta varten, jos vielä haluaa virpomaan mennä, niin pyydän kyllä valmistautumaan vähän aiemmin ja paremmin ja rekrytoimaan myös kaverin itselleen. Vaikka reippaastihan tuo yksinkin virpoi ja mummoltakin oli oikein kysynyt luvan virpomiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole itse lapsena virponut lainkaan. Ihan samat opit olen saanut myös :( Muutamat koulukaverini kävivät tutuissa paikoissa virpomassa, mutta ei meillä käynyt virpojia lapsuudessani. Taisin olla lukiolainen, kun meillä kävi virpojia. Aikuisena asuin kerrostalossa pitkiä aikoja ja niissä kodeissa kävi satunnaisesti virpojia. En varmaan ollut mikään huippukohde, koska usein oli unohtanut koko palmusunnuntain ;) Tässä nykyisessä asunnossa on käynyt joka vuosi virpojia, ensin naapureiden tuttuja lapsia ja sitten myöhemmin päiväkoti- ja koulukavereita. Joskus eksyy joku tuntematonkin lapsi. Ehkä se ilo virpojista lähti siitä, että ovella kävi niitä tuttuja lapsia, joilla yllättäen sitten ääni värisikin kovasti ja niin olivat Kyöpelinvuorelta lähtöisin eivät naapuriasunnosta :D

      Poista
  7. Aivan sama haikeus täälläkin, toinen pienimmistä ei enää edes mennyt ja pienin meni, mutta kenties viimeistä kertaa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä olisi niin ihana jäädyttää aika. Pitää pojat juuri tuollaisina ja päivääkään eivät vanhenisi eivätkä senttiä kasvaisi.

      Poista
  8. Meillä vielä miolemmat, 8- ja pian 11-vuotiaat lähtivät innolla virpomaan. Esikoinen uhosi, että totta kai hän käy virpomassa vielä kutosluokallakin! Toivottavasti... Meillä päin näkyi ilahduttavan monta isompaa noitaa =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että teillä virpominen on jatkunut ainakin melkein 11-vuotiaaksi, ehkä se jatkuu ala-asteen loppuun. Minä elättelen toiveita, että vuoden päästä keskimmäinen ja kuopus vielä virpoisivat yhdessä. Esikoinen olisi aivan hyvin voinut lähteä virpomaan, koska iltapäivän tyttöporukat olivat suurimmaksi osaksi hänen luokka-asteeltaan.

      Poista
  9. Meillä esikoinen 10v (!) oli ainoa innokas virpoja, kuopus 8v jostain syystä arkaili :)
    Mä oon ajatellut että lapset virpovat niin kauan kuin haluavat, mä en tähän vaikuta mitenkään... mutta joo hiukan haikeaa että pian se loppuu...
    Niin siis autoin kyllä varpujen teossa :)

    Iloa ja valoa pääsiäisviikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että sinun 10v vielä innostui virpomisesta. En minäkään erityisesti vaikuta lasten virpomishalukkuuteen, muuten kuin muistuttelen mahdollisuudesta autan vitsojen teossa ja pukeutumisessa. Mutta noin yleensä ottaen meillä on virpomissuotuisa ilmapiiri :)

      Samoin - iloa ja valoa pääsiäisviikkoon! Kummasti pelkkä ajatus kahdesta nelipäiväisestä viikosta piristää mieltä. Tänä vuonna näyttäisi siltä, että pääsen lopettamaan työt jo ajoissa torstai-iltapäivänä. Nyt juuri edes tuo karmea sää ei latista iloa lomapäivistä :)

      Poista
  10. Ihania virpojia! Ja todella kauniit oksat olitte koristelleet! Tuollaisia on iloa saada. :) Täällä vasta virvotaan ens viikon lauantaina. Meillä ei kovinkaa monia oo käynnyt virpomassa, josko edes muutama kävis! :) Varaudun kuitenkin näihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kata Maria :)
      En olekaan kuullut perinteestä, että virpominen tehdään lankalauantaina. Aivan uusi tapa minulle.
      Toivottavasti teille tulee virpojia :) Meillä "ylijäämäherkkujen" suhteen ei tule pitkäaikaista säilytysongelmaa, saas nähdä kuinka nopeasti virpojien varalakut katoavat :D

      Poista
  11. Meillä kävi 39 virpojaa. Vielä jäi muutama palkkio jäljelle :) meiltä meni vielä 11v virpomaan tosi hienojen oksien kanssa, saikin aika monta Kinderiä palkaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh, teilläpä on käynyt virvontakuhina :) Kiva, että teidän 11v vielä virpoi.

      Poista