Herkuttelukohteena brasserie Rue Madame

Viikko sitten treffasimme Marjon kanssa (Marjon matkassa) Esplanadilla Rue Madame ravintolassa. Ravintola on aika uusi tulokas Espalla, se aloitti toimintansa viime elokuussa. Ravintolan keulakuvana on Noora Hautakangas, joka on tunnettu myös Relovesta, jossa yhdistyy kahvila-lounasravintola second hand kauppaan. Rue Madamen takana on neljän yrittäjän kimppa, Nooran lisäksi hänen puolisonsa Eero Ukkonen sekä yrittäjäpariskunta Erkki Norros ja Kaisa Männistö. Norros toimii keittiöpäällikkönä.

Ravintola on sisustettu ranskalaiseen tyyliin tyylihuonekaluilla tai niiden kopioilla. Tilaan on haettu perinteistä enemmän väriä, mutta kuitenkin aika hillityllä paletilla, sekä näyttävyyttä esimerkiksi erikoisilla valaisimilla. Sisustustavaraa ravintolasalissa on minusta reilusti.

Kirkas talvipäivä on ehkä huonoin ajankohta tutkailla sisustusta. Ravintolasalissa ei ole täyttä valaistusta ja silmiä häikäisevä auringonpaiste tekee salille sen mitä se usein tekee kotonakin. Kaikki näyttää jotenkin vähän nuhjuisemmalta. Luulen, että se johtuu valon ja varjon rajusta kontrastista.

Pääasia on tietysti ruoka. Ravintola on auki aikaisesta aamusta jopa puolille öin ja se on auki myös sunnuntaisin. Listalta löytyy ruokaa aamupalasta illalliseen. Marjo valitsi tryffelirisoton, joka oli toinen miettimistäni annoksista. Päädyin tarjoilijan suosituksesta sinisimpukoihin, jotka tarjoillaa pastis-fenkoli-kermaliemessä.

Sinisimpukat tarjoillaan ranskalaisten kanssa, annoksen hinta 26€

Sinisimpukat olivat perushyvät. Liemi oli hyvää, mutta fenkolia en erottunut liemestä, vaikka fenkoli on voimakkaan makuista. Lisukkeena tarjoillut ranskalaiset olivat rapeat, kuumat ja kiva dippi, ranskalaisannos oli niin iso, että sain syötyä vain osan siitä . Jäin kyllä kaipaamaan paahdettua leipäviipaletta, jolla voisi kaapia lientä. En ole syönyt pariin vuoteen lainkaan sinisimpukoita ja siitä, kun olen viimeksi syönyt niitä Helsingissä on aikaa. Ehkä aika on kullannut muistot, mutta sanoisin, että Belgen sinisimpukka-annos on parempi. Mutta kuten totesin, ei tässä ollut moitittavaa.

Perushyvän pääruaan jälkeen tilasimme vielä jälkkärit. Valintani oli veriappelsiinipiirakkaa, marenkia ja veriappelsiinisorbettia. Jälkkäri oli ihan tolkuttoman hyvä! Makean ja hieman kirpeän täydellinen liitto.

Tämä oli erinomaista

Ravintolasali, kuva lainattu https://www.ruemadame.fi/fi

Valon ja varjon raju kontrasti sai ravintolasalin minusta näyttämään pimeältä ja tunkkaiselta. Odotin raikkaampaa. Ikkunapöytä oli ihana Espan menon tarkkailuun

Ravintolasali, kuva lainattu https://www.ruemadame.fi/fi
Sisustus on ollut ehdolla vuoden sistuspalkinnon saajaksi ja näyttää tässä kuvassa kutsuvalta

Pylväät ja baaritiski ovat minusta hienointa sisustuksessa

Naisten vessa on yltiöromanttinen ja suorastaan vierailukohde. Tapetti kiinnittää huomiota ensimmäiseksi ja heti perään se, että lavuaarit on asennettu isoon koristeelliseen lipastoon. Ja mitkä lavuaarit, ne ovat iso kristallimaljat. Kristalli toistuu katon kruunuissa. Minusta ihanan överi!

Miten ihana överilavuaari!

Toinen ravintolan erikoisuus on se, että siellä on myynnissä second hand merkkilaukkuja Vuittonista Chaneliin.

Menisinkö uudestaan?
A la carte lista on aika suppea ja siellä on tällä hetkellä vähän minua kiinnostavia annoksia, joten sen täytyisi uudistua, jotta menisin uudestaan. Rue Madame tarjoaa myös aamupalaa, jota tosin pidän aika kalliina, mutta puitteet sen nauttimiseen ovat niin hienot, että voisin mennä. Samoin kiinnostaa lounas. Kiitos Marjolle seurasta ja ideasta!

Meillä oli Marjon kanssa niin paljon juteltavaa, että kahden tunnin maksimiparkkiaikakin ehti umpeutumaan. Sain sitten lisättyä sitä ja kävelin kierroksen Kauppatorin kautta. Aurinkoinen päivä oli houkutellut ison määrän turisteja Suomenlinnaan ja lautalla kävi varsinainen kuhina. Moni halusi kuvata itsensä niin, että jäämassat näkyivät lautan ympärillä.

Kauppatorilla oli selvästi kevättä ilmassa!

Jäätä ja lunta oli meressä Kauppatorin edustalla runsaasti