20. elokuuta 2010

Uudet paidat

Tänään sain vihdoinkin käännettyä esikoisen paidan helman, keskimmäisen paita on jo ollut valmiina pidempään. Vastaanotto oli innostunutta:

Mulla on uusi paita. Arvatkaas mikä kuva siinä on?

Tietenkin siili, samanlainen kuin pikkuveljellä.

Kiitti äiti. Mun täytyy jo mennä

Esikoinenkin halusi siilin paitaansa.
Mutta valokuvissa on nykyään vain perusilme :)

Turkoosista jämistä syntyi kaksinkertainen pipo

Materiaalina Eurokankaan kilokankaista kaiveltu joustofrotee. On aika lörppää ommeltavaa, mutta ihanan pehmeää päällä. Paidoista halusin tuollaiset slimmatut ja pitkät mallit, jotta menee hyvin tarvittaessa housun sisään, niin ei selkä vilku syksyisemmällä ilmalla. Ruskeat velourhousut Lindexiltä.

Siilit on ensimmäinen kokeiluni joustofroteen painannassa. Hiukan "koppuraisempi" on lopputulos verratuna trikooseen. Trikoossahan Folk Artin väreillä painettaessa kangas pysyy ihanan notkeana kuin siinä ei mitään olisikaan. Joustofroteessa kyllä huomaa, että painettu on, mutta kangas pysyy riittävän notkeana. En kuitenkaan painaisi koko vaatetta kuviolliseksi.

Äh, pitäisi kyllä taas hinkata nuo rosteripinnat.

Hauskaa viikonloppua!

4 kommenttia:

  1. onpa suloisia! siis paidatkin ja pipo :o) ja ihanaa, että muillakin näkyy elämä!

    VastaaPoista
  2. Miten noin suloiset pojat muka mitään kepposia tekevät, en ymmärrä... :) Tuo siili on kyllä minunkin suosikki, se on jotenkin kosolti symppis!

    Mulla on yksi ainoa itse kirjo-ommeltu t-paita; siinä on Kössi Kenguru :) Huijasin tosin vähän siinä kirjailussa;
    Tulostin koneelta valmiin väristyskuvan Kössistä. Kiinnitin mustaan t-paitaan vihreän kankaan ja siihen päälle kuvan nuppareilla. Sitten vaan ommella apligoin Kössin ääriviivat mustalla. Leikkasin ylijääneen paperin ja kankaan tarkasti pois, ihan kaikkea paperia ei saannut nyppimälläkään irti, mutta se lähti sitten pesukoneessa. Tuli hiano! Se Kössi Kenguru-paita oli joskus vajaa 10vuotta sitten loistava baaripaitakin, kaikki meidän ikäiset tunnisti Kössin :D))

    VastaaPoista
  3. Just niin, ei noin pienet söpöliinit mitään kepposia tee, ihan kuvittelet vaan ja dramatisoit arkea, eiks niin?? : D

    Siili on symppis minustakin ja kaikki nuo vaatteet. Pojat on onnekkaita, kun saavat noin kivoja vaatteita, joita muilta löydy!

    VastaaPoista
  4. Täytyy kyllä sen verran myöntää, että esikoinen on siirtynyt jatkuvasta keppostelusta satunnaisiin tollontöihin, mutta jälki onkin sitten entistä parempaa.

    Nuo kaksi pienempää jatkaa vanhalla tyylillä. Lähes päivittäin tapahtuu jotain pientä kivaa. Esimerkiksi: kuopus ja keskimmäinen yrittävät pelästyttää äidin. Kuuntelen suunnittelua, kuinka he hiipivät sohvan taakse ja kuopus pomppaa esiin hurjasti karjuen. Pelästys oli ihan aito, koska kuopuksen sieraimistä törötti muoviset puikot. Nehän olivat kyllä kuin torahampaat :) Poistamisen jälkeen selvisi, että kuopus/keskimmäinen oli saanut meikkipussistani luomivärisiveltimeni ensin syönyt niitä ja sitten tunkenut kuopuksen nenään. Onneksi nyt ei sentään tunkenut niin syvälle, että olisi taas pitänyt poistattaa lääkärillä. Samassa selvisi, että mitä se tumma väri kuopuksen vaatteissa, lattiassa ja seinässä oli -äidin kajalia tietysti.

    Ja pojista voisi tällä hetkellä sanoa, että tappelussa on välillä taukoja. Ei todellakaan niin päin, että välillä tappelisivat :(

    Mutta on ne ihan hauskat häiskät.

    VastaaPoista