16. marraskuuta 2014

Marraskuun kepposia

Marraskuu sujuu tahmaisesti. Työt tökkii, lapset hölmöilee ja tappelee keskenään. Itse toimin kuin hidastetussa filmissä. Viikonloppuna pääsin päiväksi askartelemaan. Se tuli tarpeeseen, koska ensi viikko starttaa sairastupameiningillä. Kuopus on poikkeuksellisen pahasti kipeänä.

Mutta tässä teille makupaloja Kepposten marraskuun meiningistä.


Rohkeus haasteet
Syytän sinua Aku Hirviniemi ja koko Possen jengiä siitä, että alakoululaisten täytyy kilpailla rohkeushaasteilla. Olen ehdottamasti sitä mieltä, että tv-kanavilta saa tulla ainoastaan luontodokumentteja (ilman parittelua) ja klassista musiikkia ennen klo 21.

Kuva lainattu: www.mtv.fi

Onneksi haasteet ovat toistaiseksi olleet muuta kuin fyysikan lakien ylitysyrityksiä. Thank God tuo läheinen merenlahti ei ole jäässä.

Kaksi haastetta on kantautunut korviini esikoisen luokan poikien haastekisasta. Yksi poika tuli kouluun pikkusisaruksensa vaipoissa. Grande episodi päättyi siihen, että poika pissasi koulun vessassa niihin. Alakoululaisetkin ihmettelevät Pampersin imukykyä.

Oma poikani suoritti rohkeuskokeensa tekemällä hyvin loppusoinnutetun räppiriimin naapurin tytölle. Kaverit olivat olleet mukana ja auttaneet keksimään lisää navan alle meneviä riimipareja. Pojan mielestä aivan törkeää oli se, että hän oli ainoa, jolle tuli asiasta seuraamuksia. Sen siitä saa, kun kirjoittaa yhdenkin genitaalin synonyymin paperille!

***

Amatööri pettymystenaiheuttaja
Olen suhtautunut vakavasti siihen ammattikasvattajien ohjeeseen, että vanhemman tulee aiheuttaa pettymyksiä lapsilleen. Aina ei saa kaikkea. Minun olisi melkein pitänyt tuntea suurta onnistumista esikoisen valituksesta. Hän oli sitä mieltä, että hänen elämänsä on pelkkää pettymystä. Pettymystä pettymyksen perään, jotka on aiheuttanut äiti.

Pettymysten top 3:
1. Poika joutuu odottamaan 10 ylimääräistä päivää ulkoistettuja unelmasynttäreitään (koska joku typerys ei muistanut tehdä varausta ajoissa)
2. Edellisille ulkoistetuille synttäreille sai kutsua törkeän vähän kavereita.
3. Äiti majoitti pojan Nizzassa hotelliin, jossa ei ollut uima-allasta.


Sen verran alkaa olla 10v ajattelu jo kehittynyttä, että jälkikäteen heräsi sellainen ajatus, että tuolla listalla kannattaa pitää suunsa ihan supussa elämän suurista pettymyksistä.



Kuvat Nizzasta, koulujen syyslomalta vuodelta 2011
Todellakin näyttää pettymysten pettymys matskulta

***

Suudelma
Kuopuksella puolestaan on taas haasteita rakkausrintamalla. Tai siis oikeastaan siinä, että hänellä on ihalijoita. Rakkauskirjeen lähettäjä neito on kutsuttu kuopuksen 6v synttäreille. Kuopus mietteliäänä pohti, että pitäisiköhän kutsu kuitenkin perua, koska neidon vaatimukset ovat viime aikoina nousseet kohtuuttomiksi. Hän haluaa suudella huulille.




***

Räkäleivästä ripulirieskaan
Halloween-juhlissa tarjotut räkärieskat olivat niin hyviä, että Hra Kepponen on ryhtynyt kotimme suklaakondiittoriksi. Hänen ensimmäinen tuotteensa on ollut omatekoinen pistaasi-valkosuklaalevite. Valitettavaskti räkäleipä-nimitys on jäänyt elämään, onhan se niin paljon lyhyempi kuin pistaasi-valkosuklaalevitteellä päällystetyt keksit.

 Keksit kaupan levitteellä. Hra Kepposen versio on parempi!

Hra Kepponen on jatkanut tuotekehittelyä tummaan suklaaseen. Sen kanssa toimii parhaiten kookoshiutaleet. Käsissämme on selvästi maailmanmaineeseen nouseva menestystuote. Kunhan Hra Kepponen keksii sille paremman myyntinimen. Ripulirieska ei houkuttele, vaikka maku on hyvä.

Ripulirieska

Hyvää viikkoa!

16 kommenttia:

  1. Hihihi no jo on teilläkin menoa ja meininkiä :) Tuo ripulirieska on kieltämättä vähän epäilyttävä, etenkin kun heti alussa mainitset, että viikko lähtee käyntiin sairastupahommina...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pojat eivät ole olleet kuin hidastetussa filmissä, lähinnä käynnissä on ollut sellainen mykkäelokuvien mätkintähupailu ulinaraidalla :)

      Aika häijynnäköistä on tuo Hra Kepposen tummasuklaa-kookoslevite. Mä niin sanoin, että ei ole myyvä nimi, tummakookosunelma olisi paljon parempi :D

      Poista
  2. Voihan pojat :D Koitahan pysyä niitten perässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole taaskaan päässyt käymään aika pitkäksi :)

      Poista
  3. Kiitos vertaistuesta. Lapsissa täälläkin havaittavissa levottomuutta ja huonoa käytöstä. Joka päivä tuntuu jommalla kummalla isoista olevan pelikielto päällä. Keskinäistä mätkimistä, tahallaan ärsyttämistä, näsäilyä, tahalliselta vaikuttavia "unohduksia" jne. Ehkä tässä alkaa näkyä kaamoksen lisäksi lähestyvä joulu? Pienin ulisee muuten vain, tylsyyttä ja taitoihin nähden aavistuksen liian suuria tavoitteita luultavasti. Tosin ilmeisesti isovelikin aina välillä käy mätkäisemässä kun tilaisuus koittaa. Grr. Mutta sehän on vain "leikkiä".

    Aamulla oli meillä (kin) taas vaikeaa ja muuan elämän murjoma neito yritti väittää ettei hän jaksa nousta kun hän on liian kauan ollut kylpylässä eilen isän kanssa. Ja samaan hengenvetoon väitti ettei meillä oikeastaan koskaan käydä kylpylässä.

    :) Meillä 7v poika selitti pussailleensa koulussa yhtä kaveria suulle kun tämä pyysi :). Nykyajan nuoret naiset ovat niin aktiivisia, että ihan hämmästyttää :D. Oli kuulemma pikkasen kivaa.

    Onneksi olemme onnistuneesti olleet huomaamatta koko Possea. Kestää ehkä hiukan pidempään ennen kuin meille nuo rohkeushaasteet rantautuvat 8) Nyt alkaa äitiä kyllä hiukan jännittää, sen verran impulsiivinen on tuo meidän iso jäbä...

    Tsemppiä kaamoksen kellistämiseen. Nuo levitteet toimivat varmaan varsin hyvin omalta osaltaan. Nimistä huolimatta :D
    T. Laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi vertaistuesta :)
      Minulla on sellainen teoria, että ulkoilman väheneminen lisää konflikteja kotioiloissa. Siinä kotona ollaan koko ajan sisätiloissa lähekkäin ja tulee yhdestä sun toisesta resurssista kisaa ja riitaa. Paremmilla ilmoilla lapset leikkivät ulkona ja nahistelun aloittamiseen menee ainakin pidemmän aikaa ;)

      Meillä olen joutunut laittamaan televisiokieltoa sen takia, että pojat viihdyttävät itseään nahistelemalla Juniorin mainostauoilla.

      Meilläkään ei ole juuri Possea kotona katseltu. Ne muutamat pätkät, jotka olen nähnyt ovat kyllä olleet varsin viihdyttäviä. Mutta riittää, että luokalla on muutamia, jotka sitä katsovat. Toivottavasti rohkeushaasteet kiertävät teidät tai vähintään, että jonkinlainen järki pysyy niissä mukana.

      Poista
  4. Oumaigaad mikä juttu. Ihana! Kiitos, kun sait minut hymyilemään :). Pojat on poikia. Täältäpäinkin löytyy yksi eskarityttönen, joka haluaa suudella suulle. Keskimmäiseni on tilanteesta eskarissa usein hyvin huolissaan. Vielä on välttynyt suuteloinnilta, mutta pelko siitä on käsinkosketeltavissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä minuakin naurattaa poikien edesottamukset jälkeen päin. Mutta siinä vaiheessa, kun ne ovat akuutisti päällä, niin aika usein naurun sijasta otsasuoni tykyttää...

      On se tämän päivän pikkupojilla kovaa, kun pitää eskarissa jännittää, että tuleeko suudelluksi vai ei :D Meillä esikoinen suhtautuu kuitenkin pohjimmiltaan huumorilla ja itsetuntoa hivelee ihailijaneitoset. Olen kyllä joutunut sanomaan pojalle, että jos hänestä tuntuu asia kurjalta, niin pitää kertoa aikuiselle, jotta voimme puuttua siihen. Toistaiseksi meillä on onneksi tilanne on sellainen huomiohakuinen "iik, ihan kamalaa, kun tytöt ihailee minua ja haluaa pussailla" :)

      Poista
  5. Olipas marraskuun pimeään iltaan sopiva postaus. :-D Yksitoikkoista elämä ei taida olla teillä ainakaan. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä ei pääse käymään elämä tylsäksi. Näiden hauskojen kepposten lisäksi vapaa-aikaa menee myös pimenevässä illassa kadonneiden tavaroiden etsintä, tyyliin lapsi tulee ulkoa sisälle. "missäs sun takkisi oikein on?" "äiti yhtään en muista, että mihin sen fudista pelatessa riisuin" "äiti, musta tuntuu, että olen hukannut reppuni" :D

      Poista
  6. Kuullostaa NIIN elämältä :)!

    MÄ olen kanssa erittäin hyvä pettymysten jakaja ja ylpeä siitä. Laivalla tosin olin höveli ja annoin poikien pelata aikuisten hedelmäpelejä ja jotain shoppailtiinkin! Joskus - pari kertaa vuodessa - on kiva olla lepsu.

    IHanaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esikoisen listasta päätellen, minun pitäisi varmasti panostaa ihan kunnolla pettymysten tuottamiseen :)

      Joskus itse äimistelen sitä, että siihen, että vahtii, että lapsia ei kyllästetä tavaralla ja elämyksillä menee jatkuvasti energiaa. Ihan siihen vaiheeseen, että lapset eivät itse edes tiedä, että taas äiti aikoo jättää heidät jostakin paitsi.

      Jos Suomi muuttui radikaalisti juuri ennen sotaa syntyneen äitini ja minun välillä, ei paljoa häviä tilanne 70-luvun lapset ja 2000-luvun lapsen välillä.

      Poista
  7. Hahaa, anteeksi että nauran sun elämälle :) Kiitos tästä postauksesta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä :) Pakkohan tälle on itsekin nauraa, jos aina heti tilanteessa niin ainakin jälkeen päin :D

      Poista
  8. Kiitos taas iltanauruista :)
    Ripulirieska on aika osuva! Apua noita rohkeushaasteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä :)
      Söin eilen ripulirieskoja ja olivat jälleen tosi herkullisia :)

      Poista