Toiveiden mukaisesti

Hyvää viikonloppua Kepposlasta!

Meillä jokainen on saanut viettää aikaa toiveidensa mukaisesti. Poikien toiveet ovat olleet tavallisesta poikkeavia. Esikoinen on asunut tornissa ja keskimmäinen matalammassa rakennuksessa.

Ihanat pahvilaatikkoasumukset!

Yhdellä pojista on selvästi enemmän silmää elämästä nauttimiselle. Hän ei halua asua pahvilaatikossa, hän haluaa nauttia drinkkejä, joissa on päivänvarjo :) Kukas pojista onkaan tullut eniten äitiinsä?

Vesikin maistuu hyvältä kun lasissa on päivänvarjo

Itse aion solahtaa takaisin dekkarin Venetsiaan ja nauttia vielä hetken hurmaavasta laiskuudesta. Olisi hommiakin, mutta miksi tehdä tänään jotain, minkä voi lykätä ensi viikonloppuun...

Jakkupuvun korvike

Alkaa taas olla pakkopuvun eli jakkupuvun vuosittaiset ulkoilutuspäivät. Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin en pidä jakkupuvuista. Peruspakoiluyritykseni on nykyisin mekko.

Välillä iskee kuitenkin sukkahousukriisi. Niinpä eilen pakoilin pakkopukua mustilla suorilla housuilla (vuosia vanhat Globalit) ja paitapuserolla, jonka jujuna on niitit kaula-aukossa (Banana Republic). Jalassa Eccon kiilakorot. Korvissa ripaus luksusta ja lisää konservatiivisuutta Chanelin helmien muodossa. Harvoin tulee niitä pidettyä, koska nekin kutittavat korviani.

Asu ei yltänyt jakkupuvun muodollisuuteen, mutta olipas se niin paljon mukavampi päällä! Lisäksi mielestäni ihan hyvät match asiakkaisiin, jotka olivat liikkeellä rennommin jopa pikkutakki-farkut yhdistelmällä.

Mikään ei silti voita farkkuja ja t-paitaa :)

Sana joka aiheuttaa huimausta

ja kylmää hikeä on

gastroskopia

Puolitoista viikkoa sitten alkoivat rajut ylävatsakivut. Lääkärit epäilevät ruokatorventulehdusta, jonka laukaisi leikkauksen jälkeinen kipulääkitys. Toki pohjat hommalle on pedattu jo 90-luvun vatsakatarrin alun avulla ja sillä kaikella vuosien varrella tankatulla kahvilla, tulisilla curryilla ja käristetyllä ruualla. Oireet eivät ota laantuakseen lääkityksellä, joten ei auta muu kuin alkaa keräillä rohkeutta tuota gastroskopiaa varten. Toivon äkillistä ihmeparantumista ja tutkimusten välttämistä. 

Huikaisevaa onnentunnetta on aiheuttanut työpaikkalääkäri. Enpä olisi uskonut olevani siitä näin onnellinen. Mutta onhan se ihan mahtavaa mennä lääkärille joka puhuu suomea, selostaa tutkimuksensa ja yrittää ihan oikeasti auttaa. Ja sinne pääsee joka arkipäivä. Vähään aikaan en kehtaa valittaa rupusista toimisto-oloista tai siitä puuttuvasta kahvista.

Eiköhän tästä vielä rva Keppos-Rämä ponnista uuteen nousuun. Ainakin on vakaa aikomus :)

Mukavaa alkuviikkoa!

PS. Jos suoriuduit sujuvasti ja ilman traumoja gastroskopiasta, niin mielelläni kuulen kokemuksestasi. Jos oli aivan karmeaa, niin tilitetään sitten yhdessä vasta operaationi jälkeen.

PPS. Kylläpä maistuisi kupillinen kunnon kahvia. Kofeiinivierotusoireet ovat jo jääneet taakse, mutta se kahvin maku, ai että kaipaan sitä.

Boys' Baking Club

Ennen tätä terveysromahdusta pidimme viime viikolla hiukan poikien kerhoa meillä.

Boys' Baking Club

Kerho osoittautui hyvin suosituksi. Keittiössä kävi innokas tohina. Yhden halukkaan leipurin jouduin käännyttämään ovelta, koska poikien nuppiluku sisällä oli siinä vaiheessa viisi. Noh, olisihan hänkin mahtunut mukaan, koska keskimmäinen jättikin sitten leivontavuoronsa väliin ja kuopus pitäytyi esimiestehtävissä käskyttäen minua.

Master cheffeinä toimi esikoinen luokkakaverinsa kanssa. Ensin pojat tekivät ison pullataikinan nousemaan. Nousi niin hyvin, että ilmeisesti aineiden mittaaminen meni aivan ohjeen mukaisesti.

Pojat vaivasivat itse taikinan. 

Aivan loppuvaiheessa piti upottaa oma käsi kulhoon kokeillakseni taikinaa.

Pullataikinan kohotessa pojat leipoivat puolikkaan kaupan piparitaikinan. Ja kääks, toinen puoli katosi melkein kokonaan leipureiden suuhun raakana.

Pullataikinasta riitti leivottavaa ja syötävää. Pihalle jääneet leipurihalukkaat pääsivät osallistumaan syömiseen. Seitsenpäinen lapsijoukko ei saanut syötyä kaikkia pullia. Aikuisillekin jäi pullaa ja esikoisen koulukaverin perheelle jäi oman pojan leipomat maistiaiset ja jopa pakkasessa on odottamassa pulla per Kepponen :)

Keittiökin oli operaation jälkeen inhimillisessä kunnossa. Onnistunut ja herkullinen kerho!