21. joulukuuta 2020

Farssia ja yllättäviä kädenojennuksia

Kuten olen kirjoitellut, niin tänä syksynä on ollut veto poissa ja tuntuu, että useampikin asia on ollut vastatuulessa ja välillä mikään ei meinaa ratketa.

Suurimmaksi ongelmaksi muodostui pulmat kiireellisen hoitoni kanssa. Siitä tuli varsinainen farssi. Työpaikkalääkärini soitti illalla minulle laboratoriotuloksistani ja sanoi, että tarvitsen kiireellisesti hoitoa. Paastosokeriarvoni olivat niin korkealla, että minulla voisi olla vaikka minkälaisia pahojakin oireita. Työpaikkalääkäri yritti kysellä minulta, että tiedänkö helsinkiläisenä, että mihin minun pitäisi mennä. No, en tiennyt ja minusta sen selvittäminen kuuluu lääkärille eikä potilaalle. Lisäksi olin lapseni kanssa juuri silloin oikojalla, joten en oikein pystynyt etsimään tietoa webistäkään. Lääkäri lupasi laittaa lähetteen kuntoon ja sanoi, että HUSista otetaan minuun yhteyttä viimeistään parin vuorokauden sisään.

Mitään ei kuulunut. Kolmantena päivänä yritin tavoitella lääkäriäni tuloksetta. Lääkäri ei vastannut yhteenkään sähköpostiin eikä edes ajanvaraukselle välittämääni soittopyyntöön. Ajattelin sitten itse selvitellä, että missäköhän lähetteeni mahtaa olla. Googlailulla löysin nopeasti paikan, johon kuvittelin lähetteeni menneen. Heillä ei ollut minun lähetettäni. Omakannasta näin lähetteen, mutta en osannut tulkita oikein, että mihin se on oikein lähetetty. Aloin taas tavoittelemaan työpaikkalääkäriäni ja lopulta sain varattua hänelle puhelinajan. 


 
Tämä pinkki amaryllis, jonka sain työkaveriltani Otilialta on ilahduttanut minua jo pitkään

Työpaikkalääkäri oli hyvin kummissaan, että miksei HUSista kuulu mitään, kun joku on lähetteen siellä kuitannut hyväksytyksi. Hän ajatteli helposti korjaavansa asian tekemällä samanlaisen lähetteen uudestaan. Olin jo soitellut pariin HUSin toimipisteeseen, jossa kuvittelin että minua voitaisiin hoitaa ja kenelläkään en ollut jonossa. Toisessa paikassa jopa myönnettiin, että todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin tulen päätymään heidän asiakkaakseen.Tästä syystä vaadin päästä erikoislääkärille että saisin edes oiken lähetteen. Sain lähetteen erikoislääkärille. 

Lääkärikeskuksessa oli ainoastaan yksi aika ennen joulua jäljellä heti seuraavaksi päiväksi. Lähetteeni ei tietenkään kelvannut. Pyörin asiakaspalvelunumeroiden välillä 1t 45min, päädyin kahdesti jopa samalle henkilölle. Sivistynein arvio syystä, että miksi lähete ei kelvannut oli se, että lähetteeni oli sisätautilääkärille ja aika oli vielä erikoistuneemmalle sisätautilääkärille endokrinologille. Sitten löysin työnantajani sivuilta työterveyshoitajien puhelinnumerot. Aloin soittelemaan niihin ja sain kiinni työterveyshoitajan. Hän ystävällisesti lupasi, että tilanteessani hän soittaa lääkärini kiinni. Kun parin tunnin päästä oli lähete korjattu, pääsin varaamaan ajan ja onnekseni se oli jäljellä. Tähän mennessä aikaa labratulosten tulemisesta oli kulunut 10 vuorokautta, että ihan en päässyt hoitoon maksimissaan kahden vuorokauden sisällä.

Erikoislääkärin vastaanottopäivän aamuna olin keskimmäisen kanssa koululääkärillä. Koululääkäri on ottanut lapseni aivan oikeasti hoitaakseen, tutkimusia on tehty ja lisää tulossa ja hoitosuunnitelmakin on. Paastosokeriarvoista puhuttaessa mainitsin omasta ongelmastani. Koululääkäri oli aivan järkyttynyt siitä, että miten voi olla edelleen ilman hoitoa ja istua hänen vastaanotollaan. Koululääkäri totesi, että hänestä lähete on tehty väärään paikkaan. Kerroin, että seuraava oljenkorteni on iltapäivän erikoislääkäri. Koululääkäri sanoi minulle, että jos asia ei siellä ratkea, niin voin soittaa hänelle seuraavana aamuna ja hän tekee minulle uuden kiireellisen lähetteen oikeaan paikkaan. Juurikin sinne, johon arvioivat minun ennemmin tai myöhemmin päätyvän. Koululääkäri antoi vielä oman kännykkänumeronsakin, että voisin soittaa hänelle seuraavana aamuna. Mikä mahtava kädenojennus hoitaa pojan lisäksi myös äitiä! High respect! Koululääkärin kanssa sanailtiin, että nyt sattui ilmeisesti sellainen vaiva, joka olisi ehdottomasti kannattanut löytää terveyskeskuksessa. Jokainen terveyskeskuslääkäri tietää mitä tehdä. Neuvoni onkin, että jos epäilet diabetestä, käänny terveyskeskuksen puoleen! 

Vasta neljäntenä adventtina leivoimme ensimmäiset joulutortut

Erikoislääkäri oli kyllä ihan tehtäviensä tasalla. Hoitoni aloittamista olisi helpottanut se, että työpaikkalääkäri olisi tehnyt B-lausunnon valmiiksi. Jos minulla olisi ollut Kelan erityiskorvattavuus, niin hoito olisi voitu aloittaa insuliinilla. Tablettilääkityksen ongelmana on se, että se ärsyttää suolistoa, joka on jo valmiiksi heikossa kunnossa. Olisin ollut varsin valmis kestämään piikitystä, jos olisin säästynyt lisävatsavaivoilta. Ilmeisesti suolistoni kuntoon vaikuttaa myös liian korkea verensokeri. Toivottavasti ei mene joulu vessassa. 

Lähetteeni on toivottavasti nyt oikeassa paikassa ja sieltä käy kutsu nopeasti. Tulen tarvitsemaan vielä lisätutkimuksia. Kyllähän minua edelleen jännittää, että miten ja milloin asiani etenee. Ihan hirveän tympäätynyt ja pettynyt olen työpaikkalääkäriin, joka nakkaa lähetteeni ihan vaan jonnekkin, että selvittäköön lähetteen vastaanottaja, mihin potilas kuuluu. Lähettäisin sähköpostia huonosta hoidostani, mutta se on aikamoista yksinpuhelua, koska lääkäriltä on kaikki aiemmatkin sähköpostini todennäköisesti lukematta. Olen miettinyt, että kehtaanko varata yhden puhelinajan vaan sitä varten, että valittaisin saamastani huonosta hoidosta. Aion äänestää toki jaloillani ja vältellä kyseistä lääkäriä.

 
Tämän ihanan joulukukan sain ystävältäni Tiinalta

Joulu lähestyy ja meidän koti on ollut ihan hirveässä sekamelskassa sekä pölyssä. Olen tuntenut pientä ahdistusta asiasta. Kukas rientääkään ensimmäisenä apuun? 83-vuotias isäni, osittaisinvalidi tarjoutui meille siistijäksi. Vaari kävi sitkeästi selvittämässä olohuoneen rytökasan pois. Kiitos vaari! Vuonna 2019 olit puutarhurina ja vuonna 2020 siivoojana meillä. Joka vuotena olet ollut myös minun perinneruokakokkini. Siivouksesta huolimatta vaadimme edelleen silakkapihvejä. Aina kun keskimmäinen kysyy silakkapihvejä, niin sanon, että vaari tekee. Ehkä sitten kun täytät 90 vuotta, niin päästetään sut eläkkeelle meiltäkin ;)

Siivoukseen liittyen sain vielä toisenkin yllättävän kädenojennuksen. Olin hieroja-kosmetologillani hierottavana ja puhuimme jouluvalmisteluista ja kerroin että meillä on ihan hirveä sotku ja kaikki valmistelut tekemättä. Mainitsin myös siitä, että ostaisin siivouksen, mutta tilanne on niin paha, että en usko sen ratkeavan sillä, että joku yrittää siivota ilman opastustani, enkä pysty työpäivien aikana olemaan koko ajan mukana. Hierojani totesi siihen, että hän voisi tulla meille siivoamaan. Uusimmat koronarajoitukset ovat tehneet sen, että hänellä työtunnit vähentyneet ja hän voisi paikata tilannetta siivoamalla meillä. Aloitimme yhdessä yhtenä lauantaina ja kävimme paikkoja lävitse ja suunnittelimme siivousta. Hieroja-kosmetologillani on oma koti ja piha aina todella tiptop ja hän on mukava tyyppi, joten arvasin, että saamme homman sujumaan. Nyt 12 ostetun siivoustunnin ja muutaman oman työtunnin jälkeen alakertamme alkaa näyttämään ihan hyvältä. Järjestelyurakka jatkuu ensi vuonna kosmetologi-hierojan varauskirjan sallimissa puitteissa.

Kaverini nauroi, että minä olen varmasti ainoa ihminen, jolle hieroja tulee myös siivoamaan. Muut eivät kuulemma kerro estottomasti siivoushaasteistaan joka paikassa :) Ihan älyttömän hyvä, että tulin sanoneeksi. Sain palkattua mieleistäni ja erittäin tehokasta työvoimaa ja hierojani sai lisäansioita taloudellisesti vaisuksi jääneeseen joulukuuhun. Lisäksi siivoukseen liittyy kiva bonus, hieroja tulee meille koiransa kanssa siivoamaan. Koira muistuttaa luonteeltaan kotioloissa anopin Tippa-koiraa, joka asui meillä viimeiset aikansa. On niin paljon kotoisampaa olla etätöissä, kun on koira jalkojen lämmittimenä. Meidän pojat tietenkin tykkäävät koiravieraasta paljon.

Ihana jalkalämmitin

Joulua en ole juuri ehtinyt laittelemaan. Tänään vielä klo 10 uskoin, että minulla on keskiviikko vapaata, mutta usko alkaa horjumaan. Todennäköisesti joudun töihin vielä keskiviikkonakin. Minulla ei ole joulustressiä vielä. Kuten uhosin, aion olla tämän joulun alisuorittaja. Vaari lupasi paistaa kinkkua niin, että siitä riittä meillekin. Laatikot ostan kaupasta valmiina, samoin kalat. Meillä lapset syövät todennäköisesti jouluruokia vain yhden kerran ja sitten aion siirtää heidät jollekin helpolle pastaruualle ellen peräti Dr. Oetkerin pakastepizzalle. Joulukuusi pitää laittaa ja vähän vielä nurkkia siistiä ja joulu on ruokakauppakäyntiä vaille valmis.

Kivaa joulunalusviikkoa!

17 kommenttia:

  1. Ihanaa, että olet saanut siivousapuja - se, että hakee apua on vaan niin fiksua. Joulu tulee vähemmälläkin ja kaikkiin koteihin <3 Valoa jouluun <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siivousavun kanssa kävi todella hyvä tuuri. Saadaan varmaan tammikuussa koti sellaiseen kuntoon, että on mahdollista siirtyä jonkun siivousfirman asiakkaaksi. Meillä kävi pitkään yhden naisen superfirma joka toinen viikko siivoamassa ja se piti kodin siedettävässä kunnossa. Meillä kaivataan sellaista tehokasta järjestelijää. Itsekin jaksan tsempata, kun on joku apuna.

      Poista
  2. Voi hyvänen aika mitä säätämistä tuon lähetteen kanssa. Eikö tämäkään voinut mennä helpomman kautta. :-( Mutta ihan mahtava koululääkäri! Kuten myös hieroja-kosmetologi-siivooja. :-D

    Mun mielestä eläimiä saisi olla ehdottomasti enemmän eri paikoissa. Kun kävin viimeksi kampaajalla, kampaamossa kuljeskeli yhden kampaajan koira. Minusta asiakkaiden kasseja nuuhkiva koira piristää ihanasti tunnelmaa. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinasin pudota tänään tuolilta, kun erikoislääkäri soitti kertoakseen, että hän oli tarkkaillut, että meneekö lähetteeni perille ja se ei mennytkään perille. Hän oli joutunut faksaamaan sen ja minun pitäisi itse soitata perään, että ovatko saaneet lähetteeni. Kyllä on vaikeaa päästä hoitoon.

      Minä olen ehdottomasti koira ihminen ja kiva kun saan nauttia koiraseurasta edes joskus.

      Poista
  3. Mahtava koululääkäri iso plussa ja peukku hänelle; tarvitaan vain yksi ihminen joka jotenkin ottaa asian hoitaakseen.

    Toisaalta jokseenkin outoa, ettei kiireellinen lähete etene. Grr sille. (ja faksaamaan? onko missään enää fakseja??)
    Itselläni on vahva luottamus nimenomaan julkiseen sektoriin. Meillä on aika vaatimaton työterveyssopimus, muutamat käynnit siellä ja muissa tilanteissa yksityisillä eivät oikein ole vakuuttaneet. Julkisella puolella ja terveyskeskuksissa olen lähes poikkeuksetta saanut tehokasta hoitoa.
    Toivottavasti asiasi etenee rivakasti!

    Mainio diili hierojan kanssa :) mitä voikaan ihminen muuta toivoa kuin hieronnan ja siivouksen, ja kun saa ne suunnilleen samalla kertaa.... :)

    Dr Oetker pelastaa päivän kuin päivän. Luultavasti myös joulupäivän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koululääkäri on aivan mahtava lady.

      Meillä täällä kunnallisen terveydenhuollon saatavuus on se suurin ongelma. Lapset ja vanhukset vielä saavat jotain aikoja, mutta työikäisten suhteen tilanne on hankala. Sairaana et jaksa istua odottamassa vuoroasi ja jos on sellainen sairaus, että se ei estä työntekoa, niin sitten ei jouda jonottelemaan. Nuo tuollaiset tilanteet on työterveys hoitanut hyvin, sinne saa akuuttiajan aina. Sitten jos on jotain vakavampaa, niin sitten alkaa pyörät pyörimään julkisessa terveydenhuollossa täälläkin. Yksi ärsyttävimmistä puutteista täällä on että angiinalle ei saa julkiselta pikatestiä. Jos menet torstaina tai perjantaina näyttämään kipeää kurkkua lääkärille, niin nieluviljelyn tulos tulee vasta maanantaina. Se on pitkä aika potea antibiootteja odotellessa.

      Tämä viimeinen jännityskierros faksatun lähetteen kanssa ei selvinnyt ennen joulua. Ilmeisesti mennään saman tuskan kautta kuin aikaisemminkin.

      Diili hierojan kanssa oli kyllä onnistunut ja se jatkuu vielä tammikuussa. Sitten siitä levisi vielä sellaista täsmä hyvää eteenpäin. Meiltä löytyy melkein loputtomasti lastenvaatteita ja vielä löytyi lelukassikin. Siivooja vei ne kaikki ystävälleen, jolla on iso perhe ja siellä oli tykätty todella paljon lähetyksestä.

      Kivaa joulua!

      Poista
  4. Voi, mitä sählinkiä! Onneksi kaikki on kuitenkin (suht) hyvin. Jaksamista, tsemppiä ja ihanaa joulua kaikesta huolimatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ollut sellaisten "asiat ei meinaa järjestyä mitenkään" sattumusten joulukuu. Vointi on onneksi ollut koko ajan hyvä, mutta alkaahan se pelottamaan, kun lääkäreiden mielestä on hämmästyttävää, että olen vielä toimintakuntoinen. Mutta onneksi minulla on nyt alustava lääkitys.

      Kiitos tsempeistä ja ihanaa joulua sinulle ja läheisillesi!

      Poista
  5. Olipa asiansaosaava koululääkäri, pisteet sinne!

    Hyvä siivooja-hieroja, molemmille win-win :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pisteet tosiaankin koululääkärille!

      Hierojan siivouskeikat tosiaan hyödytti meitä molempia. Kyllä harmittaa kaikkien noiden pienyrittäjien puolesta, joiden elinkeinoon korona on tehnyt ison loven :(

      Leppoisaa ja tunnelmallista joulua!

      Poista
  6. Ei tähän voi muuta sanoa kuin OMG. Jopas on soppa ja ruljanssi. Ja aika hyvä koululääkäri, etten sanoisi. Mitä mä täällä arvostan, niin jos on terveysvakuutus, niin kaikki toimii tosi liukkaasti. Kaikki haluavat tietysti ottaa rahat pois ja tehdä vähän tulosta. Usein ongelmana on myös se, että pitää vähän käyttää omaa järkeään, ettei ihan kaikkiin suositeltuihin hoitoihin ryhdy. Ilman vakuutusta tarina on sitten toisenlainen :(

    On sulla ihana hieroja. Tarvitsisin myös hierojaa ja eihän se haittaisi jos joku täällä kävisi vähän paikkojakin kohentamassa. Onneksi ikänäkö painaa, niin ei kaikki pölyt ihan heti osu silmiin.

    Hyvää jouluviikkoa. Toivottavasti vointisi kohenee ja saat hyvää hoitoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Diabeteksen takia hoitoon pääseminen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Se osui sellaiseen kohtaan terveydehoitoa, johon yksityisellä on yllättävän vähän palveluita. Varmaan juurikin johtuen siitä, että kunnan palvelut ovat niin kattavat. Sieltä saa kaiken opastuksen ja tarvittavat välineet täysin maksutta. Ihan oma karmeutensa on noiden eri tietojärjestelmien välinen toimimattomuus. Sähköiset lähetteet eivät kulje, uusi Apotti-järjestelmä on vaatinut paljon uusien toimitapojen opettelua. Suomessahan kaiken saa kunnalliselta, mutta moni käyttää julkista vain vaikeampiin sairauksiin. Perusterveydenhuoltoon haetaan täydennystä työterveydestä tai yksityislääkäriasemilta. Meidän lapsilla ei ole mitään vakutuuksia, joten heidät on hoidettu julkisella melkein kokonaan. Lasten osalta se on toiminut ihan hyvin.

      Minulla ei nivelrikon takia toinen polvi enää suoristu ja se aiheuttaa kaikenlaisia jumeja jalkoihin ja tämä 9kk keittiön ruokapöydän ääressä etätyöskentelyä aiheuttaa jumeja hartioihin, joten minusta on tullut hieronnan vakiasiakas. Lisäksi mulla pyörii tietokoneella työterveyden webbipalvelu, josta tulee 2 tunnin välein taukojumppavinkki. Yritän ehtiä ja muistaa tehdä sen. Olen pyhästi luvannut itselleni, että 2021 menen johonkin rapakuntoisten selkä-hartiajumppaan :D

      Ihanaa joulua!

      Poista
    2. Pitäisi kyllä muistaa taukojumppa. Sitten ihmettelen, että miten en saa itseäni taas kammettua ryhdikkäästi seisomaan :)

      Poista
  7. Apua en ymmärrä miten tänä vuonna siellä niin monet jutut ovat menneet vaikeimman kautta, ihan hanurista. Tätä elo kyllä on, aina joutuu taistelemaan ja asiat ei ikinä tunnu mennä helpolla.

    Toivottavasti kaikki nyt järjestyy.

    Toivotan oikein hyvää joulua teidän perheelle ja tsemppiä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ollut tälläinen "mikään ei suju" joulukuu. Jopa meikäläisellä meinaa hermo katketa tähän :D Onneksi nyt ei ole mitään henkeä uhkaavaa. Mutta harmittaahan se, että viimeisimmän lähetteen faksauskäänteen takia, minulla ei ole edelleenkaan aikaa diabetesklinikalle. Pääasia on kuitenkin se, että minulla on sentään jonkin lääkitys.

      Se tuppaa usein olemaan sellaista, että vaikeasti hoidettavia asioita ja epäonnea tulee putkessa. Mutta eiköhän asiat ajastaan ja riittävän vääntämisen jälkeen oikea.

      Leppoisaa ja rentouttavaa joulua sinulle ja läheisillesi!

      Poista
  8. Kyllä on ollut säätöä terveysasioiden kanssa. Näitä olen kuullut, lukenut ja itsekin kokenut. Tulee mieleen, että miten näissä tilanteissa selviävät ne, joilla ei ole voimia selvitellä asioitaan. Koululääkärille ja siivousavulle peukkua!
    Hyvää vuoden viimeistä viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus sitä joutuu sellaiseen limboon, että asiat eivät tunnut etenevän yhtään. Nyt omalle kohdalleni osui sellainen. Onhan se hyvin turhauttavaa kuulla, joka ammattilaiselta olevansa pahasti sairas, mutta hoitoa ei meinaa herua mistään. Varmaan niillä, jotka eivät jaksa ja pysty selvittelemään asioitaan, jää moni vaiva hoitamatta. Silloin kun äitini asioita hoidin, niin sydäntä kylmäsi ne vanhukset, joilla ei ole ketään.

      Kiitos samoin - mukavia vuoden viimeisiä päiviä!

      Poista