9. marraskuuta 2022

Viikonlopun askarteluleiri

Vietimme Kätevien Emäntien kanssa 30 tunnin askartelumaratonin mökillämme. Viidestä jäsenestä pääsi paikalle kolme; Kata, Leena ja minä. Askarteluun kuuluu olennaisena osana maailmanparantaminen sekä höpöhöpöjutut ja tietenkin syöminen. Käytin selvästi enemmän aikaa menusta keskusteluun ja kaupassa käyntiin, kuin varsinaisten askartelujen suunnitteluun. Onneksi Prismasta löytyi kivoja uusia joulupapereita, joiden varaan rakentui korteistani 9 kpl.

Olimme hieman haaveilleet ulkoilusta, minä jopa pienestä sienireissusta. Harmaa ja sateinen sää kannusti pysymään sisätiloissa. Olimme myös ajatelleet kahvitella paikallisleipomossa, mutta sepäs oli sulkenut ovensa pyhäinpäivän vuoksi. Joten pysyimme tiukasti askartelujen äärellä. Niin tiukasti, että osa ruuistakin on syöty hyvin varovaisesti askartelujen keskellä.

30t askarteluleirin saldona oli 10 kpl joulukortteja

Tältä näyttää korttiaskartelijan lounas. Lautaselle on raivattu kolo kaiken askarteluromppeen keskelle.

Tein meille suppilovahverokeittoa myöhäiseksi lounaaksi. Se onnistui jälleen hyvin.

Katan mies oli tehnyt meille ihanan lohipiirakan iltaruuaksi.
Joulupallokortti-idean varastin Katalta.

Tässä kuvassa on askartelijan elämä aika kohdillaan. Olemme päässeet menussa Leenan tekemään taivaallisen tiramisuun saakka. Ja kaverina kuoharia.

Leena osaa arvioida hyvin jälkiruuan menekin. Aika hyvä annos kolmelle naiselle :)

Välillä piti hieman nukkua, jotta jaksoi taas askarrella ja syödä. Minä aiheutin pientä hämennystä yöllä. Luin hieman kirjaa padilta nukkumaan mennessä ja olin nukahtanut padi kourassa. Se on minulle hyvin harvinaista. Ihan hirveä kolaus kävi, kun padi sitten yöllä ilmeisesti suorastaan lensi kädestäni.
 
Aamu aloitettiin terveellisesti kaurapuurolla. Tokihan pöytään oli katettu kaikki edelliseltä päivältä ylijääneet suolaiset ja makeat herkut. Leenan kanssa pöytää kattaessa yksi ihana nyanssi on se, että valitaan oikein erikseen aina pöytäliina. Leenalla niitä riittää, mutta yllättävää kyllä myös apellani on erinomainen pöytäliinavalikoima mökillä. Tämänkertaisessa valinnassamme on hieman pinttyneitä pieniä tahroja, mutta värit ovat huikean dramaattiset. Mustaa ja punaista ja keltaiset astiat.
 
Mökillä on sellainen luksus puoli, että ruokatilan ison pöydän voi kuorruttaa askartelutavaroilla ja syödä keittiön pienemmän pöydän äärellä.

Puurolle! Kata oli bongannut erinomaisen mintulla ja sitruunalla maustetun omenamehun kaupasta.




Aamiaisen huipentumana jälleen tiramisua

Taas oli harmaa ja sateinen päivä

Jatkoimme vielä mökkibrunssin jälkeen hieman askartelujamme. Leenalla on iso makrametyö tekeillä ja hän pääsi siinä hyvään alkuun.

Tämä tekeillä oleva makrame tulee aiemman pariksi Leenan seinälle.

Aivan liian nopeasti meni viikonloppu. Askarteluleiri teki niin hyvää! Laitan nyt tähän muistiin itselleni, että harmaaseen ja tylsään marraskuuhun kannattaa suunnitella askartelua ystävien kanssa. Tästä voisi tehdä perinteen - marraskuun askartelucamp. Ennen kotiin lähtöä pummin Leenalta melkein kaiken lopun tiramisun. Olin menossa isäni luokse perinteisille sunnuntaikahveille ja tiesin, että kunnon Italia-fanina vaari osaa arvostaa tiramisua.

Tiramisua Leenalta vaarille. Kiitos Leena!

Vaari oli tehnyt uuniomenia ja en ollutkaan syönyt niitä pitkään aikaan. Nam! Kiitos vaari!

Kuten jo aiemmin kirjoitin, niin keski-ikäisessä elämässäni iso voimavara ja ilonlähde ovat ystävät ja yhdessä tekeminen.


8 kommenttia:

  1. Oih - täällä on luettavaa vielä moneksi kerraksi - tuntuu, kuin olisin ollut ikuisuuden poissa!! Pakko kuitenkin kommentoida tätä askartelucamppiä - sillä samaistun....
    Meidän iso olohuoneen pöytäkin on valloitettu Kapua-askarteluille, johon ihanasti saatu apua vuoroon äidiltä, lapsenlapsilta, tyttäreltä ja ukkokultakin toiminut ahkerana paperileikkurikoneen "kuljettajana", heh heh... piti keksiä joku miehinen "työkokeilu"
    Mutta se miksi jätän jälkeni tähän - niin niin ihania nuo ruoka&korttikuva yhdistelmät... jotenkin tuttua...
    Olet kyllä ollut taas niin monessa mukana, että huh huh... sulla lienee elohopeaa suonissa... jopa näin kaamoksen aikaan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa takaisin blogien pariin Intian jälkeen! Aika meneväistä on ollut minullakin, vaikka en olekaan päässyt mihinkään upeaan ja eksoottiseen kohteeseen, vaan olen tarponut kotimaan pimenevässä syksyssä.

      Nyt kiinnostaa kovasti, että millaisia Kapua-askarteluja sinulla on tekeillä. Kiva, kun olet saanut muulta perheeltä niihin apua.

      Kivaa loppuviikkoa ja kohtahan on jo viikonloppu! Ihanaa!

      Poista
  2. Voi mahtavuuksien mahtavuus! Teillä on ollut supermukava askarteluleiri ♡ Ja mitkä herkullisen näköiset tarjoilut! Yhdessä ystävien kanssa aakartelu ja käsitöiden tekeminen antaa virtaa arkeen. Siinä samalla tulee pohdittua elämän menoa monelta kantilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Porukassa askartelu tekee puuhasta vielä paljon, paljon hauskempaa. Maailman parantamisen lisäksi siinä tulee aina opittua kaikenlaisia uusia jippoja kavereilta. Sitten tuossa yön yli askartelussa on kiva, kun voi tehdä illalla pitkään askartelujuttuja ja jättää kaikki tarvikkeet levälleen ja aamulla jatkaa. Tosi virkistävää. Ja myöskin herkullista :)

      Kivaa alkanutta viikkoa!

      Poista
  3. Tuo teidän askarteluleiri mökillä vaikuttaa aina yhtä kivalta idealta. Meillä on vielä loppuvuodesta mökin "siirto meidän nimiin" edessä. Mietin josko sitten voisi itsekin pitää jotain vastaavia juttuja, kun on kokonaan oma mökki.
    Uuniomenat kuulostaa raikkaalta retrojutulta, jota ei ole tullut syötyä aikoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on mökille tullut enemmän käyttökertoja, kun kavereiden kanssa askartelemme siellä ja käymme kylmäuimassa. Appi on paljon keväisin mökillä, mutta syksyin ja talvisin mökki on pääosin tyhjillään ja kuin tehty naisten kokoontumispaikaksi. Suosittelen kokeilemaan, että mitä kaikkea sinä voisit järjestää mökillä.

      Uuniomenat ovat tosiaankin retroruokaa, mutta olivat todella hyviä ja kauniitakin.

      Poista
  4. Teillä on ollut melkoinen askarteluleiri viikonloppuna! Hyvä te!!! Tuo kylmäuimisen minä olisin kyllä jättänyt suosiolla väliin mutta mielelläni kyllä askartelen. Minä ja kylmä vesi emme sovi ollenkaan yhteen :D

    Meillä tehtiin aina kotona viikonloppuisin uuniomenoita, joita sitten syötiin joko vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kera. Minulta osalta tuo herkku loppui yo-keväänä kun koivun siitepölyallergia iski ja sen mukana myös ristiallergia omenalle. Ikävää kun pidin paljon omenoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva askarteluleiri!

      Minä en ole vielä tänä syksynä saanut kylmäuintiharrastusta alkuun lainkaan. Nyt on alkanut jo vähän epäilyttämään, että jääkö koko sesonki väliin. Olen viimeksi uinut, kun vesi oli 15 astetta. Nyt vesi on siinä 5-6 astetta. En tiedä kykenenkö.

      Minä olen kanssa jonkin verran allerginen omenoille, juurikin tuon ristiallergia takia. Pahiten se vaivaa silloin, kun on siitepölykausi. Minä pystyn syömään uuniomenoita, koska paistaminen vähentää allergeenien määrää. Sama juttu myös pakastamisella allergisoiviin aineisiin.

      Poista