17. marraskuuta 2022

Marraskuun synttärit

Esikoisellamme ja kuopuksellamme on synttärit peräkkäisinä päivinä. Tänä vuonna meillä on juhlittu 18v ja 14v synttäreitä. Ensimmäinen synttäripostaus blogissani on, kun pojat täyttivät 5v ja 1v. Tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus, siis niin kauan, etten oikein edes pysty muistamaan millaista elämämme oli tuolloin. 

Kuopuksen synttäreitä juhlimme oman perheen kesken nepalilaisella noutoruualla ja perinteisillä kakkukahveilla. Tai siis meidän perheessä kakulla ja limulla. Olen edelleen perheen ainoa vakituinen kahvinjuoja ja keskimmäisemme satunnainen kahvittelija. Edellisessä postauksessani https://pikkukepponen.blogspot.com/2022/11/isanpaiva-2022.html kirjoittelin, kuinka jouduin aamupäivän aikataulujen venymisen vuoksi hätäkotietätöihin ja tekemään juustokakkua palaverissa. Kakku onnistui erinomaisesti. Synttäri- ja/tai joululahjatoiveena kuopuksella on sähköbasso. Lahja-asia odottaa sitä, että joko minä tai Hra Kepponen ehdimme tutustumaan sähköbassotarjontaan.

Kuopuksen 14v synttärikakkuna oli valkosuklaajuustokakku. Kakku oli niin hyvää, että kuopus on jo monesti sanonut, että isoveli tarvitsee samanlaisen kakun.

Palataanpas vielä blogin alkuajan muistoihin. Silloin kun aloitin bloggaamisen olin kuopuksen ja keskimmäisen kanssa kotona. Kuopus oli koko lapsuutensa ihanan aurinkoinen ja hyväntuulinen lapsi.

Tässä kuopus esittelee keksipalkalla äidin tuunaamia fakkuja, joihin on vaihdettu resori vyötärölle ja reikä polvessa on paikattu Autot-elokuvan silitysmerkillä.

Tässä kuopus on keittiöhommissa. Hän oli saanut käsiinsä paketillisen Maizena-suurustetta ja levittänyt kaiken lattialle :D

My sunshine

Kuvakollaasi kuopuksesta viimeisen 10kk ajalta. Hän on jo reilun vuoden ajan ollut minua pidempi.

Kuopuksen ja minun huumorintajuni kohtaavat hyvin ja meillä on usein näin hauskaa.

Esikoisemme tosiaan täytti 18 vuotta. Aika menee näin keski-ikäisenä ja perheellisenä ihan älyttömän nopeasti! Vastahan esikoinen oli juuri koulutietään aloitteva reipas pikkukoululainen ja hurja legofani. Nythän onkin sitten täysi-ikäinen. Esikoisen synttäreitä juhlimme perheen täysi-ikäisten kesken ravintola Santa Fessa. Se on ollut pitkään esikoisen suosikkiravintoloita ja vihdoin hänkin sai tilata mansikkamargaritoja. Esikoisella ei varsinaisia lahjatoiveita ole, mutta ainahan teineillä on rahalle käyttöä.

Tämä kuva on yksi ensimmäisistä kuvista esikoisesta blogissani. Vaatemallina hänkin. Olen ommellut hänelle gollegehousut ja tuunannut valmispaidan painamalla siihen kangasväreillä merihevosia.

Ala-asteen alussa esikoinen halusi kasvataa pitkät hiukset. Nuo vaaleat kiharat olivat todella kauniit.

Esikoinen ja vaari

18v illallinen alkamassa Santa Fe ravintolassa
 
Jee! Me tehtiin se! Ensimmäinen vauvamme on pidetty hengissä, ruokittu ja rakastettu täysi-ikäiseksi.
 
Arjen pyörityksessä voi käydä niin, että pitää montaa asiaa itsestäänselvyytenä. Tässä synttäreiden keskellä olen pysähtynyt miettimään, kuinka onnellinen olenkaan pojistani ja puolisostani <3 Olen etuoikeutetussa asemassa, koska olen saanut sen kokoisen perheen kuin olen toivonut. Olen onnekas, koska pojat ovat olleet terveitä ja kehittyneet normaalisti. Matkalle tähän päivään on mahtunut on mahtunut hirvittävä määrä eriläistä sähläämistä, kasvukipuja ja pieniä vastoinkäymisiä ja toisaalta hurjasti kasvua, onnistumisia ja iloa. Kaikkea tuota on varmasti luvassa tulevaisuudessakin. En pysty lupaamaan pojille helppoa elämää, mutta sen voin luvata, että olen tukenanne niin kauan kuin henki minussa pihisee.

Sukulaiset ja kummit kutsutaan juhlistamaan poikien synttäreitä. Juhlat todennäköisesti lykkääntyvät joulukuulle ellei peräti tammikuulle. Synttäreiden järjestäminen on keventynyt hurjasti sitten lapsuusvuosien. Silloin marraskuussa oli yhdet yhteiset sukulaissynttärit, molemmille pojille omat kaverisynttärit ja yleensä vielä esikoisen toisten kummien kanssa erillissynttärit. Tuohon aikaan minun piti säästää lomapäivä tai pari marraskuulle, jotta selvisin synttärirumbasta. Nyt kun olen vetänyt useamman vuoden henkeä lastenkutsuista, niin mielelläni järjestäisin halloweenteemaiset lastenjuhlat leikkeineen ja ongintoineen. Alla muutama kuva menneitten vuosien nostalgisista synttärijuhlista.

Esikoisen ala-asteajan halloween teemasynttärit, Hra Kepponen esittää hurjaa P. Kallosta, takavuosien halloween suosikkia :D
 
Yksillä synttäreillä kilpailuna oli heitä kuopuksen isää tai äitiä pehmopallolla päähän. Korkeimmat pisteet saaneet tietenkin palkittiin. Ikinä ennen ja jälkeen en ole nähnyt pikkupoikien asettuvan niin hienosti jonoon.

Sukulaissynttäreiden tarjoilua 

Kuopuksen pelisynttärit olivat leppoisimmat kotisynttärit. Kaikki kodin pelikoneet valjastettiin synttärikäyttöön. Hra Kepposen piti osallistua hakkaamaan jotain legendaarista mätkintäpeliä aina välillä. Kaikki tarjoilut tulivat kaupan pusseista.

Vielä kerran onnea 14- ja 18-vuotiaillemme!


19 kommenttia:

  1. Paljon onnea! Ihana synttäripostaus ja ihania kuvia - porukkaposeerauksia, houkuttelevan näköiset tarjoilut, synttärisankareita läheisineen.

    VastaaPoista
  2. Onnittelut molemmille!
    Teilläkin on vaaleahiuksisuus hiljalleen kadonnut. Minusta on aina kiva huomata, vaikka ihan vieraissakin ihmisissä, miten samannäköistä voi jälkikasvu olla, kuin vanhemmat ja isovanhemmat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Me ollaan miehen kanssa oltu aika vaaleita lapsena, esikoinen oli kyllä paljon pidempään vaalea kuin kumpikaan meistä. Hänellä edelleen kesä vaalentaa hiuksia. Mutta tummatukkaiseksi ovat pojat muuttuneet.

      Meidän esikoinen on todella paljon isänsä näköinen ja kuopus taas minun näköiseni. Keskimmäinen ei muistuta kumpaakaan meistä niin voimakkaasti, hän on ehkä enemmän minun näköiseni ja hän on perinyt äitini väritykset eli todella tummat hiukset ja tumman siniset silmät.

      Hra Kepponen muistuttaa ulkonäöltään todella paljon isäänsä. Mökillä on seinällä edesmenneitten sukupolvien valokuvia ja vahvasti näyttää periytyvän ulkonäkö. Sukujuhlissa vieressäni istui eläkeikäinen nainen, joka sanoi, että Hra Kepponen muistuttaa todella paljon hänen aviomiestään nuorena, hänen miehensä oli vaan vieläkin tummatukkaisempi ja heidän yhteinen poikansa voisi olla Hra Kepposen veli :D

      Poista
  3. Paljon onnea molemmille synttärisankareille!

    VastaaPoista
  4. Onnea kaikille tasapuolisesti ja yläfemmat vanhemmille :D

    VastaaPoista
  5. Mikä söpöys ja varmasti tunne, miten aika kiitää! Paljon onnea synttärisankareille ja maistuisi täälläkin valkosuklaakakku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun aikadilemmani on, että yksittäinen päivä on todella pitkä, mutta kuukaudet ja jopa vuodetkin menevät niin nopeasti :) Monesti ihan äskettäin tapahtuneesta jutusta onkin kolme tai jopa viisi vuotta. Sitten kun ajattelee elämää viiden vuoden päähän, niin kaikki pojat ovat täysi-ikäisiä ja toisen asteen koulukin pitäisi jo olla takana. Ihan hurjaa. Parempi olla ajattelematta tuota.

      Kiitos onnitteluista!

      Poista
  6. Ihania muisteloita! Onnea sankareille sekä tietysti vanhemmille, kun ovat kasvattaneet noin upeat pojat! <3

    Pakko udella, että oisko sulla saatavilla tuota valkosuklaajuustokakun ohjetta? Kuulostaa ihan älyttömän hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) On se hurjaa, että ensimmäinen on saatu täysi-ikäiseksi!

      Kakun pohja
      12 digestivekeksiä
      100g margariinia/oivariinia
      Murskaa keksit (minä murskaan aina pakastepussissa) kaulimen avulla.
      Sulata rasva, annan hieman jäähtyä. Sekota rasva keksimuruun. Painele seos irtopohjavuuan päälle. Irtopohjavuokaan kannattaa laittaa pohjalle leivinpaperia. Joskut voitelevat irtopohjavuuan reunat. Minä olen saanut aina kakun irti ilman sitäkin.

      täyte
      2dl kermaa vaahdotettuna
      2pkt maustamatonta Viola tuorejuustoa (mössää haarukalla)
      1prk maitorahkaa
      1 valkosuklaalevy, oli reilut 100g (sulata ja anna hieman jäähtyä)
      3tl vaniljasokeria
      vajaa 0,5dl sokeria

      Sekoita täyte. Täyte hyydytetään liivalehdillä, käytin 4 kpl. Liota ne ensin ja sitten liuota kiehuvaan nesteeseen. Käytän nesteenä 1rkl sitruunamehua ja 2 rkl vettä. Laitan liivatelehdet yleensä ensimmäisenä veteen. Muista puristella liika vesi pois.

      Osassa ohjeita hyydytetään kakku pelkän valkosuklaan avulla. En ole muista, että olenko kokeillut sitä. Silloin hyytymisaika on vähintään 12t. Tällä ohjeella kakku hyytyy jääkaapissa 4 tunnissa.

      Poista
    2. Tuhannet kiitokset ohjeesta. <3

      Poista
  7. Onnittelut molemmille synttärisankareille! Aivan ihanan nostalgisia valokuvia pojista vuosien varrelta ♥ He ovat molemmat kuvissa sellaisen "veijarinoloisia vesseleitä" joten varmasti on ollut "menoa ja meininkiä". Täysi-ikäisyys on iso juttu sekä esikoiselle että myös teille vanhemmille. Tulee paljon vapauksia mutta toisaalta myös se vastuu kasvaa. Joko esikoinen on autokouluun menossa? Itse muistan, että se oli tuohon aikaan se tärkein juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista! Pojat ovat olleet aina aika nopeita käänteissään ja usein tehneet ensin ja miettineet sitten. Ihan ei olla vieläkään päästy tuosta vaiheesta ylitse :)

      Esikoisella ei ole kovaa poltetta autokouluun, vaikka autokin odottaisi. Olen alustavasti luvannut opettaa. Jos vaan molempien hermot kestävä ;) Minusta olisi kiva ainakin yrittää, saataisiin samalla yhteistä aikaa esikoisen kanssa. Alustavana ajatuksena on kortti kesäksi.

      Poista
  8. Nautinnolla vietin aamutuimaa kanssasi Sydneyssä - mutta tällä kertaa jätän "lukujälkeni" ehdottomasti tähän niin lämminhenkiseen postaukseen Onnitellen marraskuun sankareiden lisäksi koko upeaa perhettänne!! Upeaa pohdintaa, vuosien ja yhteisen ajan arvostusta ja ai että nauroin tuota "pallopää" kuvaasi - ompa ollut ihana synttäriohjelma....meitä vähän vastaavilla tarratikoilla mätkitty peffaan, hih... Kiitos kun "kaivelit" nostalgisia kuvia täydentämään kertomaa!!
    Teillä ei todellakaan ole ollut "Harmaita marraskuita" - niissä on ollut eloa ja väriä!
    Jatkakaa samaan malliin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi!
      Toi pallopääpeli oli ihan legendaarinen. Lapset eivät meinanneet ensin uskoa todeksi, että saavat heitellä aikuisia päähän niillä pehmopalloilla :D :D :D

      Marraskuut olivat vauhdikkaita silloin kun meillä juhlittiin täysillä synttäreitä, mutta kyllä se silloin välillä tuntui raskaalta. Nyt järjestelisin mielelläni lastenjuhlia.

      Poista
  9. Onnea hienosta perheestä ja "isoiksi" kasvattamisesta! Aivan mahtavan ihana ja aito tuo teidän naurukuva <3

    VastaaPoista