Inari on täynnä nähtävää ja koettavaa

Pohjoisen reissun pääkohteemme olivat Inari ja Utsjoki. Inarille varasimme enemmän aikaa ja se oli hyvä valinta. Liikennettä oli aika vähäisesti, joten meillä oli mahdollisuus pysähdellä kauniiden maisemien ääreen jo ennen Inaria. Koko ajomatkan meitä ihmetytti luonnon rehevyys ja vehreys, sekä vaaramaiset maisemat. Odotimme vähemmän ja pienempiä lehtipuita sekä karumpaa luontoa muutenkin.

Ennen Inarin kaupunkia pysähdyimme karhunpesäkiviluolalle. Siellä on erinomaiset kahvilapalvelut ja uimalaiturikin. Luonnonmuovaama nähtävyys on hyvin kookas siirtolohkare, joka on sisältä ontto. Wikipedia keroo karhunpesäkivestä näin:

"Karhunpesäkivi on Suomen suurin tafoni, joka on syntynyt kiven sisuksen rapautuessa vähitellen veden ja lämpötilavaihteluiden vaikutuksesta. Onkalon seinämillä ja katossa on kennomaista pintaa, joka syntyy heikomman kiviaineksen rapautuessa pois vahvemman ympäriltä. Karhunpesäkiven onkalo ei siis ole nurin päin kääntynyt hiidenkirnu"

Portaita riittää hetken aikaa kiivettäväksi karhunpesäkivelle. Ne ovat leveät ja erinomaisessa kunnossa. Ylhäällä perillä selvisi, että sisään tafoniin pitää todellakin kontata eikä meinaa oikein sekään riittää. Olihan se polvivammaisenkin varovasti yritettävä ja onnistuin punkemaan itseni sisään.

Sirpahan tietysi halusi kuvata, kuinka konttaan. Ulkopuolella olevat huolehtivat, että eihän vaan pääni kolahda tafoniin :)

 

Karhunpesäkivessä sisällä on katto korkealla 

Minusta Karhunpesäkivi oli kiva vierailukohde, ei nyt mikään maailmanluokan nähtävyys, mutta olihan se ihan mielenkiintoista nähdä tuollainen sisältä ontoksi kulunut iso siirtolohkare.

Ihastuimme kovasti Inarin Jäniskoskeen. Upea paikka! Plussaa siitä, että Jäniskoskelle on esteetön kulku n. 500m ja kosken toisella puolella on hieno Metsähallituksen ylläpitämä laavu ja kuivakäymälät. Koskessa kuohuu ihan kunnon vesimassat! Jäniskoskella on myös 6km vaellusreitti ja sen lisäksi taisi olla myös joku 2,5 km pikku lenkkikin. Meidän vierailumme aikana lämpöä oli yli 30 astetta, joten kilometrin reippailu paarmojen keskellä oli aivan riittävän pitkä.

Tervetuloa Jäniskoskelle

 

Bongaa kuvasta Kepposka!

Kävimme Inarin risteilyllä. Kiihkeimpään sesonkiaikaan moderni katamaraani kuljettaa matkailijoita reilun parin tunnin lenkin Inarinjärvellä kahdesti päivässä. Me olimme ostaneet liput netistä valmiiksi. Niin suosittu oli risteily, että kaikille halukkaille ei riittänyt paikkaa katamaraanissa. Risteily oli aika lämmin kokemus, etenkin kun tulimme paikalle viimeisten joukossa ja jäljellä oli vain sisäpaikkoja, joihin aurinko porotti suoraan. Naureskelin katamaraanilla, että kyseessä oli elämäni ensimmäinen risteily, jossa taju meinasi lähteä jo ensimmäisen tunnin jälkeen. Onneksi pääsin välillä kannelle vilvoittelemaan. 

Inarinjärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi. Risteilyllä saa jonkinlaisen kuvan siitä, kuinka suuresta järvestä onkaan kysymys. Inarinjärvi on ollut aina paikallisille tärkeä, etenkin kalastuksen ja kulkureitin vuoksi. Inarinjärvellä sijaitsee saamelaisten pyhäpaikka Ukonsaari, jossa on käyty uhraamassa. Vainajia on haudattu saariin, koska siellä pedot eivät ole päässeet kaivamaan ruumiita esiin.

Ukonsaari, saamelaisten uhripaikka

Tästä kuvasta erottuu paremmin Ukonsaaren erikoinen muoto

Yritimme löytää ajoreitin paikallisen tunturin laelle, mutta emme onnistuneet. Ajomatkalla näimme useita komeita pirunpeltoa. Hämmästelimme niiden värieroja. Oli hyvin mustia pirunpeltoja, sitten sellaisia tavallisia harmaita ja sitten oli paikkoja, joissa oli runsaasti punaista kiveä.

Isoja sekavärisiä ja -kokoisia kiviä

Pirunpelto jossa aika mustia ja pieniä kiviä

Asuimme Hotel Inarissa. Se oli todella kiva, ruoka ja palvelu olivat hyviä. Vaikka respan pojalta meinasi pettää pokka sisäänkirjautuessamme "Ja teillehän oli varattuna saunallinen hotellihuonen" ja pieni tyrskäys. Sinä päivänä hotellin lämpömittari näytti +35 astetta. Jäi hotellihuoneen sauna todellakin koestamatta ja minä nukuin sielläkin märän pyyhkeen kanssa.

Hotellin edustalla oli vesitasoja parkissa. Tuo sininen tuntui olevan varsin aktiivisessa käytössä. 

Harmi, ettei ollut turistien lennätysbisnestä Inarissa. Minun kukkaronnyörit olisivat auenneet.

Reissun parhaan pääruoka-annoksen söin Hotel Inarin Aurora-ravintolassa. Paistettua Inarin siikaa.

Eniten uimme Inarissa tietenkin Inarinjärvessä. Siinä lämpötila vaihteli paikan mukaan. Suojaisessa ja matalassa uimapaikassa lähellä venerantaa, vesi oli varmaan parikymmentä astetta. Syvemmässä rannassa ison aavan äärellä vesi oli viitisentoista astetta. Minun uimista satunnaisissa paikoissa helpotti se, että Sirpa oli käynyt ostamassa minulle reissuun uimakengät. On minulla ihania kavereita.

Inarilaisen gourmet-ravintolan tarjoilijalta saimme vinkin kokeilla uimapaikaksi eräjärveä nimeltään Solojärvi. Se oli hurjan kaunis paikka! Maisemat olivat kuin postikortista ja rantahiekka melkein Pattayalta. Yllättävää kyllä, uimavesikin oli varmasti karvan päälle 20-astetta. 

Uimakokemusta hieman haittasi se, että Lapin lennosto oli hyvin sakeana paikalla. Melkein kaikissa kuvissa Solojärveltä näkyy mustia pisteitä eli hyttysiä. Iltauinti Solojärvellä oli minulle pahin hyttyskokemus. Sirpa varmasti sanoisi, että Utsjoen Ailigastunturi oli pahempi. Minulla oli verkkotakki suojana siellä.

Matkalla Solojärvelle

Upea Solojärvi ja ihana hiekkaranta!

Yritäpäs kuvata Solojärven kauneutta, kun hyttysiä pörrää joka puolella. Läikät ovat itikoita eikä roskaa linssissä.

Minun täytyy jakaa Inari-jutut kahteen eri postaukseen. Täytyy päästä nukkumaan :) Seuraavassa Inaripostauksessa esittelen teille yhden hienoimmista saunoista, jossa olen saunonut sekä inarilaista gourmet-ruokaa. Inari oli minulle varsin elämyksellinen kohde.

 

Oletko Lapin kävijöitä? Mikä on suosikkikohteesi?

 

50v juhlamatkan postaukset:

1. Viiskymppiset pohjoisessa

2. Saariselkä 

Ensimmäinen lomaviikko alkaa lähestyä loppuaan sen aikana olen osallistunut kaksiin rippijuhliin, viettänyt Porvoo-päivän, matkustanut ja ihastunut Kainuuseen, viettänyt kainuussa pitkän illan karhumajassa, raapinut niin urakalla mökkisaunan ulkoseinistä maalia, että sormessa on rakko. Ensimmäiset karhukuvat löytyvät muuten ovat instasta. https://www.instagram.com/kepposet/

Kivaa viikonloppua!