Elämä on ollut aika arkista tällä viikolla ja edelliselläkin. Sairastelusta jäi jälkiyskä, joka on hiljalleen laantumaan päin. En ole uskaltanut käydä vaarin eli isäni luona enkä edes töissä pullapiirissä tai kuukausilounaallakaan. Ensi viikolla aion kömpiä täältä kotiluolastani ihmisten ilmoille. Ehkäpä jo nyt viikonloppuna lähden vaikka nautiskelemaan kulttuurista. Ulkoilemassa olen sentään käynyt.
Viime viikonloppuna yksi nuorisolaisistamme oli ollut viettämässä kavereiden kanssa hengailemassa Mustikkamaan uimarannalla ja kertoi nähneensä siellä todella paljon meduusoja. Olin lukenut lehdestäkin, että aina ajoittain Suomenlahden rannoille kertyy kuolemaa odottavia ihmisille vaarattomia korvameduusoja. Lähdimme Hra Kepposen kanssa katsastamaan meduusatilannetta. Retkeilykohde se on meduusabongauskin :)
Oli muuten ihana sää meduusabongaukselle
Kruunuvuoren silta on rakentumassa
Siinä niitä korvameduusoja kelluskelee
Sitten oli tälläinen pieni ja paksumpi korvameduusa, joka kellui jo väärinpäin
Hra Kepponen uskaltautui noukkimaan tuollaisen paksumman meduusan kuvattavakseni
Kiva merenrantaretki tuli meduusabongauksesta :)
Elokuussa bongasin jotain, mitä ólen nähnyt viimeksi alakoululaisena isovanhempieni mökillä. Näin nimittäin vaskitsan. Vaskitsahan on täysin harmiton ihmisille. Sehän ei ole käärme vaan jalaton lisko. Oikeastaan ihan uskomaton elukka: jalaton lisko. Vaskitsat syövät erilaisia hyönteisiä. Eivätkä edes pure ihmistä.
Minusta tämä vaskitsa on suorastaan söpö (ainakin poispäin mennessään)
Laitoin vaskitsakuvan Instastoriini. Brittiläinen instatuttavani laittoi minulle viestiä, että vaskitsa ovat erittäin yleisiä hänen asuinalueellaan ja niitä vierailee hänen pihallaan jatkuvasti. Minun bongaamani vaskitsa on kuulemma todella kitukasvuinen laiheliini. Väitteensä tueksi sain yhden vaskitsavideon häneltä. Otin brittivaskitsasta blogiini alla näkyvän suttuisen screenshotin, jotta tekin näette mitä tarkoittaa pullea vaskitsa.
Ulkomailla kaikki on suurempaa - myös vaskitsat :D
Minulta saattaisi jäädä puutarhahommat vielä enemmän tekemättä, jos pihallani oli säännöllisesti tälläisiä vaskitsoja. Tätä en enää voi sanoa söpöksi.
Sitten vielä Ilonan sukumökillä Ilonan tekemä luontobongaus. Joku nelijalkainen elikko oli löytänyt maa-ampiaisten pesän ja käynyt siitä isolla kourallaan survaisemassa pesän auki. Hunajaahan ei ampiaispesästä saa, mutta ei ollut pesänrikkoja tunnistanut mehiläisten ja ampiaisten eroa. Tassunjälki näkyi pesän lähettyvillä.
Viimeinen luontohämmästely liittyy puolukoihin. Olen aika usein poiminut puolukoita vasta syyskuun loppupuolella pienen määrän. Nyt yritin poimia puolukoita 21.9 ja niin on ollut lämmin kesä, että suurin osa puolukoista oli jo pudonnut maahan ylikypsinä.
Ihanaa, kun on viikonloppu edessä! Minua ei sateinen sää juurikaan haittaa, koska minulla on hyvä dekkari kesken.
Kivaa ja rentouttavaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti