14. tammikuuta 2015

Hiihtolenkki vesilammikkoon

Maanantaina sattui toistaiseksi elämäni erikoisin talviurheilukauden avaus. Aikamoinen saavutus oli se, että keskimmäinen onnistui -14 asteen pakkasessa kaatumaan ladulta vesilammikkoon ja kastelemaan mononsa ja hanskansa. Noin äkkiseltään tuo kuulostaa lähes mahdottomalta suoritukselta :)

Saimme maanantai-iltana vihdoinkin potkaistua talviurheilukauden käyntiin. Jouduimme hajauttamaan joukot. Hra Kepponen lähti esikoisen kanssa luistelemaan ja minä lähdin hiihdättämään keskimmäistä ja kuopusta.

Lähipururata kulkee merenrannan vieressä. Ennen pakkasia mereltä on tuullut kovasti ja se on painanut lahden vedet pururadan reunaan ja muutamista paikoista pururadan ylitsekin. Kun lämpötila on sahaillut edestakaisin ei vesi ole päässyt kunnolla jäätymään edes noissa lammikoissa.

Toistaiseksi kuiva ja innokkas hiihtäjä. Jäätä ja vettä näkyy pururadan reunassa

Keskimmäinen kuopusta nopeampana hiihtäjänä hiihteli edestakaisin ja sitten yhden käännöksen kohdalla suksi hiukan lipsahti, poika kaatui ladun viereen lammikon jäälle. Ohut jää murtui ja alla oli vettä. Poikaraukka ehti pelästyä, kun luuli hiihtäneensä mereen. Onneksi olimme kodin lähellä. 

Että sellainen hiihtokaudenavaus :)
Saas nähdä millaisen avauksen itse tekaisen. Ja milloin?

Sitkeästi ihmiset hiihtävät pururadalla, vaikka sen kunto on varsin vaihteleva eikä siellä ole latukoneella tehtyjä latuja. Voi olla, että latuja ei tulekaan, koska osa pururadasta on veden ja jään alla. 

Tältä näytti ennen viimeisintä lumisadetta. Katulamput ovat jään saartamat

Rantakaisteleita puineen on jäänyt veden ja jään valtaan. Yhtenä päivänä bongasin mielenkiintoisen näköiset "jääkotelot" kaatuneen puun alaoksilta.

Jääkotelot


12 kommenttia:

  1. No hyi, mahtoi olla kylmä kylpy! :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei kastunut kuin monot ja hanskat. Olihan aika yllätys, että tuolla säällä on lammikossa vettä.

      Poista
  2. Sinä voisit kokeilla vaikka jotain mäkihypyn tyylistä hiihtokauden avausta. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kauheeta! En mitenkään voi ymmärtää, että kuinka, joku uskaltaa mäkihyppytornista hypätä. Grazy people! Minun olisi pitänyt hypätä pojan kanssa uimahallissa 3m ponnahduslaudalta, mutta ei edes siitä tullut mitään. Hannarimamman piti tulla portaita pitkin alas :D

      Poista
  3. vesilätäkkö yli kymmenen asteen pakkasessa kuulostaa kyllä utopistiselta, mutta näissä nykyajan vaihtelevissa olosuhteissa mikään ei enää hämmästytä. MEillä on luistelu taas kova sana ja viimeksi eilen oli tarkoitus viedä neitiä lähikentälle luistelemaan. Jääpä oli vain niin surkeassa röpökunnossa, ettei maksanut vaivaa :( Latuja ei olla käyty vielä kurkkimassa, kun ei ole saatu aikaiseksi hankkia monojakaan. Jalka otti taas sellaisen kasvuspurtin, että hypättiin yht äkkiä taas yhden koon ylikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika yllätys oli tuo vesilätäkkö :) Tosin varoittelin poikia menemästä niille lammikoille, kun keskellä näytti sulalta, mutta että reunallakin vielä. Näissä 20 asteen vuorokausivaihteluissa näköjään tulee tällaisia ilmiöitä.

      Meillä pojat ovat aika innostuneita hiihtämisestä. Keskimmäinen on innostunut myös luistelusta. Täällä on taas lämpötila asteen plussan puolella, mutta harkinnassa on mennä illalla katsomaan, missä kunnossa luistinrata on. Esikoinen oli siellä luistellut eilen koulun kanssa.

      Urheiluvälineet ja kasvavat lapset ovat sellainen yhdistelmä, että koko ajan on joku liian pientä :( Pääkaupunkiseudulla kun ei tiedä, että pääseekö välineitä edes käyttämään, niin välillä tekisi mieli skipata koko talviurheilu. Toistaiseksi jatkamme yrittämistä :)

      Poista
  4. Nää kelit ovat viime aikoina olleet aivan uskomattomat....Ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säävaihtelut ovat tosiaan uskomattomat.

      Kuopuksella on esillä paksu Ticketin toppahaalari usean pakkasasteen päiville, toppatakki+toppahousut pienelle pakkaselle ja toppatakki+paksummat välikausihousut nolla ja plussakelille ja KURAHOUSUT. Sekä talvisaappaat ja talvikumpparit. Topparukkaset ja kurarukkaset. Pitää muistaa aina kytätä päivän sääennuste, että mitä kampetta pitää pistää päälle. Peräkkäisinä päivinä pojalla on ollut paksu toppapuku ja välikausihousut+kurahousut :D

      Poista
  5. Se on kyllä aika haastavaa kun sitä jäätikköä on lumen alla ja välillä sulaa ja välllä on kauheeta koppuraa. Onneksi mulla on nastajalkineet kun tuolla pimeässä lasit huurussa välillä laahustan... Vesilätäkköön en oo onneks vielä törmännyt;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nastajalkineet ovat omiaan ainakin pääkaupunkiseudun säähän :) Itselläni on sellaiset kenkien ympärille kiinnitettävät nastat.

      Poista
  6. Sama juttu täällä ei ole kunnon hiihtolatuja ja koiralenkillä kävely on hurjaa hommaa. Alan vakavasti miettimään nastajalkineita. Ei tästä töpöttelemisestä tule mitään.

    Mutta ihana pikku hiihtelijä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen nastoja - edes niitä kenkien päälle laitettavia läpysköjä, joiden pääasiallinen kuluttujakunta on mummot :) Mies osti sellaiset minulle muutama vuosi sitten, kun totesi että vanhenevan naisen huonot polvet eivät kestä kaatumista eikä edes niitä liukastelun korjaushorjahduksia ja äkkinykäyksiä.

      Turvallisia koiralenkkejä!

      Poista