Loma ja lomakommellus

Viime viikonloppuna vietimme pitkän viikonlopun Jämsässä rentoutuen ja Himoksella lasketellen. Fiilikset Jämsää kohden perjantaina ajaessa eivät olleet kovin korkealla, koska vettä oli satanut enemmän tai vähemmän kolmatta päivää. Koska mökkivuokra oli jo veloitettu luottokortiltani, ei kotiin jääminenkään tuntunut hyvältä vaihtoehdolta, etenkin kun mökillä meitä odotti ulkoporeamme. Meidän pojat ovat olleet täysin lumoutuneita ulkoporeammeesta vuosia. Viisi vuotta sitten pojat näkivät rautakaupassa ensimmäistä kertaa tyhjän ulkoporeammeen ja siitä saakka poreamme on ollut heidän haaveenaan.

Tällä kertaa emme majoittuneet Himoksen välittömässä läheisyydessä. Löysin vajaan 30min ajomatkan päästä kivannäköisen parinsadan neliön omakotitalon. Talo sijaitsee omassa rauhassaan ja ikkunoista on järvinäköalat, jotka ovat talvellakin kauniit. Talo oli saman hintainen kuin Himoksen mökit, joihin 5-henkinen perheemme olisi mahtunut. Meidän lapsemme majoittuvat tyytyväisenä ihan mihin vain, mutta rakastavat sitä, jos majoituksessa on jotain arjestamme puuttuvaa. Nyt oli poreamme ja ruhtinaallisesti neliöitä.

Alla muutama pimeässä otettu kuva talosta

Valossa kylpevä olohuone ei ole edukseen pimeässä

Päämakuuhuone - ja ne pahuksen lasiovet, joihin liittyvän juttu tulee myöhemmin

Pidimme talosta paljon. Perjantai-ilta meni todella myöhäiseksi ja me aikuisetkin istuimme poreammeessa pari tuntia. Lapsethan menivät sinne jo ennen meitä. Poreammeessa lilliessämme kuuntelimme kylänraitilta kuuluu nuorison meteliä. Se ihmetytti meitä suuresti, koska 900 asukkaan taajamaan keskustaankin oli matkaa pari kilometriä. Alueella oli siis vain muutamia taloja ja lähimpään naapuriin muutama sata metriä.

Poreilu pimeässä yössä

Piti laittaa tähän vertailun vuoksi kuva edelliseltä Himoksen reissulta, kun yövyimme siellä 4 vuotta sitten. Voi niisk, ei ole meidän perheessä enää tuollaisia pikkusöpöläisiä!

Pitkällisen poreilun jälkeen piti tietenkin rasvata iho hyvin. Kello oli varmaan reilusti päälle yhden, kun makailin hyvin vähissä vaatteissa selkä tuon päämakuuhuoneen ikkunaan päin. Kuulin jostain, kun joku koputti ikkunaan. Karjaisin vaan "Se ikkunaan koputtelu loppuu nyt heti". Toki ääni aivan kun kuului selkäni takaa. Ajattelin kuitenkin, että lapset siellä taas hölmöilevät. Hetkeä myöhemmin kuului uusi tosin hiukan hiljaisempi ja lyhyempi koputus ikkunaan. Käännyin katsomaan päämakuuhuoneen lasioviin ja eikös siellä ollut joku tyyppi. Pelästyin aivan mielettömästi! Kiskaisin peiton päälleni ja huusin Hra Kepposta paikalle. Häntä piti huutaa varmaan toinenkin kerta, koska hän oli aivan toisella puolella taloa siistimässä kylpyosastoa. Kun Hra Kepponen tuli paikalle nuori mies päätti poistua, Hra Kepponen ehti nähdä kuinka hän meni talon kulman taakse, kuulemma liikkuminen vaikutti sellaiselta, että kyseessä oli humalainen nuori mies. Fiilis oli kerta kaikkiaan ällöttävä ja minusta suorastaan jopa pelottava. Harmitti, että olin jättänyt verhot auki. Ajattelin, että aamuherätys olisi parempi, kun huoneeseen mahdollisesti paistaisi aurinko suoraan sisään. En osannut kuvitella, että paikallinen nuoriso keskellä ei mitään hiipparoi talon ympärillä yöllä. Nukuin todella levottomasti koko yön.

Seuraavana aamuna kirkkaassa päivänvalossa pelko oli pois pyyhitty. Pystyin ehkä repimään huumoria asiasta. En nimittäin olisi uskonut, että jämsäläistä nuorisoa kiinnostaa tuhdin melkein 5-kymppisen mamman tirkistely. Tästä lähtien nukun verhot tiukasti ikkunan edessä!

Himoksen rinteet olivat ikävästi jäiset, mutta toki yllättävän hyväkuntoiset siihen nähden, että edellisinä päivinä oli satanut vettä. Kyllä siinä kävi mielessä, että talvet ovat menneet niin huonoiksi Etelä-Suomessa, että hyvän laskettelukokemuksen pystyy takaamaan varmasti vain kohteet Vuokatista pohjoiseen. Sinänsä Himos on kyllä tosi näppärä viikonloppukohde ja minusta rinteet ovat selvästi eteläisen Suomen parhaimmat. Sää Himoksella oli sinänsä hyvä, välillä jopa liian lämmin vaatetukseen nähden. Syynä oli ajoittainen huumaava auringonpaiste.

Meidän laskettelukausi päättyi Himoksen reissuun. Harmillisen vähäiseksi jäivät tällä kaudella laskettelupäivät :( Pitänee sitten ensi talvena yrittää jälleen kokonaiseksi viikoksi pohjoiseen, kun Hra Kepposellakin on vuosilomaa käytettävissä.

Kaikkiaan kiva reissu, vaikka mielelläni olisin voinut ensimmäisen yön episodin jättää väliin. Poreamme oli laskettelulomalla ihana lisä. Rinnepäivän jälkeen on ihana lillua altaassa ja antaa poreiden hieroa jalkoja.

Rentoutumiseväät poreiluun. Nuo puolikkaat kuoharit ja shamppanjat ovat osoittautuneet meidän alkoholin kulutukselle juuri sopiviksi. Minusta pullossa on juuri sopivasti kahdelle.

 

Kivaa viikonloppua!

Tullin Saunan brunssi

Tampereen minihiihtolomasella tapasin ystävääni Leenaa brunssilla. Leena valitsi brunssikohteeksi Tullin Saunan. Leena varmasti arvasi, että viehätyn kovasti Tullin Saunan konseptista. Tullin Sauna on aivan Tampereen keskustassa ja samassa tilassa toimii sekä yleinen sauna että ravintola. Ravintola tarjoilee aamulla aamiaista, arkisin myös lounasta ja à la carte listalta ruokaa iltaan saakka. Viikonloppuisin on tarjolla teemabrunsseja. Ravintolan kanssa samoissa tiloissa on myös kabinetteja yritysten tai vaikka kaveriporukoiden käyttöön. Konseptiin kuuluu myös ravintolan läheisyydessä sijaitseva hotelli. Tokihan tällainen paikka piti käydä tsekkaamassa!

Sisään astuessa huomio kiinnittyy ensimmäiseksi hirsiseinän pätkään ja sen edessä olevaan rakennelmaan, joka on kuin suuri laituri. Tilassa on siis todellakin kaksi kelohongista käsin veistettyä hirsisaunaa. Sitten katse osuu sinkkiämpäreiden riviin. Saunoja saa mukaansa ämpärin, joka sisältää kaiken tarvittavan saunakamppeen pyyhkeen, pefletin, peseytymistuotteet ja uikkarinkin saa lainaan. Saunakonseptiin kuuluu myös vilvoittelupiha. Harmillisesti emme tällä kertaa ehtineet koestamaan lainkaan saunaa.

Hirsiseinää ja saunojien sinkkiämpärit

Tullin Saunan ravintolasali

Brunssin teemana oli All American. Tarjolla oli useampia salaatteja, perunanachoja dippeineen, gumbokanaa, macncheese, kananmunapekonibriosseja, juustokakkua, lettuja ja suklaapirtelöä. Brunssi oli minusta maukas. Parhaimmat olivat kananmunapekonibriossit, jälkkärit ja maustettu jäätee.

Me vakavat keski-ikäiset osaamme ainakin poseerata :D :D :D

Kanamunapekonibriossit olivat taivaallisia, ruokaisimmassa salaatissa hiukan häiritsi se, että siinä oli niin paljon erilaisia aineksia. Ainakin homejuuston olisi voinut jättää pois.

Kulhossa juustokakkua ja vadelmakastiketta - todella hyvää

Leenan kanssa naurettiin, että näytämme aina hyvän ruuan jälkeen tyytyväisiltä ellei jopa suorastaan onnellisilta valokuvissa

Tullin Sauna oli kiva konsepti! Pisteet nuorille yrittäjille. Vastaavia paikkoja, joissa on aivan oma tunnelmansa ja jotain valtavirrasta poikkeavaa olisi kiva löytää lisää. Olisiko sinulla vinkata minulle jokin kiva paikka?

PS. Kävimme vielä katsomassa Leenan ja minun koko perheeni kanssa Vapriikin Draculanäyttelyn.  Se kokemus jäi aika pliisuksi, mutta Suomen parhaat luontokuvat 2018 näyttely oli aivan mahtava. Pojat viihtyvät Vapriikissa mainiosti pelimuseon vuoksi.

Amurin Helmen aamiaisella rinteeseen

Minulla ja miehelläni ei ollut taaskaan mahdollisuutta pitää koko viikkoa lomaa koululaisten talvilomaviikolla. Suunnittelimme jälleen päivän tai kahden lomaa. Koska appi tarvitsi anopin hoitoapua Tampereelle, niinpä päädyimme viettämään taas minilomasen Tampereella. Pojat olivat tyytyväisiä siihen, että talvilomalla oli 3 arkipäivää rajoittamatonta peliaikaa :)

Hiihtolomaviikon säät ainakin Helsingissä olivat pääosin ärsyttävän sateiset. Onneksemme talvilomaviikon perjantai valkeni aivan älyttömän aurinkoisena ja pakkasta oli muutama aste. Reippailimme koko perhe aamiaiselle Amurin Helmeen.

Amurin Helmi kahvila sijaitsee Amurin työläismuseokorttelissa. Museokortteli on auki vain kesäkautena. Rakastan interiöörimuseioita ja Amuri on minusta erinomainen museo. Amurin Helmi jatkaa hienosti museokorttelin menneiden vuosikymmenten tunnelmaa.

 Amurin myyntitiski voisi olla ties miltä vuosikymmeneltä ellei elektroniikka paljastaisi

Kahvilassa on muutama vanha huonekalu lisäämässä tunnelmaa

Ihanat vanhat ikkunanpokat

Viikonloppuisin aamiainen maksaa 9€ per aikuinen, arkisin 7,5€, lasten aamiainen on 5,5€. Meidän 10v pääsi vielä lastenhinnalla. Aamiainen sisältää herkullisen kuohkeita tuoreita sämpylöitä, kinkkua, juustoa, tomaattia, salaattia ja kananmunia. Lisäksi tarjolla on päivittäin vaihtuva puuro. Meidän aamulle osui hyvin haudutettu neljän viljan puuro, jonka kanssa oli keittiön omaa mustikkakeittoa. Puuro oli niin hyvää, että teini söi pelkkää puuroa ja pullan. Juomina on mehua, teetä ja kahvia. Suun saa makeaksi voisilmäpullilla tai omena-kanelipullakranssin viipaleilla.

 Voipullat ovat hetkellisesti loppu

Tavallisena perjantaiaamunakin Amurin Helmessä kävi aikamoinen kuhina, pöytätilaa riitti kuitenkin hyvin eivätkä kaikki asiakkaat olleet aamiaisella. Amurin Helmen laskiaispullat näyttivät niin herkullisilta, että hetken harkitsin sellaista aamiaiseksi ;)

Mitä tykkäsimme:
+viehättävä sisustus ja ilmapiiri
+ystävällinen palvelua
+perushyvä, joskin hieman suppea, aamiainen
+erinomainen puuro ja mehukeitto
-jäin kaipaamaan jotain hedelmäistä lisuketta aamiaiseen
-/+lapsista se ei ole mikään ravintola/hotelli/kahvila-aamiainen, jos siihen ei kuulu pekonia :) Se seikka on aikuisten mielestä ihan vaan plussaa

Amurin Helmestä jatkoimme matkaamme Sappeelle laskettelemaan.

 Matkalla piti lämmitellä monoja, jotka olivat olleet yön ylitse suksiboksissa

Sappee on kiva päiväkohde. Rinteet olivat vaihtelevista säistä huolimatta pääosin hyvässä kunnossa, eikä Etelä-Suomen hiihtolomaviikon arkipäivä aiheuttanut pitkiä hissijonoja. Mikä parasta, saimme nauttia koko päivän ihanasta auringonpaisteesta.

Kahvilan kapasiteetti ei valitettavasti riittänyt asiakasmäärän palveluun. Me puuron ja kananmunat syöneet aikuiset olisimme pärjänneet rinnepäivän ihan vaan munkkikahveilla, mutta pojille iski nälkä ja harmillisen kauan odottelimme ruokaa. Kaikkiaan kaikkiaan päivä oli oikein onnistunut.

24 kysymystä elämästä

Sanni blogista Neljäntienristeys haastoi minut pysähtymään ja miettimään elämääni ja vastaamaaan 24 kysymykseen. Kysymykset ovat tulleet Sannillekin haasteena Vihervaaran Anna-blogista. Aika monta kysymystä, ehkä liian montakin jos vastaus on pidempi kuin muutama sana :) Tykkään tälläisistä kysymyksistä, jotka paljastavat vastaajan ajatusmaailmasta jotain. Toisaalta olen aika allerginen hömppäkysymyksille pukeutumisen vaikutuksesta minuuteeni tai ihan lässynlää-osastolle. Mutta alla siis vastaukseni.

Mitä rakastat?
Se ilmeselvä asia eli perhettäni ja muita läheisiäni. Mahdollisuutta elämää oman näköistä elämäni.

Uusia kokemuksia ja pieniä seikkailuja.
Silmiä hiveleviä maisemia ja hyvää ruokaa.
Jaettua naurua, rentoa oloa yhteisessä ruokapöydässä läheisten kanssa.
Metsän ja meren tuoksua, meren kimallusta

Missä olet tosi hyvä?
Ongelmanratkaisussa, ideoinnissa, työssäni ja nukkumisen määrässä. Paineen kestämisessä.

Mikä tai kuka saa sydämesi lyömään nopeammin?
Turkoosi meri, auringonlaskut, huikean sininen taivas ja poutapilvet.
 

 

Mikä tai kuka saa sinusta parhaat puolet esiin?
Ensimmäisen kysymys, josta ei tule mitään mieleen. Ehkä haastavat tilanteet ammatillisesti, muutoin loma ja viikonloppu.

Mitä haluaisit oppia?
Saamaan sellaisen keskusteluyhteyden lapsiini, joka kantaa teini-iässäkin.
Haluaisin oppia soittamaan selloa tai edes kitaraa.
Oppia säännölliseen liikuntaan ja terveellisempään ruokavalioon.
Haluaisin oppia laittamaan uusia, herkullisia ja suht. terveellisiä ruokia.
akvarellimaalausta, huonekaluentisöintiä, ehkä jonkin kielen.     

Mistä haluaisit tietää lisää?
No vaikka mistä! Tekoälystä, robotiikasta, ilmastonmuutoksesta, psykologiasta, pelituotannosta, rakentamisesta, sisäilmaongelmista, sijoittamisesta ja ravintolabisneksestä ainakin.

Onko sillä väliä viiden vuoden päästä?
Elämän perusstruktuurien kannalta tuskinpa on. Mutta olisihan se nyt sekä sääli että suoranaista haaskausta, jos menisi viisi vuotta, enkä tietäisi mistään minua kiinnostavasta asiasta mitään uutta.

Mitkä unelmasi olet saavuttanut?
Rakkaus, perhe, työ, koulutus, olen saanut asua ulkomailla, tehdä paljon mielenkiintoisia asioita sekä töissä että vapaalla, elää aika terveenä ja aika vakaassa taloudellisessa tilanteessa, ystävät. 

Missä tilanteessa / millainen olit vuosi sitten? Entä viisi vuotta sitten? (Olet varmasti mennyt eteenpäin, vaikkei siltä aina tunnu.)
Vuosi sitten elämäntilanteeni oli raskas johtuen vanhemmistani. Isäni oli juuri päässyt sairaalasta kotiin pyörätuolissa ja äitini odotti vakituista hoivakotipaikkaa. Elämäntilanteeni on nytkin raskas, vaikka omien vanhempieni tilanne on tällä hetkellä vakaampi, elämme kriisiä mieheni vanhempien tilanteesta johtuen. Teinin kanssa taitaa olla jopa helpompaa nyt kuin vuosi sitten. Tunnen itseni väsyneemmäksi kuin vuosi sitten.

Viisi vuotta sitten - meinasin sanoa, että silloin asiat olivat niin paljon paremmin. Katsastin blogista, että alkuvuonna 2014 asuimme vesivahingon jäljiltä evakossa siellä sun täällä ja lisäksi minulle tehtiin suurehko avoleikkaus ja päälle vetäisin vielä akuutin vatsakatarrin. Elämänasennettani kuvaa se, että pystyn monesta asiasta huolimatta aika hyvin karistamaan menneet murheet mielestäni. Olihan tuosta vuodesta 2014 heti ensimmäinen fiilis, että se vasta hyvä vuosi olikin.

Vierastan tätä "eteenpäin menemis"-keskustelua. En koe, että olen matkalla eteenpäin muuten kuin ajassa. Elämä on erilaisia vaihteita, joissa tyypillisesti ihmisille tapahtuu aika samankaltaisia asioita. Jos eteenpäin menemisellä ajatellaan henkistä kehitystä, uskon että sekin on syklinen ja siihen vaikuttaa paljon koettu elämä: millaisia asioita ihminen on joutunut elämänsä aikana työstämään ja millaista tukea hän on niihin vaiheisiinsa saanut. 

Mikä on sinulle todella tärkeää?
Perhe, läheiset, ystävät, terveys, tasa-arvo

Mitä tekisit, jos et voisi epäonnistua?
Vaihtaisin ammattia ihan huvin vuoksi tai perustaisin yrityksen.

Kenen mielestä olet kaunis?
Minä en katso kuin ehkä aivan vieraista ihmisistä ulkonäköä. Omat ajatukseni läheisistä ihmisistä tai niistä joiden kanssa olen päivittäin tekemisissä kohdistuvat aivan muihin asioihin kuin ulkoiseen kauneuteen. En tunne mitään tarvetta punnita sitä, että kuka minun läheisistäni pitää minua kauniina, koska en itsekään arvota ketään ulkoisen kauneuden perusteella.

Kuka rakastaa sinua?
Puolisoni, lapseni, vanhempani, jotkut ystäväni

Miten muuttaisit maailmaa, jos kaikki olisi mahdollista?
En lämpene tälle kysymykselle ;) Vähän kuin missikisoissa "I wish for the world peace"
 
Miksi sinut kannattaa tuntea?
Olen fiksu, hauska ja lojaali ystävä. Töissä osaava ja tekevä.

Milloin viimeksi teit jotain uutta?
Olen innokas kokeilemaan uusia asioita ja saan siitä paljon energiaa itselleni. Välillä uudeksi asiaksi riittää pienetkin jutut. Viimeisin uusi asiani oli raskas: Asioin toisen ihmisen valtuuttamana hautaustoimistolla viime viikolla.

Kohteletko muita kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan?
Haluaisin sanoa, että kyllä. Mutta huudan välillä kitapurjeet väristen pojilleni. En haluaisi, että minulle huudetaan siten, mutta lapseni eivät välillä tunnu reagoivan mihinkään muuhun kuin hyvin kovaääniseen kommunikointiin. Tai ehkä heillä vaan on sellainen tilanne, että heidän oloaan helpottaa se, kun saa äidistä kaivettua jonkun vähän reippaaman reaktion esille.

Toisaalta ajattelen välillä, että kohtelen muita ihmisiä paremmin kuin itseäni. On asioita, joissa vaadin itseltäni enemmän kuin muilta ja suhtaudun muiden puutteisiin lempeämmin kuin omiini.

" Pojaat, nyt loppui se jatkuva kinastelu!!!"

Onko jotain, mistä sinun kannattaisi päästää irti?
Joissain kohtaa voisin hiukan hellittää velvollisuuden tunteesta.

Mikä yksi asia sinun kannattaisi muuttaa heti, jotta voisit paremmin?
Laihtua.

Ketä varten pukeudut?
Muita varten. Viihdyn aivan älyttömän hyvin yöpaitasillani. Työpaikalle pitää kuitenkin pukeutua muutoin ;) Joskus on kiva valita jotain nättiä ja laittautua parhaimmilleen, mutta perusluonteeltani olen hyvin laiska ja mukavuudenhaluinen pukeutuja.

Millaiseksi vaatteesi saavat sinut tuntemaan itsesi?
En lämpene tällekkään kysymykselle. Miksi naisilta kysytään vaatteista? Kysyisikö kukaan ikinä samaa mieheltä? Miksi naisen pitäisi olla kiinnostunut vaatteista?

Vaatteet eivät herätä minussa mitään erityisiä tunteita, paitsi tietenkin jotkut juhlavaatteet joihin liittyy muistoja ja joissa olen kokenut näyttäväni parhaimmaltani. Joskus vaatteet saavat minut tuntemaan himpun verran pirteämmäksi, kun valitsin päälleni jotain värikästä. 

Viekö tämä unelmiasi kohti?
Mikä tämä?  Nykyinen elämäntilanteeniko?
Ilmeisesti keski-ikäissyndroomaa tämäkin, että koen, että elämässäni on jo tällä hetkellä niin paljon hyvää, että keskityn toivomaan, että saisin pitää sen vielä pitkään.

Millaiseksi saat muut ihmiset tuntemaan itsensä?
En tiedä, en ole ikinä kysynyt asiaa muilta. Ainoastaan olen kysynyt lapsilta, että tietäväthän he, että rakastan heitä aina ja kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja he ovat vastanneet tietävänsä. Joten ehkä uskallan sanoa, että ainakin oman perheeni saan tuntemaan olonsa rakastetuksi. 

Yritän suhtautua ihmisiin avoimesti ja rennosti, uskon että se jotenkin välittyisi edes pikkuriikkisen muihin ihmisiin saakka.     

Oletko oman elämäsi ohjissa vai tapahtuvatko asiat sinulle?
Taitaa olla niin, että asiat tapahtuvat minulle. Toki olen yrittänyt vaikuttaa asioiden kulkuun tavoittelemalla perhettä, koulutusta, työtä, ystäviä, mutta usein asiat vaan tapahtuvat tai joskus mahdollisuudet tupsahtavat eteen. Olen aika hanakka tarttumaan uusiin asioihin elämässäni.  

*** 
Mikäli haastepostaukset kiinnostavat, niin tästä voit napata haasteen itsellesi. Toivon, että tähän postaukseen vastaisi Marjo, blogista Marjon matkassa.

Kivaa uutta viikkoa!