15. helmikuuta 2012

Kapuloita rattaisiin

Tällaiset pidemmät yksinhuoltajuusputket eivät ole mun juttu. Koska silloin aina sattuu ja tapahtuu. Nyt mennään vasta keskiviikossa ja tapahtumasaldo on lähtynyt kivasti karttumaan.

*Maanantai iltapäivä
Haen lapsia hoidosta. Esikoinen huutaa pihalla aivan hysteerisenä leuka veressä. Hyvän kaverin kanssa oli tullut riitaa, jota oli selvitetty lyömällä. Sen seurauksena pojalta puuttuu yksi hammas ja toinen heiluu. Tilanteen selvittelystä ei oikein tullut mitään, kun oma lapsi ei rauhoittunut ja toinen osapuoli piiloutui tai huuteli päivän oleva hyvä, koska poikaani sattui. Ilmeisesti hänkin oli järkyttynyt. Keskimmäinen oli tosi vihainen, kun jalkapallokoulu jäi väliin hammasepisodin takia. Onneksi löytyi pingispallo ja otimme sillä fudismatsin pojan kanssa.

*Maanantai yö
Herään ennen puolta yötä siihen, että vieressäni on tulisena hehkuva ja vaikertava kuopus. Flunssa, kunnon kuume.

*Tiistai aamu
Alan soittelemaan tapaturmapäivystysaikaa hammaslääkäriin esikoiselle ja perään aikaa terveydenhoitajalle kuopuksen sairauslomatodistusta varten. En muista milloin olisi viimeksi ollut näin lyhyet jonotusajat ja vastaanottoajatkin saimme nopeasti. Keskimmäisen käyn tipauttamassa pikaisesti päiväkotiin.

*Tiistai aamupäivä
Lähdimme terveydenhoitopalvelukierrokselle esikoisen ja kuopuksen kanssa. Esikoisella oli onnea matkassa. Maitohampaat olivat hyvin lähellä irtoamista ja mitään pysyvää vahinkoa ei pitäisi tulla. Terveyskeskuksessa meinasi huumorintaju hetkellisesti loppua. Kuopus itki sylissäni, särkylääkkeen vaikutus loppui. Ajanvaraus oli sotkenut jotain ja joku vanha rouva halusi päästä meitä ennen vastaanotolle. Meinasin saada hepulin kiilaavasta mummosta, koska terkkari oli jo myöhässä ja mulla ihan pakollinen puhelinpalaveri tulossa. Jätin kuitenkin mummon ja terveyskeskuksen haukkumatta ja hoitaja rokotti mummon minuutissa.

*Tiistai iltapäivä
Hoidin mallikkaasti puhelinpalaverini. Pojat katselivat telkkaa kuulokkeet päässä. Hetkellinen ihme.

*Tiistai ilta
Olin hankkkinut illan puhelinpalaveriin asiakkaan kanssa itselleni sijaisen. Sijainen jäi lentojumiin eikä pystynytkään osallistumaan. Oli pakko osallistua palaveriin. Pojat tietenkin huusivat ja tappelivat kuin heikkopäiset :( On mahdollista, että asiakas harkitsee ostavansa lisäominaisuuden "voiperkeleenpojat"...

*Keskiviikko yö
Kuopus herää klo 03, eikä meinaa rauhoittua millään. Pilkimme yhdessä valittaen aamuun saakka. Vanha nainen ei pysty latautumaan vartin unipätkillä.

*Keskiviikko aamu
Esikoisella on kunnon yskä. En raaski lähettää häntä kouluun ulkoilupäiväksi. Päätämme jäädä kaikki kotiin. Kaikki yritykset lastenhoitajan saamiseksi epäonnistuvat. Kuopus alkaa oksentamaan limaa. Lähdimme pakon edessä koko jengi otattamaan minusta verikokeet. Kuopus vetäisi limaoksennusvanat Mehiläisen käytävälle. Poistuimme paikalta pahoitellen ja hyvin nopeasti.

Kotimatkalla näemme vastakkaisesta suunnasta tulevan paloauton kääntyvän kotitiellemme. Mietin kiihkeästi, että mikä meillä voisi palaa. Tönö on onneksi pystyssä ja savuton ja liekitön. Rapun edustan 30cm kinos ei ole itsekseen kolautunut.

*Keskiviikko päivä
Pomo latoo lisää töitä tekemättömien muhkeaan pinoon. Motivaatio ei ole aina korkealla, koska todennäköisesti ryhmämme joutuu osallistumaan erittäin rankasti firman henkilöstövähennyksiin. Jotenkin pitäisi kuitenkin jaksaa kuroa pari kesken jäänyttä hommaa kasaan. Toisaalta motivaatio mennä toimistolle nauttimaan rauhasta on kova.

Puhtaista alusvaatteista ja sukista on yllättäen pulaa, vaikka juuri pesin ison satsin. Syy selviää. Yksi satsi on märkänä (ja haisevana) pyykkikoneessa ja toinen märkänä kuivausrummussa. En enää muista mikä homman keskeytti.

Mies tulee kotiin vasta sunnuntaina, tässähän ehtii tapahtumaan vaikka mitä...

Ja sellainen pitää todeta, että äitiyden ja työn yhdistäminen on helppoa ja henkistä tasapainoa edistävää. Ja pojat ovat niin kivan mutkattomia -erimielisyydet eivät aiheuta kyräilyä eikä toisten sulkemista pois leikeistä, koska ne voi näppärästi selvittää nyrkein.

Pikkupotilas

Hampaaton tappelupukari

21 kommenttia:

  1. Voi kurjuus. Tsemppiä sinne! :)

    VastaaPoista
  2. Voi elämä! Nyt sä ansaitset kyllä PALJON hyvittelyä selvitäksesi tästä kaikesta!!! Mä voin auttaa! Tuunko mä tekeen sulle nettitilauksen kaikkia herkkuja ja tuon mukanani vaikka pari laskiaiapullaa?

    Meidän K:lla heiluu muuten ilman nyrkkejäkin kolme hammasta yhtä aikaa. Tai siis yksi irtosi jo ja kaksi muuta ihan kohta. Se taitaa syödä vaan sosekeittoa kohta.

    VastaaPoista
  3. Oho, onpa teillä ollut tapahtumarikas alkuviikko, jaksamista sinne!

    VastaaPoista
  4. Oih, onpas siellà tosiaan ollut menoa ja melskettà. Ihanasti silti jaksoit kirjoittaa kaikki ja pikku permanenttigraffitit jotka pikkuinen àsken piirsi sohvan kankaalle tuntuu niin kovin pieneltà. Tàllà hetkellà sohvan kangas on pesussa ja toivotaan ettà vanish tekee ihmeità. Me (minà ja veljeni) oltiin kuulemma aina kipeinà, kun isà làhti matkoille ja àiti jài yksinhuoltajaksi...lapsen keho reagoi oudosti muutoksiin. Tsemppià vielà loppuviikkoon :D

    VastaaPoista
  5. Tsemppejä! Meillä on matkustavainen iskäja (onneksi eri) matkojen aikaan sattuneita esim. pari keuhkokuume-episodia, yleensä vaan aina flunssaa, verta päästä, veriripulia sairaalahoitoon asti, avaimet sisällä kaikilta ja koska asumme ok-talossa niin lukkoseppä apuihin...en nyt edes varmaan muista kaikkea. Toisaalta kun itse lin kerran poissa niin esikko oli katkonut kaksi hammasta pyörällä kaatuessaan (rautahampaita nämä, edestä ja mut odotettiin kotiin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä). Perheellisten ihmisten ei pitäisi matkustaa! (ilman perhettä, siis)

    VastaaPoista
  6. Aikamoinen alkuviikko. Tsemppiä sinulle! Tiedäthän, että päiväkodeilla on vakuutus ja sitä varten pk:n pitää tehdä vahinkoilmoitus. Pyydä heitä tekemään se varmuuden vuoksi.

    Pikaista paranemista pienelle ja rauhallisempaa loppuviikkoa.

    t: Rusthollarin mamma

    VastaaPoista
  7. Ou nou. Tosi hienosti olet jaksanut puljailla kaiken. Rauhallisempaa loppuviikkoa minunkin puolestani!

    VastaaPoista
  8. Voi itku, mikä viikko tuon ihanan viikonlopun jälkeen. Hyvittelyjä olet ansainnut roppakaupalla, kun siippa palaa. Toivottavasti sairastamisen ja tapaturmien osalta kiintiö olisi jo täynnä. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  9. Kiitos teille kaikille tsempistä :)

    Kuopus tuntuu voivan jo paremmin: jaksaa jo leikkiä ja vähän syödäkin. Ilmeisesti liman ulos saaminen helpotti.

    Se täytyy kyllä sanoa, suklaata kuluu niin paljon, että olen jo miettinyt, että olisiko terveellisempää vaihtaa osa vaikka punaviiniin ;)

    Anonyymille: Meillä on pari kertaa aikaisemminkin iskenyt sairasteluputki, kun mies on lähtenyt reissuun. Meilläkin oli kerran keuhkokuume. Itse olen ollut kolmesti 5 päivää poissa ja silloin kaikki on mennyt hyvin. Perheellisillä pitäisi ainakin olla hyvä turvaverkko matkustelevan puolison poissaolon ajaksi.

    Mirka: Voisit kyllä konsultoida mulle jonkun kovasti lohduttavan tilauksen. Mielellään sellaisesta express delivery firmasta :)

    Rusthollarin mamma: Täytyy hoitaa asia päiväkodin kanssa. Joku lappunen minulla jo onkin.

    VastaaPoista
  10. Voi apua, onpas siellä ollut rankat 3 päivää! Onneksi oli maitohammas mikä irtosi. Kuopukselle paljon paranemisia =)

    Mulla ollut tänään yh-päivä vaan kahden lapsen kanssa, ja sekin on ollut aika hermoja raastavaa. Just muuten tänään kun oltiin ulkona syömässä, katselin lapsosiani onnellisena, että istuupas ne siinä kiltisti syömässä. Ei mennyt kuin sekunti niin Eppu lähtee etsimään vessaa, ja kun sillä kesti kauan niin Noppa karkaa pöydästä ja lähtee täysillä juoksemaan täpötäyteen kauppakeskukseen. Jätin kaikki kamat pöytään, juoksin perään, ja raahasin itkevän ja potkivan lapsen takaisin. Yritin pitää sitä paikalla istumassa (tai edes pöydän vieressä seisomassa), toisen huutaen niin kovaa kun kurkusta lähtee "APUAAAAAA!!!!!!" Onneks oltiin syöty ja päästiin pois. Niin ja ei varmaan tarvitse mainita että autossa kiljukaula olikin taas ihan hiljaa.

    VastaaPoista
  11. voi elämä :(

    meidän hoitajasta ja mygestä ei olisi ollut kovasti iloa koska myylle nousi taas kova kuume ja kaveri alkoi oksentaa ja ripuloida myös. :(

    VastaaPoista
  12. Ou nou!!! Vähänkö nää ot hyvä-äiti-ihiminen kun tuosta porukalla selviätte! Hyvä hyvä :) Olethan muistanut lähettää isä-Kepposkalle piiiiiiitkän listan tuliaisista? Ai mutta niin, sehä olikin se isä-Kepponen joka teillä muutenkin hulvattomasti shoppailee, joten luotamme hyvittelytuliaisten laatuun ja eritoten määrään ;)

    Voimia sulle, tekä on hyvä! :)

    VastaaPoista
  13. Oh my, ei kai muuta kun että tsemppiä arkeen ja en usko että tuosta voi mennä kun kevyempään suuntaan :)

    VastaaPoista
  14. Kiitti edelleen lisätsempistä! Tänään onkin ollut kevyempi päivä ja kuopus voi paremmin. Kävimme kuopuksen kanssa minun työpaikkalääkärissä ja työpaikalla vaan syömässä :)

    Hanna: voi Myy-raukkaa. Pienten sairastaminen on rankkaa, kun ne voivat mennä nopeasti huonoon kuntoon eivät osaa kuvata oireitakaan.

    Haltiakummi: Kiitti tsempistä! Mä luulen, että mies ei kykene kaupoille muuten kuin hankkimaan pojille tuliaiset. Puhelimessa poikein ainoa keskustelunaihe isin kanssa on tuliaiset :)

    VastaaPoista
  15. Onpas teillä ollut rivakka alkuviikko! Onneksi jotain huumorintajun välähdyksiä huomaan tekstissä, vai olenko väärintulkinnut... Toivottelen tsemppiä loppuviikolle ja rauhallisia hetkiä muutamia myös.

    Itse olen todennut että töissä on välillä kuin Kafkan kirjassa, seurailen kummaillisia käänteitä kuin pingisottelua. Hartiat jumissa, huimausta jo 4 viikkoa. Kotona on onneksi vain kahden pihan lumityöt ja lattianrajan villakoirat, muuten ihan rentoa ja mukavaa. Kyllä kaikki järjestyy on yksi mottoni :)

    VastaaPoista
  16. Thilda: Täytyyhän tähän yrittää ainakin ajoittain suhtautua huumorilla :)

    Miehelle totesin, että vuosi tai kaksi takaperin tämä olisi voinut olla oikeasti katastrofaalista. Nythän nuo ovat sen verran isoja, että osaavat kaikki sentään sanoa mihin sattuu ja mikä on vointi. Kukaan ei enää itke tuntikaupalla pää punaisena eikä tarvitse samalla lailla kuin ihan pienten kanssa pelätä että kunto romahtaa. Joskushan nuo onnistuvat olemaan sopuisastikin. Kasvatuksellisista tavoitteista jouduin luopumaan jo tiistaina: on syöty karkkia ja pitsaa ja katsottu telkkua reilusti :)

    VastaaPoista
  17. A P U A...............................................................................................................................

    Multa niin loppuisi huumori. Sä olet KONE nainen! Ja jos miehesi lukee tätä reissullansa - NIIN PRKLEEN HYVÄT TULIAISET TÄLLE SUPERNAISELLE!!!

    Anteeksi kiivastumiseni. Mulla nousi kierrokset jo pelkästä lukemisesta. :-D

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  18. Heippa! Kiva, kun vierailit blogissani ja kyselit rusetista... Tästä löytyy tuohon minun rusettiini ohje (kohdasta "pieni rusetti")

    http://kermahattu.vuodatus.net/blog/category/Rusetin+teko-ohje

    Ainakin minulla tuo pilkkukuvio tuli ihan suoraan molempiin lenkkeihin pilkkupuolet päällepäin tuolla ohjeella.

    VastaaPoista
  19. Sä olet ihan kuningatar!!! Toivottavasti loppuviikko meni paremmin ja toivottavsti sait hyviä tuliaisia.

    Kunnigatar ei ole tää blogger. Olin kommentoinut tätä ja monia muita, mutta taivaan tuuliin kadonneita kaikki. pöh!!

    Loistavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  20. hui, teiltä ei vauhtia ja tilanteita ole uupunut.. tsemppiä!

    VastaaPoista
  21. Ei käy katteeks... varmaan oot viikosta kuitenkin tähän mennessä jo selvinnyt, ansaitsisit Urhea Äiti -mitalin ja ison kukkapuskan ja suklaalevyn ja askartelurauhan jajaja...

    VastaaPoista