Paluu arkeen ja tunnustus

Syksyllä iltapäivälehdet  pullistevat ohjeita, miten palata arkeen. Meillä tarvitaan hevimpää ohjeistusta. Ottaa nimittäin aika koville arkeen paluu. Onko teillä muilla yhtä hankalaa?

Päivä 1
klo 6:45 Herätys. Elimistöni huutaa unta, sitä on vaikea havaita, koska kolme lasta karjuu haluavansa nukkua. Mitäs ne Peltorin kuulosuojaimet maksoikaan?
klo 9 Syy tietokoneen tahmaamiseen selviää: lähemmäs 500 lukematonta sähköpostia
klo 10:30 Väsymys särkee silmiä, pilkkimiskohtaus työpöydän ääressä iskee.
klo 14 Aamun pilkkimisepisodin välttämikseksi kiskon päivän 6 espresson. Mahaan sattuu.
klo 15 Olo on kuin turpaan saaneella! Ei tämä kevyt toimistotyö voinut tälläista olla.
klo 15:30 Päivän pahin probleema: uskallanko ottaa riskin 7 espressosta ja siitä, että maha menee todella sekaisin vaiko riskin siitä, että pilkin liikenteessä? Uhraan mahani.
klo 16 Noudan lapset. Vastassa on iloista ja reipasta porukkaa "Me halutaan uimahalliin". "Äiti ei jaksa!" "Mutta me jaksetaan, sä voit vaan istua altaan reunalla". Pirteyden syy selviää myöhemmin: pitkät päiväunet (ja niistä saimme nauttia lomalla kerran tai kahdesti). Äitiä ei hymyilytä.

Päivä 2
klo 7 Lomalla kuivaksi oppinut kuopus saa raivarit, koska emme anna vaippaa (päiväkodissa oli saanut). Raahaamme kiljuvan ja potkivan ipanan autoon. Meteli sattuu korviin.
klo 10 Väsyttää ihan tolkuttomasti töissä. Alan kittaamaan taas espressoa.
klo 11 Selviää että pomo haluaa hommia tyyliin järjestä maailmanrauhan tai poista nälkäongelma elokuun aikana. Nyt pitäisi olla todella tehokas! Iskee paniikki! Juon lisää espressoa.
klo 14 Osallistun tietokoneen välityksellä koulutukseen. Jestas, että väsyttää. Havahdun siihen, että olen nukahtanut muutamaksi minuutiksi ja pääni retkahtaa niin, että niskaan sattuu pahasti. Kipeästä niskasta ei varmaan kehtaa valittaa työterveyshuollossa? Pakko juoda lisää espressoa.
klo 16:30 Lapset ovat väsyneitä ja aloittavat välittömän tappelun ja ulinan. Haluaisin itsekin käpertyä auton takapenkille marisemaan.
klo 21 Pakko mennä nukkumaan. Summa 6 espressoa.

Päivä 3
klo 7 Kuopus vetäisee uusinnan edellisen päivän vaipparaivareista.
klo 9 Alkaa hermostuttamaan. Ohjeet "maailmanrauhan järjestämiseen" ovat hieman pintapuoliset.
klo 14 Selviää, että työkaveri "maailmanrauhan järjestämisessä" on valinnut strategiaksi odottaa paluutani lomalta. Nyt on pakko saada lohtukarkkia. Ja kahvia.
klo 16 Työpäivä ei ole ihan surkea. Onnistun edistämään "maailmanrauhaa".
klo 21 Sammun lapsia nukuttaessa. Mies käy tiedustelemassa aionko peseytyä. En kykene.
Summa 5 espressoa, pysyn hereillä työpäivän ja lähes toimintakuntoisena

Päivä 4
klo 7 Kuopus saa vaipparaivarin. Silmiä kirvelee normaalia enemmän. Vilkaisu peiliin (josta tuijottaa pesukarhu takaisin) selventää asian -olisi kannattanut peseytyä illalla. Mulla on edessä etätyöpäivä -kiireinen sellainen. Vetäisen epätoivoisen ruhon aamuannoksen: latte + kofeiinitabletti

Kai tämä nyt ensi viikkoon mennessä tasaantuu? Mutta onneksi on tällainen kiva tunnustus. Sain tämän Koolta. Kiitos! Koo ompelee monipuolisesti (naiselle, lapselle, kodintekstiilejä) ja hyvin.

Ja sitten vastauksiin:

1. Lempiväri
Yhtä ehdottomasti yli muiden ei ole. Eniten pidän sinisen ja vihreän sävyistä ja niiden sekoituksista. Etenkin turkoosista ja petroolista. Ja lilasta. Sisustuksessa pidän tumman puun ja vaalean yhdistelmästä.

2. Lempiruoka
Minähän rakastan ruokaa. Eikä minulla taaskaan ole jotain ehdotonta lempparia. Nyt kun sesonki alkaa olla ovella, niin tokaisen tähän, että kanttarellikastike. Kaveriksi käy pelkät perunat, tai lohta tai pihvi.

3. Paikka
Meren (puhtaan, levättömän) rannalla, hyvässä säässä, kauniit maisemat. Yhtään en pistä pahitteeksi hienoa hiekkaa tai palmujakaan.

Sitten tunnustusta eteenpäin:
Kiala - blogiin Onni.
Tiitu - blogiin 40 on uusi 27
Talvikki - blogiin Kikkaillaan ja tikkaillaan
Annika - blogiin RetroSydän