Haastepostaus: viimeksi lukemani kirja

Olen palannut Keski-Aasian reissusta kotiin väsyneenä, mutta niin onnellisena kokemastani. Ennen kuin alan käymään läpi matkakuviani ja kirjoittamaan kokemuksistani, kirjoittelen pari aloittamaani postausta valmiiksi. Ensimmäinen niistä on haastepostaus.

Kristiina K haastoi blogissaan kertomaan viimeisimmän lukemani kirjan.

Minulla on yksi kirja kesken, joka on suosikkigenreäni dekkaria ja vaikka oikein kelpo dekkari onkin, en olisi halunnut omistaa sille kokonaista postausta. Siis hyvä, että se on jäänyt roikkumaan. Viimeinen kokonaan lukemani kirja on "Isoäiti tanssi sateessa", jonka on kirjoittanut norjalainen Trude Teige.

Olen lukenut viimevuosina useampiakin kirjoja, joissa kuvataan toisen maailmansodan vaikutusta naisten elämään ja olen pitänyt niistä kaikista. On hyvä, että sotaa käsitellään muiltakin kannoilta kuin siitä, mitä tapahtuu rintamalla. Sota vaikuttaa ihmisten elämään niin monin tavoin ja sodan traumojen kaiut vaikuttavat useita sukupolvia eteenpäin. Tätä teemaa käsittelee Teiden kirja.

Kirjassa liikutaan kolmessa eri ajassa. Nykyajassa Juni pakenee väkivaltaista parisuhdettaan sukunsa vanhaan taloon ja löytää sieltä kaksi valokuvaa isoäidistään. Toisessa on hänen isoäitinsä saksalaisen sotilaan kanssa ja toinen on isovanhempien vihkikuva, joka on otettu Junin äidin syntymän jälkeen. Isoäidin menneisyydessä on aukko, josta Juni ei tiedä. Aukko on myös hänen omassa menneisyydessään, koska hänen äitinsä ei eläessään ikinä kertonut, että kuka on Junin isä. Juni alkaa tutkimaan isoäitinsä vaiheita.

Isoäiti oli rakastunut saksalaiseen sotilaaseen ja päätti avioitua hänen kanssaan ja muuttaa Saksaan. Sodan jälkimainingeissa miehittäjän kanssa avioitumista ei katsota hyvällä ja Norja vaatii saksalaisen kanssa avioituvaa luopumaan kansalaisuudestaan. Nuoripari uskoo, että Saksassa heillä on kaikki hyvin, sillä onhan sulhanen hyvästä perheestä, jolla on omaisuutta ja vakaa toimeentulo. 

Nuoripari palaa sodan runtelemaan Saksaan, jossa alueita jaetaan idän ja lännen vaikutuspiiriin eikä rauha ole vielä toteutunut. Saksaan palaamisesta tulee hirvittävä tragedia. Isoäiti jää kodittomaksi ja yrittää taistella tietään takaisin Norjaan. Ihmisten pahuuden keskeltä löytyy aina joku pilkahdus hyvyyttä, joka auttaa jaksamaan. 

Kirja on ollut Norjassa myyntimenestys ja käynnistänyt paljon keskustelua siitä, miten saksalaisten kanssa avioituneita tai seurustelleita naisia on sodan jälkeen kohdeltu. Norjan valtio on esittänyt asiasta virallisen anteeksipyynnön.