Flunssaa ja mökkireissu sienimaastoon

Niin siinä kävi, että perheessämme pyörinyt flunssa tarttui lopulta minuunkin. Yskä on niin järkyttävä, että se estää nukkumisen ja selkää särkee yskiminen. Mieheni sukuseuralla oli viikonloppuna koko päivän retki ihanalla ohjelmalla, mutta minä jouduin jäämään kotiin sairastamaan. Maanantain ja tiistain olen ollut sairauslomalla enkä mielestäni ole työkuntoinen vielä keskiviikkonakaan. Flunssaoireet alkoivat pukata päälle jo mökkireissullamme viime viikolla. Ilona sai anottua enoltaan uuden mökkeilyajankohdan enonsa hallitsemalle sukumökille viime viikolle. Sinne meitä veti hyvät kantarellipaikat ja Ilonalla toki nostalgia. Hän on mökkeillyt siellä koko lapsuutensa ja nuoruutensa isovanhempiensa kanssa.

Viime viikon maanantaina saavuimme auringonlaskun aikaan lämpöisessä kelissä Tammelaan

Maanantaina kävimme ajoissa nukkumaan, jotta jaksaisimme seuraavana päivänä sieniretkeillä aktiivisesti töiden jälkeen. Sääennuste lupasi vielä koko tiistaille poutaa ja lämmintä. Illalla syömäni mikroruoka alkoi närästämään pahasti ja heräsin siihen aamuviideltä enkä saanut enää unta. Oli pakko juoda kaksi kupillista kahvia työpäivän aikana, jotta pysyin hereillä palavereissa ja sain jotain tehtyä. Siitäpäs seurasi mahakipua. Könkkäsin kuitenkin Ilonan perässä metsään mahakipuisena. Mitä sitä ei hullu keski-ikäinen tekisi kantarellien vuoksi :) Ensimmäiseksi Ilona vei minut ihan karmeaan ryteikköön, josta emme löytäneet mitään. Seuraava kohde oli onneksi helpompi kulkuisempi. Uusia sieniä ei ollut noussut, koska metsä oli aika kuivaa. Sieltä täältä löytyi hieman poimittavaa. Illalla saunoimme ja uimme. Järvivesi tuntui jo viileältä, mittarin mukaan pintavesi oli 19. Juuri kun olimme lopettaneet saunomisen alkoi hiljakseen sataa.

Tiistaina oli niin lämmin sää, että pistin etäkonttorin pystyyn mökin terassille, josta näkyy järvelle

Tiistain sienisaalis

Loimulohta, perunoita ja kantarellikastiketta. Niin hyvää!

Lounaalla herkuttelimme omenapiirakalla

Mökiltä on viehättävät järvimaisemat

Keskiviikkona teimme pienen pikapyrähdyksen metsään keskellä päivää, koska illalla Ilonan kaveri oli tulossa mökille kyläilelään. Hän sattui sopivasti olemaan Hämeenlinnassa työmatkalla. Olen tavannut hänet kerran Women in tech konferessissa. Kiva oli tavata uudestaan! Minulla oli illallisen valmistusvuoro ja tein kantarelli-pekonipastaa taas. 

Keskiviikon saalis - näistä poimi suurimman osan Ilona: Kuvan on ottanut Ilona.

Voi mitä herkkua jälleen tulossa

Päivän järvikuva

Torstaina heräsin vähän flunssaisena. Edessä oli pitkä päivä kotimatkoineen, joten jouduin jättämään sienestyksen väliin. Kylläpä harmitti. Sitten harmitti vielä enemmän, kun Ilonalta tuli metsästä kuvia. Vihdoin hän oli löytänyt runsaan kantarelliesiintymän. Minun haaveenani olisi päästä kerran poimimaan sellainen aivan puhtaaksi. Päivä oli taas mukavan aurinkoinen. Illalla harmitti lähteä kotiin. Toisaalta hieman flunssaisena paras paikka on kyllä oma koti.

Ihan huikean hyvät sienipaikat on tuolla mökillä Tammelassa. Toivottavasti pääsen joskus uudestaan. Suppilovahveroiden perässä ei tarvitse ajaa Tammelaan saakka, niin on löytynyt ihan kivasti meidän mökiltämmekin. Muuten täytyy sanoa, että sienestys meidän mökillämme verrattuna Tammelaan on aivan eri laji. Toisista metsistä niin kantarelleja löytyy ja toisista ei.

Ilonan upea kuva!

Kuvan on ottanut Ilona

No nyt on saalis! Pääsin osille :)

Mökkeilun lopuksi kävimme vielä soutelemassa järvellä mukavassa auringonpaisteessa.

Nämä etätyö-mökkireissut tuovat arkeen tosi kivaa vaihtelua. Oli mukava päästä näkemään Ilonan lapsuuden tärkeä paikka ja kokemaan parempia kantarellimetsiä.

Tiistaina minun kantarellidiilerini viestitteli, että vielä olisi todennäköisesti syksyn viimeisiä kantarelleja myytävänä. No arvaatte varmaan, että tietenkin ostin. Eläköön keski-ikäisen sienihulluus! Mökillä päädyttiin kokeilemaan kokkausta Repolaisen tyyliin kukkakaalista. Se onnistui erinomaisesti! Siitä lisää myöhemmin.

Pysykää terveinä!