Tällä viikolla arki on alkanut tuntua arjelta. Työpäivät ovat pitkiä, etenkin kun ulkona on kesän kauneimmat päivät. Makarooniruuat maistuvat pahvilta, samoin kuin työpaikkakeittiön antimet. Kotona odottaa aina tsiljoona tekemätöntä hommaa.
Arkeen on kuitenkin mahtunut pieniä piristyksiä. Niistä huomaan jälleen olevani todella tuhdisti keski-ikäinen. Oikeasti kukaan 20+ ei voi nauttia tällaisista asioista.
1. Marjanpoiminta
Työkaverini sai erinomaisen idean, että yhtenä kauniinä päivänä lähdimmekin suoraan töistä poimimaan puutarhavadelma. Meillä sattui olemaan vielä sama suosikkimarjatilakin. Vadelmien poimiminen oli suorastaan rentouttavaa. Korkeissa puskissa ei tarvitse kyykkiä, vaatteet ja kädet eivät mene sotkuun ja sää oli aivan täydellinen vadelmien poimintaan. Vadelma maistuivat niin makeilta ja mehukkailta suoraan suuhun poimittuna ;)
Makeita kuin karkit
Vattupuskaselfie
Kolmisen kiloa tuli poimittua vadelmia
2. Uusi *todella makea* piirakkaresepti
Meillä oli viikonloppuna vieraita ja se oikeuttaa keski-ikäisen valmistamaan jonkun erittäin makean jälkiruuan. Saattaa olla, että alitajuisesti teen jotain todella makeaa vieraille kahvipöytään, jotta siitä mahdollisesti jäisi jotain maanantain etäpäivän piristykseksi :D :D
Minä tykkäsin suolakinuskijuustopiirakasta (salted caramel cheesecake) todella paljon. Hetkellinen oikosulku tapahtui siinä välissä, kun otin irtopohjavuuan esille ja kuitenkin päädyin tekemään piirakan tavalliseen halkaisijaltaan selvästi isompaan piirakkavuokaan. Saihan piirakan toki tehtyä väärän kokoisessa vuuassakin, mutta kinuskikerros jäi paljon ohuemmaksi, mikä vaikutti negatiivisesti ulkonäköön.
Amatöörin kinuski ei ikinä levity tasaisesti, etenkin kun sitä on liian vähän
Kuvan millaiselta piiraan pitäisi näyttää ja ohjeen löydät täältä: http://kakkuparatiisi.blogspot.fi/2016/06/salted-caramel-cheesecake-piirakka.html
Suosittelen pitämään piirakkaan pari yötä jääkaapissa ennen tarjoilua.
3. Vesijuoksu maauimalassa
Paluu arkeen ja kaupunkiin tarkoitti myös paluuta vesijuoksurutiineihin. Ulkoaltaassa on kyllä niin paljon parempi fiilis kuin sisällä.
Ensi viikollekin on haave. Haluaisin päästä kanttarellimetsälle. Se onkin vaikeammin toteutettavissa. Haluaisin löytää sekä kanttarellejä että takaisin kotiin. Yritän etsiä luotettavaaa seuraa. Itse en pysty kumpaakaan suoritukseen.
Olemme muuten ottaneet nopeusennätyksen ensimmäisessä syysflunssassa. Tiistaina meillä jo pärskittiin, niiskutettiin ja kärsittiin karheasta kurkusta. Toivottavasti tämä ei ole mikään enne tulevasta pöpökaudesta.
Ihanaa perjantaita! Viikkoloppu on ihan kulman takana.
Äläs nyt...hieno kakku, toisin kuin minun omituiset räpellykset =). Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaPääasiahan on maku - eikös niin :D
PoistaKiitos samoin - mukavaa viikonloppua!
Vattupuskiin pitäisi ehtiä, ihan suosikkimarja mansikan ja mustikan ohella :D Kanttarelleja en itse syö, mutta haluaisin kuitenkin kerätä niitä, koska metsässä on vaan niin mukavaa. Kunpa vaan tietäisi, mistä niitä löytää. Ja kompassi-kaverin tarvitsen minäkin. Mustikanpoiminnasta olen selvinnyt ilman apua, sillä mustikat olen kaikki poiminut ihan mökin vierestä. Mulla on ollut siis näkö-, puhe- ja kuuloyhteys muihin koko ajan :D
VastaaPoistaJa tuo kakku menee testiin ihan piakkoin.
Kivaa viikonloppa <3
Minäkin olen yleensä poiminut mustikat erämaamökin pihasta. On se niin helppoa, kun voi poimia vähän kerrallaan :) tänä kesänä mökille tuli mustikoita poikkeuksellisen vähän, joten joutunen tyytymään kaupan mustikoihin.
PoistaMukavaa viikonloppua!
Oi mikä ihana kakku, tuo pitää kokeilla! Ja näistä samoista kivoista jutuista tunnistan siis myös itseni vahvasti keski-ikäiseksi. Siinä, missä nuoriso nauttaa kohta alkavilla Blockfestareilla niin minä meinaan lähteä nauttimaan metsästä :D, enpä olisi nuorempana uskonut, että MINÄ lähden vapaaehtoisesti poimimaan mustikoita ja metsästämään sieniä...
VastaaPoistaSelvät keski-ikäistymisen merkit :)
PoistaMinä voisin kyllä lähteä festareille, jos siellä olisi mukavia istumapaikkoja ja mielellään vielä pöytiin tarjoilu ;) Mutta tuntikausien seisoskeluun tungoksessa olen saattanut tulla jo liian vanhaksi. Ehkä pitäisi käydä kokeilemassa... tai sitten mennä vaan metsään.
Vattujen keruu on varmasti leppoisaa puuhaa. Olen epätoivoisesti yrittänyt etsiä hyvää vartioimaan, siinä onnistumatta. Kyllä sienimetsästä kotiin löytää, rohkeasti vain metsään. Tuo kakku kovasti houkuttelee makuhermoja, pitääkin tallentaa ohje. Flunssakausi on todella käynnistynyt. Työpaikkani on täynnä pieniä nuhaneniä :( Leppoisaa viikonloppua!
VastaaPoistaPuutarhavadelmien keruu on kivaa, kun puskat ovat korkeita ja vadelmat isoja. Mukavuudenhaluisen poimijan unelma siis :D :D
PoistaTäytyy laittaa harkintaan tuo sienimetsä, jos vaikka kännykän GPS:llä löytäisin takaisinkin vielä. Täytyy muistaa sitten matkalaturikin kännykälle.
Amatöörin kinuskista tuli mieleen amatöörin mokkapalat. Kuorrutuksesta tuli nimittäin niin löysä, että se valui pöydälle ja kaappeja pitkin lattialle. Ja vieraat olivat tulossa tietysti ihan minä hetkenä tahansa. :-D
VastaaPoistaOhhoh, tekevälle sattuu :D :D
PoistaTosi kivoja arjen piristyksiä. 😊
VastaaPoistaHerkullinen piirakka! Kyllä maistuisi!
Liityin muuten lukijaksi, kun huomasin etten ollut kirjautunut. Vaikka usein
tulee täällä vierailtua.
Ihanaa viikonloppua sinulle!❤️
Tervetuloa lukijaksi Sari ja mukavaa viikonloppua!
PoistaMeikäläinen on kyllä tullut kovasti keski-ikäiseksi, kun elämää piristyttää jopa marjojen keräys :D :D
Ihania arjen juttuja <3 Makeita piirakoita ja Voi kun löytyisikin tuollaiset vattupuskat, mielettömän paljon olette saaneet kerättyä :)
VastaaPoistaVesijuoksu on mukava harrastus.
Ihanaa viikkoa!
Se on kaikkein parasta, kun saa arjen joukkoon lisättyä jotain kivoja pieniä juttuja :)
PoistaKiitos samoin - mukavaa viikkoa!
Tää on kolmas kerta kun tulen tänne kommentoimaan, mutta tabletti ei anna. Uusi yritys.
VastaaPoistaJos nuorena tietäis,mistä aikuisena ilahtuu, niin ahdistais :D Mutta ihanaa aikuisena ilahtua "pienestä". Hyviä aiheita sulla.
Mä nuorena luulin, et aikuiset puhuu lähinnä sieniresepteistä ja vannoin et mä en. NOh, aika paljon vastaavista puhun. Ja nautin.
Keski-ikäistymisessä on vähän jotain samaa kuin lapsuudessa, sellaiset kauniit perusasiat alkavatkin yllättäen ilahduttamaan ja kiinnostamaan. Niin kuin maauimala. Lapsenahan se oli ihan huippua ja nyt keski-ikäisenä jälleen :D
PoistaLukioaikana yksi pojista totesi, että sitten jos kauniina kesäiltana ei pussikalja kavereiden kanssa maistu, niin elämä on ohitse (tässä tilanteessa sitä nautittiin pururadan viereisillä kalliolla). Sen verran on elämää vielä jäljellä, että kyllä lähden kauniina kesäiltana pussieväille, kunhan ne ovat kunnolliset eikä lämmintä keskiolutta (kuplivaa ja pientä syötävää).
Minä taas nuorempana ajattelin, että velkainen rivarinpätkä, pari mukulaa ja pakko ponnistaa joka aamu töihin kasiksi on kuolema :D :D Ja mitenkäs siinä sitten kävikään...