"Ei oo paha" sanoo Hra Kepponen olohuoneestamme.
Minusta on.
En enää kestä pakkaamista enkä purkamista. Reilun kuukauden sisään olemme:
-Pakanneet noin 1/3 omaisuudesta laatikoihin ja tungettu laatikot mikä mihinkin kodissamme
-Pakanneet evakkoa varten vaatteet ja muut tykötarpeet
-Pakanneet remontin keskellä kesävaatteet lomareissua varten
-Pakanneet ensimmäisestä evakkopaikasta tavarat toiseen evakkopaikkaan
-Pakanneet toisesta evakkopaikasta kamat kotiinpaluuta varten.
Nyt olemme loppusuoralla. Edessä enää grande purku.
Viime yö oli ensimmäinen yli kuukauteen omassa kodissa. Aika urakka oli pelkästään siinä, että saimme kaikille sängyt esille. Pari iltaa olemme painaneet hommia ja tuntuu, että mikään ei etene. Ihanaa silti olla kotona!
Isoja iloja on se, että koko vaatevarastoni on käytettävissä eikä töihin enää tarvitse ajella takakontti täynnä matkalaukkuja. Pojilla on ihan kuin uusi joulu, koska kaikki joululahjalegot ovat oikeastaan leikkimättömiä ja osa jopa kasaamattomia.
Viikolla aion viettää herkkuhetken joulukuusen valojen loisteessa. Kyllä, joulukuusen valojen loisteessa! Alkuperäisenä ajatuksenani oli lomalta palattua vielä hetki fiilistellä joulua (koska se meni niin pitkälti pakkaushommissa), enkä osannut aavistaa, että kotiin päästään vasta helmikuussa. En ole vielä päättänyt, että söisinkö Runebergin tortun vai laskiaispullan joulukuusen vieressä. Mielestäni olen kyllä ansainnut molemmat yhdellä kertaa :)
PS. Vähän jo jännittää, että kauanko kestää ennenkuin kaikki kamat ovat paikallaan. Riittääkö helmikuu?
PS2. Vielä ehdit osallistua Lekmer.fin 50€ lahjakortin arvontaan. Klikkaa tähän postaukseen.
Runebergin ja laskisaspullan lisäksi saat ottaa vielä ystävänpäiväleivoksenkin!! Mä uskon vakaasti, että kesäkuuhun mennessä kaikki on taas paikoillaan! ;)
VastaaPoistaHyvä, että muistutit. Vedän kaikki kolme tuossa kuusen vieressä viikolla :)
PoistaItse olin ajatellut, että pääsiäisenä viimeistään on kamat paikallaan. Ja ne, mitkä eivät ole saavat silloin lähtöpassit koko huushollista. Tosin noista muuttolaatikoista juoksee koko ajan lasku, että se homma pitäisi hoitaa hiukan ripeämmässä tahdissa.
Mä keskityn toivomaan, että hra Kepposessa riittää virtaa. Itse olen energiaton, negatiivinen rähisijä. Tuleehan nyt kokeiltua sellaisenakin oloa...
Nuo pullat vie kaikki negat ja rähinät taivaan tuuliin ;) <3
PoistaMä toivon niin :)
PoistaApua, melkoista pakkaamista! Tsemppiä vielä viimeiseen rutistukseen, ja ota vain tosiaan kaikki pullat ja leivokset avuksi :))
VastaaPoistaKiitos tsempeistä! Kohta alkaa näyttää siinä mielessä lupaavalta, että pääsen kulkemaan sinne joulukuuselle saakka, jonka vieressä aion palkintoherkut nautiskella. Mies, joka ei ole juuri syönyt karkkia puoleen vuoteen, joutui eilen taipumaan ja hankkimaan purkusuklaata ;)
PoistaNyt olet ansainnut sekä pullan että tortun ja muutaman piparin ja vaikka joulusuklaata vaivanpalkaksi! Hienoa, että pääsitte kotiin :)
VastaaPoistaEhdin jo hetken ajatella jotain rajumpaa palkintoa, kuten pikaista laskettelureissua itselleni. Näin jo itse rinteillä ja sen päälle jossain kylpylässä poreammeessa. Sitten tajusin, että joutuisin pakkaamaan ja skaalasin palkinnot helpompaan ;)
PoistaKyllä on kiva olla kotona.
En ole ihan kartalla miksi olitte evakossa (käyn lukemassa taakse päin juttuja:)), mutta hienoa että pääsitte kotiin :)
VastaaPoistaMeillä kävi marraskuussa vesivahinko, sellainen ihan silminnähtävä kun halogenilampuistakin tippui vettä. Yläkerrassa meni yksi makuuhuone, aulatilat ja alakerrassa keittiö ja ruokailutila. Välipohja purettiin tuolta alueelta ja rakenteet kuivatettiin. Eihän tämä tietenkään ollut mitään verrattuna niihin tapauksiin, joissa kosteutta on päässyt vuosien ajan rakenteisiin ja kaikki on märkää ja pahimillaan homeessa. Aikaa tähänkin operaatioon paloi ja kuten näissä hommissa yleensä - huomattavasti alkuperäistä suunnitelmaa enemmän :(
PoistaHei!
VastaaPoistaTuota kuvaa katsoessa ja tekstiä lukiessa tulee - ei-niin-kovin-mieluisia - muistoja mieleen... Ostimme omakotitalon keväällä 2011; pari kuukautta kaupoista ja kolmisen viikkoa muuton jälkeen (kun juuri olimme saaneet 5 henkisen perheen muuttotavarat suurin piirtein purettua), tuli talossamme ilmi kosteusvaurio pesutilojen remontin yhteydessä. Yhdessä päivässä tavallisesta kylppärirempasta tuli isompi projekti, kun kosteutta todettiin ensimmäisen tarkemman mittauksen perusteella olevan vähintään 80 neliön alueella. *huom! olimme tehneet pintakosteusmittauksen ennen remonttia eli kaiken piti olla kunnossa ja kuivaa...*
Joten ei muuta kuin tavarat + huonekalut pakettiin talolla ja muutimme sijaisasuntoon 20km päähän kotoamme (lähin mahdollinen tilapäismajoitus kun asumme kehyskunnassa). Sieltä käsin kuljetimme lapsia päiväkotiin, eskariin ja kouluun ja kävimme töissä - sekä toki valvoimme talolla alkaneita purkutöitä. Asuntona reilun 3kk ajan oli pieni "sviitti" eli yksi makuuhuone, ruokailutila/olohuone, keittokomero ja kylpyhuone. Ja yhteiskäytössä oli pesutupa, jossa oli ikivanhat koneet ja se sijaitsi monen käytävän päässä "huoneistostamme". Kun kävi ilmeiseksi ettei projekti valmistu kovin nopeasti (purkutöiden yhteydessä tuli ilmi hometta ja kosteutta yhä laajemmalla alalla) - muutimme toiseen väliaikaiseen asuntoon.
Sinne muutettiin myös koko irtaimisto, koska käytännössä koko talo (melkein 180m2) meni sisätiloiltaan purkuun. Kaikki talolta tuotu irtaimisto piti pestä tai puhdistaa (desinfioida) ennen käyttöön ottamista - lähes kaikki huonekalut piti heittää pois, kuten myös patjat ym. irtaimisto joka ei ollut puhdistettavissa. Tässä toisessa asunnossa asuttiin 9kk kunnes koitti koko projektin haastavin vaihe - asunto myytiin alta pois eikä talomme ollut muuttovalmis. Joten ei kun pakkaamaan - ne jäljelle jääneet harvat huonekalut ja suurin osa tavaroista voitiin viedä jo talolle. Vaihtoehtoja ei enää juuri ollut, koska vakuutus korvasi tilapäistä asumista korkeintaan vuoden ajan. Niinpä päädyimme asumaan siskoni luokse kaksioon Vantaalle kuukaudeksi. Sieltä oli myös reilu 25km talollemme ja kuljetusrumba alkoi taas alusta. Ylimääräistä ajamista kertyi satoja kilometrejä kun ajoin käytännössä työpaikaltani ensin kotikulmille viemään lapset ja sitten takaisin päästäkseni töihin. Monesti lapset söivät aamupalaa autossa, kun matkaan piti ruuhkien takia varata riittävästi aikaa. Onneksi eräs tuttumme tarjosi vapautunutta asuntoaan käyttöömme lähempää taloa - viiden kilometrin matka tuntui kaiken tämän ajamisen jälkeen kovin lyhyeltä. Ehdimme vielä tässäkin tilapäisessä asunnossa asua lähes 2kk (ja nukkua patjoilla lattialla).
Ja jatkuu (tuli joku merkkiraja vastaan):
PoistaEnsimmäisessä sekä näissä kahdessa viimeisessä majoituksessa meillä oli mukana vain käyttövaatteet ja lapsilla jotain leluja. Olikin vähemmän hauskaa yrittää etsiä esim. talvivaatteita, luistimia ym. muita tarpeellisia juttuja syyskuussa pakatuista muuttolaatikoista. Vihdoin joulun 2012 tienoilla pääsimme muuttamaan taloomme. Kylpyhuone saatiin käyttökuntoon pari päivää muuton jälkeen, samoin kuin keittiö. Joulua 2012 vietettiinkin ulkomailla sukulaisten luona kaaosta pakosalla.
Meillä on myös 3 poikaa (melko samanikäisiä kuin teidän kolmikko), jotka onneksi selvisivät tästä koko rumbasta yllättävän hyvin. Meillä aikuisilla oli enemmän työstämistä käydessämme samaan aikaan taistelua myyjän kanssa ennen kauppaa annetuista virheellisistä tiedoista, salatuista virheistä jne. Mies vietti illat ja viikonloput talolla, koska meillä ei todellakaan ollut varaa palkata työmiehiä kaikkiin töihin ja myyjän vakuutus korvasi korjauksista vain noin puolet. Käytännössä talostamme jäi ulkoseinät ja katto - kaikki muu niiden sisällä meni uusiksi. On siinä toki monta hyvääkin seikkaa - emme itse ehtineet sairastua homeista ja talon rakenteet on täysin uusittu. Tuli myös kiinteistön ostamiseen liittyvä lainsäädäntö hyvinkin tutuksi; samoin kuin ostajan ja myyjän todelliset vastuut... Tuli myös testattua parisuhteen joustavuus poikkeustilanteessa ja koettua ystävien uskomaton apu ja tuki vaikeina hetkinä. Mutta hengissä ollaan, meillä on ikioma koti ja perheeseen on ehtinyt syntyä neljäskin poika - mutta vähään aikaan ei muuteta jos ei ole pakko.
Ai kauheeta! Tuollaiset tilanteet kyllä koettelee henkisiä voimavaroja ja parisuhdetta. En tiedä miten olisin itse jaksanut. Useinhan sitä jaksaa, kun on vaan pakko. Lasten takiakin on pakko yrittää pitää arki kasassa.
PoistaNoin isoissa remonteissa on tietenkin vielä hirvittävät paineet kustannuksista. Joutuuko menemään oikeuteen saakka, mitä vakuutus korvaa, tuleeko talosta enää asumiskelpoista lainkaan. Olen ymmärtänyt, että noissa omakotitalojen vakuutuksissa ja myyjän myyntiä varten ottamissa vakuutuksissa on paljon ehtoja, jotka rajaavat korjattavia vaurioita ja kustannuksia tehokkaasti.
Hyvä, että saitte asiat kuntoon, ettekä ehtineet saada homeesta terveysongelmia.
Mehän selvisimme tästä ihan vaan säikähdyksellä. Koska vesi meni kerralla rakenteisiin ja purku tapahtui nopeasti ja ainakin toistaiseksi on asiointi vakuutusyhtiön kanssa on sujunut hyvin sekä meidän että taloyhtiön osalta.
Tämä tavaramäärä kodissamme kannustaa jälleen todellakin harkitsemaan, että mitä sitä kotiinsa kantaa. Olisi taas aika suunnata kamaa vain ja ainoastaan ulospäin tästä huushollista.
yhdyn yltiöoptimistiin: ei oo paha :) kovasti tsemppiä kuitenkin! terv. kolmen tytön äippä
VastaaPoistaKiitos tsempistä :)
PoistaEnää 2 vuokrattua muuttolaatikkoa jäljellä, sitten mahtuu jo kulkemaan. Tätä muuta sälää varmaan riittääkin perattavaksi useammaksi viikoksi...
Aika hurjaa menoa muutenkin vauhdikkaan arjen lisäksi. Onneksi pääsitte kotiin. Ottakaa ilo irti joulukuusesta, leivoksista, legoista ja kotona olosta! Tsemppiä!
VastaaPoistaKiitos tsempistä. Kai tämä tästä joskus valmistuu.
PoistaAika luksusta on muuten se, että jos tarvitsee puhtaita vaatteita, niin sen kun vaan laittaa pyykit koneeseen :) Tosin luulen, että pyykinpesukoneen korkea arvostus on vain hetkellistä. Kohta mahdollisuudesta tulee pakko ;)
Mä lienee kuulun sinne positiivareiden jengiin, kun näen tossa heti mahdollisuuden - kaikki vähänkin pohdituttava liikkeelle, kiertoon tai myyntiin samalla vaivalla! Hyvä te :)
VastaaPoistaLainalaatikot purkautuivat melkein kuin itsestään. Nyt alkaakin sitten se haasteellisempi osuus: omissa laatikoissa oleva sälä. Tarkoitus olisi laittaa kamaa myyntiin, kirpparille ja jopa ihan kaatopaikalle. Enää on ongelmana se, että KUKA sen ehtisi tekemään.
Poista"suunnitelma hyvä, vain toteutus uupuu" :)
Upeaa, että pääsitte kotiinne! Ja ole huoleti, tavarat kyllä löytävät paikkansa ennemmin tai myöhemmin, hyvä, kun ovat saman katon alla. Makeita hetkiä joulukuusen alla.
VastaaPoistaMeillä on kyllä paha tapa jättää roinaa pyörimään johonkin nurkkaan ja kun hermot menee, niin se kasataan johonkin nurkkaan tai laatikkoon :) Mutta katselen johonkin toiseen suuntaan syödessäni herkkuja joulukuusen vieressä.
PoistaOlet ollut tosi reipas! Olet ehdottomasti ansainnut kaikki herkkupalkinnot mitä mitä mieli tekee. Hankkisin vielä kuohujuomaa korkattavaksi viimeisen muuttolaatikon purkamisen kunniaksi :).
VastaaPoistaOn muuten mahdollista, että positiivinen mielleyhtymä pyykinpesukoneeseen liittyen säilyy hyvinkin kauan vaikkei pyykinpesu enää juhlalta tuntuisikaan. Minulle on kehkeytynyt hyvin herkkä suhde omaan pyykkikoneeseemme :D.
Vaikuttaa siltä, että muutoksen siemen on kylvetty :). Tsemppiä järjestelyhommiin.
Kiitos :) Voisi olla kuohuvakin paikallaan ;)
PoistaVoi olla, että tämä on lähtölaukaus minun ja pyykkikoneen herkälle suhteelle. Kuivausrumpuun olen jo muodostanut riippuvuussuhteen.
Todellakin olet ansainnut pullia ja sen lisäksi ehkä jopa 2 lasia viiniä! Tsemppiä kodin laittoon!!
VastaaPoistaKiitos tsempistä.
PoistaMä luulen, että sitten kun kaikki ylimääräinen on raivattu pois (=elektroniikka romu kaatikselle, kirjahylly myyty, lastenvaatteet/lelut myyty kirppiksellä, pokkarit vaikka poltettu) niin viinin tarvetta ei voi enää laskea laseissa :D
Puuuuuh! No, ei tuolla vielä vakiotansseja vedetä, mutta ehkä tuossa kohtaa voisi jo pienieleisesti vatkata parit tuuletusmoovsit!
VastaaPoistaJa kyllä, olet kaikki sesonkipullat ja suklaat ansainnut! Kalorithan kuluvat kuitenkin niissä purku/kirpparihommissa. :-D
Kuvassa ei muuten enää edes näkynyt niitä lainalaatikoita :) Ei tosiaan mahduta tanssimaan, mutta meillä on sentään selkeät kulkuväylät (tosin legomiinoitettuna) rojupinolta toiselle. Ehkä tämä tästä joskus sortteerautuu...
PoistaVoi apua!
VastaaPoistaMeillä tehtiin pientä remppaa vuosi sitten. Silloin piti tyhjentää kaikki keittiönja ruokatilan kaapit, hyllyt jne. EDELLEEN niitä romulaatikoita on joka nurkassa (ja itse niitä tuskin huomaa), kun ei voi päättää mihin ne laitetaan eikä saada muka kiertoon :( Saamaton minä! Toivottavasti teillä pian enää legomiinoja (niitäkin meillä on eli vapaata lattiatilaa aika niukasti!).
Kuulostaa valitettavan tutulta ongelmalta. Meille kertyy ihan normielämässäkin romulaatikoita. Se, että niille tapahtuisi jotain, vaatii useinmiten jonkinlaisen hermojen menetyksen.
PoistaIhan mahdottomana en pitäisi sitä, että meilläkin jää jokunen romulaatikko vaakapinnalle asustelemaan ;)