11. tammikuuta 2023

Voiko lepakot olla ihastuttavia?

Kymmenen vuotta sitten olimme koko perhe Tanskassa automatkalla. Se oli varsin mukava reissu. Kävimme Aarhusissa, Legolandissa, Egekosvin linnassa ja Randersin sademetsäkupolissa. Jälkimmäinen oli minusta hieno paikka. Siellä näin ensimmäistä kertaa todella isoja lepakoita, flying fox lajiketta. Olin hyvin hämmentynyt niin isokokoisista karvanaamaisista ja jotenkin söpöistä lepakoista. En tiennyt sellaisten olemassaolosta mitään. Koska ne lentelivät sademetsäkupolissa vapaana, päättelin niiden olevan ihmisille vaarattomia.

Tästä alkoi tutustumiseni Flying foxeihin, joka tulee huipentumaan ymmärykseen siitä, että osa lajeistä elää yhdyskunnassa ja kommunikoi keskenään. Ihan huikeita eläimiä!

Ensimmäinen näköhavaintoni flying fox lepakosta. Eikö olekin söpö?

Kuva ei ole kovin hyvä, mutta sen tarkoitus on näyttää, että flying foxeja elää myös yhdyskunnissa. Lepakoita pystyin laskemaan ainakin 10 kpl. Nämä kuvat siis Randersista.

Lueskelin tuolloin netistä flying foxeista. Ne syövät hedelmiä. Osa niistä on yöeläimiä, osa ei. Ne eivät lennä ja saalista kaikuluotauksen perusteella vaan ihan tavallisen näköaistin perusteella. Eli nämä lepakot eivät suhahda pääsi yli niin, että hiukset lepattavat vaan pitävät välimatkaa. Hedelmiä ne löytävät myös hyvän hajuaistinsa perusteella. Flying floxien paino vaihtelee 120g aina 1100g lajikkeesta riippuen. Siipien väli saattaa isoimilla lajeilla olla jopa 1,5m. Flying fox lepakkoja elää Etelä-Aasiassa, Itä-Afrikassa, Australiassa ja joillakin Intian Valtameren saarilla. Ei siis ihme, etten ollut flying foxeista ikinä kuullutkaan.

Kuvassa suurikokokoisin flying fox lajike Golden Growned flying fox. Kuva lainattu artikkelista: https://allthatsinteresting.com/giant-golden-crowned-flying-fox

Wikipedian mukaan eläinten älykkyyttä mitataan arvioidulla suureella encephalization EQ (defined as the ratio between observed to predicted brain mass for an animal of a given size). Suomeksi enkefalisaatio, joka mittaa aivojen massaa eläimen kokonaismassaan jollain epälineaarisella laskennalla. Tuloksesi flying foxit saavat 1,2 joka vastaa keskimääräistä kotikoiran EQ:ta. Eli kyseessä on älykäs eläin.

Kaikista lepakoista voi välittyä ihmiseen vesikauhu, lisäksi flying foxit saattavat välittää muitakin viruksia, jotka voivat olla ihmiselle jopa tappavia. Eli näitäkin eläimiä kannattaa katsella välimatkan päästä eikä purentaetäisyydeltä.
 
Flying foxit lisääntyvät hitaasti, tyypillisesti naaras saa vuoden aikana vain yhden poikasen. Lepakot ovat siis nisäkkäitä ja ainoita lentäviä nisäkkäitä. Alalajeja on metsästetty sukupuuttoon noin 60 eri lajia. Paikoittain metsästyksen syynä on ollut halu suojella maanviljelijän satoa lepakoilta. Ihmisasutuksen ja talousmaiden levittäytyminen uhkaa lepakoiden elinolosuhteita. Lisäksi metsästys pienentää nopeasti kantoja. Ainakin Australiassa flying fox lepakoita suojellaan.

Kuva lainattu mielenkiintoisesta artikkelista Australian flying foxeista: https://ecos.csiro.au/flying-fox/

Seuraava näköhavainto flying foxista oli Malediiveilla. Yksi lepakko majaili puussa bungalowimme vieressä. Kävin ihailemassa häntä useasti ja yritin houkutella ihanilla hedelmämaistiaisilla puusta. Mutta lepakko ei ollut kiinnostunut tarjoamistani hedelmistä.
 
Ensin hieman Malediivien maisemia
 
Ja sitten valitettavasi hieman epätarkka kuva flying foxin ruokailuhetkestä. Joka päivä tuossa puussa roikkui lepakko. En tiedä oliko sama yksilö vai ei.

Ehdin jo unohtaa mielenkiintoiset lepakot, kunnes Australian reissulla näin isoja lepakkoparvia, jotka lensivät aamuisin ja iltaisin. Kyselin niistä ystävältäni. Hän arveli, että lepakot lentävä jonnekin etsimään ruokaa ja sitten takaisin "kämpilleen". Heidän edellinen asunto oli lepakkojen lentoreitin varrella ja joka aamu ja ilta talon ylitse lensi iso lepakkoparvi. Sitten ystäväni sanoi, että lähellä on flying fox lajikkeen suojelualue, joka on hyvin mielenkiintoinen. "Haluaisitko lähteä käymään siellä?" No, todellakin haluaisin! Harmillisesti en ottanut edes niitä huonoja pikkukiikareita matkalle mukaan.
 
Ensin pari kuvaa lepakkoparvesta, nämä on kuvattu Cairnissa.


Harmillisesti kuvista ei käy ilmi, kuinka iso lepakkoparvi oli.

No niin sitten siihen lepakkojen suojelualueeseen. Alueella suojellaan Australian isointa flying fox lajia Grey-Headed flying foxia, jonka elinpiirit kutistuu ihmisten valloittaessa yhän suuremman osan luonnosta itselleen. Hedelmiä syövät flying floxeilla on paikkansa ekosysteemissä. Ne toimivat pölyttäjinä ja kasvien siementen levittäjinä.


Aamuyöllä oli satanut niin paljon ettemme voineet lähteä kävelemään alueen sisäpuolelle iilimatoriskin takia. Jalkapöytäni oli hieman turvoksissa ja häijyn näköinen siihen aiemmin tarttuneesta isokokoisesta iilimadosta. Katselimme ja kuuntelimme alueen reunalta meininkiä flying foxien leirissä.

Grey-headed flying foxeilla on yli 20 erilaista huutoa. Eli heillähän on oma kieli! Uskomantonta. Lepatkotkin kommunikoivat sujuvasti keskenään! Kyllä maailmasta löytyy niin paljon mielenkiintoisia eläimiä.

Kuvausolosuhteet olivat kännykkäkameralle haastavat, mutta jotain sain ikuistetuksi. Alue on siis laaja ja lepakoita oli siellä todella paljon. Tämä laji on yöeläin ja kun alkaa hämärtämään parvi lähtee etsimään ruokaa ja aamulla palaa takaisin suojelualueelle.

Pystyn laskemaan tästä kuvasta noin kolmisenkymmentä lepakkoa





Sitten vielä lyhyt ääninäyte:


Maapallolle mahtuu paljon erikoisia, älykkäitä ja omalla tavallaan ihastuttavia lajeja. Voi kunpa monimuotoisuus säilyisi. Flying foxien bongaus oli riemastuttava kokemus! Innokkana lähetin heti perheelle runsaasti kuvamateriaalia, mutta sain aika vaisusti vastakaikua. Pojat varmaan ajattelivat, että äiti nyt on tuollainen höperö, joka jaksaa innostua lepakkojen näkemisestä :D 
 
Kotimaisia lepakoita hieman pelkään. Niitä saattaa eksyä sisään ja niiden ulossaaminen on hankalaa ja tokihan siinä pelottaa, että lepakko puraisee. Suomessakin lepakot levittävät sairauksia. Tuollaiset puussa torkkuvat lepakot eivät pelota samalla lailla kuin savupiipun raosta mönkivä ja nopeasti panikoituva lepakko (tosi tapaus).

Lukemani ja kokemani perusteella flying foxit ovat minusta hienoja eläimiä ja suorastaan söpöjä. Samaa vai eri mieltä?
 

8 kommenttia:

  1. Wau - osaat ja jaksat kyllä koota niin upeita informatiivisiä postauksia...
    Juuris sellaisia, joita on vielä aivan ihana lukea - suorastaan ahmia. Niissä ne omakohtaiset kokemukset tekee sen niin aidoksi ja ehkä sekin, kun lähestulkoon samoja lepakoita on kuvattu... samoilla alueilla ainakin!! Wau!! Minun mielenkiintoni lopahtaa usein kuvaamiseen... tiedot/taustat jää selvittämättä - ellei joku paikallinen ja innokas ala kertoa.... mutta nekin jää muistin varaan. Cairnsin lepakoista saimme kahden Abooriginaalin luennon, mutta kahden ainakin promillen kuorrutteella. Kupittaan palloiluhallin takana on muuten paikallinen lepakkojen bed&breakfast... päiväksi nekin jonnekin katoaa, tai sitten vaikenee.
    Mökin savuhornista oli todella ikävää kaivella lepakkopesuetta...
    Hih - eli kylläpä nostatit monenmoisia lepakkomuistoja... enhän minä ennätä kaivaa esiin mielenkiintoisia kuvia siihen tahtiin, kun innostun aiheistasi...
    Mutta oikeasti - mielenkiintoista - kiitos!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentistasi! Se ilahdutti :)

      Minä välillä eksyn näitten äkillisten kiinnostusten kohteitten perässä netin syövereihin ja sieltähän löytyy aina vaikka mitä. Australiassa lepakkoja suojellaan ja niitä tutkitaan, joten heillä on paljon mielenkiintoista materiaalia lepakoista. Aussit olivat tutkineet, että pystyykö lepakkoja opettamaan ja kokeessa lepakot oppivat saamaan yksinkertaisesta laitteesta itselleen hedelmän ja muistivat tempun vielä kolmen vuoden jälkeen.

      Minä odottelen kovasti, että tartutko johonkin aiheeseen :)

      Kivaa viikonloppua!

      Poista
  2. Yksiselitteinen vastaus: eri mieltä. :-D En pidä minkäänlaisista lepakoista, vaan ne ovat minusta ihan kammottavia.

    Näin tuommoisen flying foxin kerran Intiassa, kun menin yöllä parvekkeelle, kun en saanut unta. Siellä se otus herkutteli mangopuussa mangolla, ja kun tajusin, mistä eläimestä oli kyse, tuli niin kiire sisälle, että hyvä etten seonnut omiin jalkoihini. :-D

    Mutta hieno postaus harvinaisesta aiheesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, isäni oli sitä mieltä myös, että lepakot ovat ihan tarpeettomia tautienkantajia ja tartuttajia, eikä niitä voi mitenkään pitää söpöinä :D

      Ensimmäisellä kohtaamisella flying foxin kanssa luonnossa olisin minäkin saattanut hieman perääntyä tai vähintään varmistaa pakoreitin. Mutta nuo hedelmälepakot ovat ihmisille vaarattomia. Jos minulla olisi ollut parvekkeen edessä mangopuu, niin olisin kytännyt, että tuleeko sinne lisää lepakkoja ja syönyt itsekin puusta :D

      Kivaa viikonloppua!

      Poista
  3. Upeita olentoja, kiitos kuvista ja informatiivisesta tekstistä!

    VastaaPoista
  4. Ihana postaus ja tietopaketti "lentävistä ketuista"!

    Muistan vuosia sitten katsoneeni luontodokkarin - olisiko ollut ehkä Avara luonto " näistä flying fox -lepakoista ja minäkin pidin niitä juuri tuon karvapeitteen takia söpöinä. Lepakon karvaiset kasvot saavat sen ketun lisäksi muistuttamaan myös koiraa.

    Muistan, että tuossa dokkarissa kerrottiin siitä miten "lentäviä kettuja" joudutaan myös suojelemaan koska niitä metsästetään lepakosta saatavan rasvan takia, jota käytetään lääketeollisuudessa. Myös monin paikoin luontoa on muutettu niin paljon ettei lepakoille riitä enää ravintoa alueella. Upeaa, että Australiassa "lentäviä kettuja" suojellaan ja pääsit vierailemaan niiden suojelualueella.

    Olen Suomessa ihan kesämökillä ulkohuussissa melkein kuollut kauhusta kun samassa tilassa pyöri pieni lepakko. Se oli juuri sellainen "nahkainen ja karvaton" eli kun lenteli holtittomasti siellä tilassa osui otus minuun pari kertaa eikä tuntunut yhtään mukavalta. Yleensä lepakot eivät siis minusta ole mitenkään suloisia ja todella levittävät tauteja myös.

    Kiva postaus "lentävistä ketuista"!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin nuo lepakot muistuttavat melkeinpä enemmän koiraa kuin kettua. Tosin väritys on ketun mukaisempi. Niillä pienemmillä lepakoilla on usein kuvissa suu auki ja hampaat ovat häijyn näköiset. Sekin saa minua karsastamaan niitä.

      Minulle ei ole osunut vastaan luontodokkaria flying foxeiseista. Sellainen olisi kiva nähdä. Yhdessä nettiartikkelissa sanottiin, että jossain päin maailmaan flying foxeilta halutaan hampaat. En kyllä ymmärrä, että mitä arvoa niillä on. Tuo rasvan keruu oli minulle uutta tietoa.

      Kivaa viikkoa Marjo!

      Poista