29. elokuuta 2012

Eremitaasi

Palaan vielä Pietarin tunnelmiin.

Eremitaasista pitää ensimmäiseksi todeta, että se on aivan valtava. Eremitaasi koostuu viidestä rakennuksesta: Talvipalatsista, Pienestä Eremitaasista, Vanhasta Eremitaasista, Uudesta Eremitaasista ja Eremitaasin teatterista. Retken aikana kävimme läpi muutamia highlightseja jokaisesta rakennuksesta teatteria lukuunottamatta.

Talvipalatsin kulma (vajaa neljännes julkisivusta)

Salit ovat toinen toistaan upeampia. Kulta ja kristallikruunut hohtavat. Välillä tuntuu suorastaan karmealta kävellä niin upeilla lattioilla, jotka oikeastaan pitäisi olla taideteoksina seinällä eikä ainakaan syysrapaisten kenkien tai korkkareiden armoilla.

Talvipalatsin pääsisääntuloportaikko

Valtaistuinsali

Yet another valtaistuin sali

Upea sali Pienessä Eremitaasissa, jonka Katariina II Suuri
rakennutti taidekokoelmalleen

Samaisen salin lattiakoriste



Taidekokoelmat ovat valvat ja pitävät sisällään huomattavat määrät Rembrandtia, impressionisteja kuten Monet, Renoir ja Van Gogh, paljon Picassoa ja Matissea sekä muutaman Da Vincin. Paljon on muotokuvataidetta Venäjän hallitsijoista ja heidän perheistään sekä sotapäälliköistä. Katariina II Suuri on ollut erittäin merkittävä taidevarannon kokoaja. Lokakuun vallankumouksen jälkeen maan ylhäisön taidekokoelman kansallistettiin ja ne päätyivät Eremitaasiin. Lisää taidetta "kansallistettiin" Berliinistä toisen maailman sodan yhteydessä. Lisäksi Eremitaasi on saanut merkittäviä lahjoituksia nykypäivään saakka yksityishenkilöiltä.

Rembrandt

Da Vinci

Van Gogh

Eremitaasissa iskee helposti turtuminen taiteeseen ja upeisiin saleihin. Sali toisensa jälkeen täynnä taideaarteita. Suuren määrän lisäksi Eremitaasissa on myös liikaa turisteja. Tunnetuimpia helmiä katsomaan joutuu jonottamaan. Ihmismäärää kuvaa hyvin valokuvausyritykseni yhdessä upeassa salissa. Joka kuvassa oli jonkun nenä tai kyynärpää ja salilla oli kokoa vaatimattomat 700 m2 eikä se ollut edes niitä tunnetuimpia saleja.

Sitten vielä sitä venäläisten rakastamaa lehtikullan loistoa




Kello osoittaa lokakuun vallankumouksen kellonaikaa, jolloin talvipalatsi vallattiin.


Mielestäni ehdottomasti vierailun arvoinen kohde. Tungoksesta ja paljosta kävelystä johtuen en suosittele lapsille. Enkä niille, jotka inhoavat ihmismassoja. Enkä niille, jotka haluavat vain nopeasti vilkaista jonkun historiallisen nähtävyyden/museon.

4 kommenttia:

  1. Aikamoinen paikka! Kiinnostaisi nähdä lähinnä nuo uskomattomat rakennukset -sitten joskus. :)
    Mitkä fiilikset jäi noin niinkuin muuten minilomasta: oliko enemmän rankka tiukan aikataulun takia, vai tuntuuko että olisitte olleet kauemminkin lomalla kuin pari päivää?

    VastaaPoista
  2. Tuli tuosta van Goghista mieleen, että luin vähän aikaa sitten teoriasta, jonka mukaan hän olisi ollut värisokea, ja että siksi normaalin värinäön omaavat ihmiset eivät tavallaan näkisi tauluja "oikein". Muistaakseni ne nähdään liian vihreinä. Olivat sitten johonkin museoon laittaneet huoneen, jossa pystyi säätelemään valoja niin, että taulut voitiin nähdä joko normaalin värinäön mukaan tai niin kuin värisokea henkilö näkisi ne.

    VastaaPoista
  3. Aikas upean ja pompöösin näköinen paikka! Ja varmasti käymisen arvoinen!

    VastaaPoista
  4. zirk:
    Päivä Pietarissa oli aika rankka, etenkin kun oli kuuma ja hiostava sää. Törkeän aikaisin nukkumaan meneminen kompensoi mukavasti, muuten olisin varmaan tarvinnut lomapäivän lomasta toipumiseen :) Toisaalta minusta Tukholman ristelykään ei ole erityisen rentouttava.

    Linnéa:
    En ollutkään kuullut tuota ikinä Can Goghista. Mä olen aina vaan ajatellut, että siinäpä ihanan vihertävä värimaailma :)

    Leonida:
    Venäläinen tyyli on tosiaan näyttävä mutta myös raskas. Itse en kyllä välittäisi oleilla pidempään huoneessa joka on lehtikullattu ja kalustettu punaisella :)

    VastaaPoista