Loma alkaa kallistumaan loppusuoralle. Blogi on jäänyt päivittämättä ja muitten blogit vierailematta. Loman alkupuoliskon Lapin matka sujui erinomaisesti. Sää oli ihan älyttömän hyvä - oli lämmintä ja aurinkoa. Lapin matkan jälkeen yritimme hieman urakoida mökillä, mutta helteestä johtuen saimme listasta tehtyä alle puolet. Mökkitalkoitten jälkeen alkoi aivan uudenlainen lomailumoodi nimittäin "Älä tee mitään"-lomaviikko.
Minulla on ollut terveysongelmia ja Hra Kepponen on ollut vähillä lomilla jo useamman vuoden ja tehnyt järkyttävän pitkiä työviikkoja. Niinpä sovimme, että vietämme viikon hiljaiseloa. Pelkkää lepoa ja rentoilua mökillä! Mökiltä ei lähdetä ajelemaan nähtävyyksien tai kulttuuririentojen perässä yhtään mihinkään. Vieraita ei kestitä mökillä ja kyläilykutsuihinkin suhtaudutaan nahkeasti. Eikä tehdä mitään mökkiremppahommia. Ruuan perässä on sallittua hieman autoilla.
Koska luvassa oli pelkkää tylsyyttä, nuoriso päätti jäädä kotiin. Yleensä olen raahannut pojat mökille mukaan ainakin joksikin aikaa. Nyt kysäisin, että kuka haluaa lähteä mökille. Siinä ensimmäinen poika jo ehti kysymään, että montako päivää täytyy olla ja näytti hämmästyneeltä, kun sanoin että ihan on vapaaehtoista eikä tarvitse tulla lainkaan. Ruokahuollon osalta on niin paljon kevyempää mökkeillä kahdestaan. Jos pojat ovat mukana mökillä, niin ohjelmassa on tikkakisaa, mölkkyä ja pienellä pöydällä biljardia ja sitten lettujen paistoa ja grillaamista ja muita ruokintasuoritteita. Nuokaan aktiviteetit eivät sopineet loman teemaan.
Hra Kepponen hieman epäili, että pystynkö vain olemaan viikon. Sehän meni oikein sujuvasti! Haluaisin sanoa, että olen ollut ulkona kaiken ajan. Mutta en tykkää kuumasta ja aika paljon olen lukenut sisällä ilmalämpöpumpun viileydessä. Kun kuumin paahde on kääntynyt pois mökkirannasta olen lueskellut siellä ja tietysti olen uinut paljon. Vesi on +28 ja vesijuoksulenkin pituutta on rajoittanut ainoastaan oma viitseliäisyys. Kylmä ei tule vesijuostessa lainkaan. Hieman jännittää, että tuleeko mökkijärveen sinilevää. Sitä ei yleensä ole, mutta eipä yleensä ole vesi lämpötilaltaan +28C.
Muutama kuva "Älä tee mitään"-viikolta
Iltapäivällä tai illansuussa olen voinut oleskella rannalla. Olen muutaman kerran ehtinyt kiroamaan, että kannattiko kaataa kaikki puut, kun ei ole enää lainkaan varjoa. Mietin auringonvarjon ostamista, mutta shoppailu ei kuulu viikon teemaan lainkaan.
Pääasiallinen viihde "Älä tee mitään"-viikolla on ollut uimisen ohella lukeminen. Ja myöhemmin toki selviää, että myös syöminen.
Viikkossa tuli luettua kuusi kirjaa. Tai oikeastaan 6,25 kirjaa. Koska yhden aiemmin aloitetun luin loppuun.
En ole laittanut kertaakaan "Älä tee mitään"-viikolla ruokaa. Aikamoinen saavutus! Tein puolikkaan täytekakun kaupan valmiista pohjasta. Edellisen puolikkaan olin tehnyt jo aikaisemmin kesällä. Kakun tein siihen tyyliin kuin mummoni täytti täytekakun.
Ensimmäiseen kerrokseen tulee banaania, mansikkaa ja kermavaahtoa. Mummo tosin muussasi banaanin haarukalla. Toiseen tulee kerrokseen mansikkasurvosta ja kermavaahtoa. Päälle kermavaahto ja mansikoita.
Ensimmäinen kerros
Mummoni tyylillä kakkupohja kostutetaan aina kahvilla. Mummo käytti mustaa suodatinkahvia, mutta minäpäs kostutin kakun cappucinolla. Toimii!
Kakkupohja kostetaan kahvilla molemmin puolin. Hra Kepponenhan ei juo kahvia, mutta ei ole sanonut näistä mummokakuista ikinä mitään, että kahvi maistuisi pahasti läpi.
Kirkkonumen Bistro O mat on vaihtanut omistajaa vuodenvaihteessa ja on nykyisin nimeltään Bistro. Kesään kuuluu ainakin lounaat siellä, joten perinteestä piti pitää kiinni. Tapasin lounaalla ystävääni Kirsiä Bistrossa. Paahdettu kirjolohi ja risotto oli erinomainen annos!
Bistron lounas
Herkullinen lohiannos kannusti palaamaan Bistroon uudestaan "Älä tee mitään"-viikolla. Bistrovierailut voi aina perustella sillä, että pitää käydä ruokakaupassa. Lounaslistalta seuraavaksi houkuttelevin annos oli ankankoipi confit. Se oli vähän pettymys sekä minulle että Hra Kepposelle. Uusien omistajien Bistro ei saa vielä yhtä varauksetonta hehkutusta kuin edeltäjänsä. Laaduntarkastelua pitää jatkaa.
Ankankoipi confit
Hra Kepposen veljen perhe kävi moikkaamassa meitä mökillä. Tarjoiluksi täytin croissantit rucolalla, mansikkaviipaleilla ja briejuustopaloilla. Kylläpäs maistui! Mansikoita meillä on ollut jääkaapissa koko ajan. Kesän bucket listallanihan oli päivittäinen marjojen syöminen. Ostamani mansikat ovat olleet pääsääntöisesti tavanomaista heikompia. Ne ovat suuria ja kauniita, mutta aika mauttomia ja kovia. Yhden rasian löysin vanhaa kunnon Polkaa. Jälkikäteen harmitti etten heti kaupassa maistanut siitä rasiasta ja mennyt saman tien ostamaan 5kg Polka-laatikkoa.
Tuolla takana on se kesän paras mansikkarasia
"Älä tee mitää"-viikkoa kai pitäisi sanoa ruokaviikoksi. Hra Kepponen tekaisi meille yhden suosikkiruuistamme Blankon lammaspastan.
Viikon ruokahuipentumana onnistuin saamaan pöydän Espoon Kauklahden todella suositusta napolilaista pizzaa tarjoavasta Edvin-ravintolasta. Olen yrittänyt koko kesän viedä sinne pizzaa rakastavan Hra Kepposen ja vihdoin onnistuin. Ravintolaan voi toki mennä jonottamaan terassille tai baaritiskille syömään, mutta minulla ei ollut lainkaan käsitystä, että minkälaisista jonotusajoista on kyse.
Edvinin massiivinen italialainen pizzauuni lämpeää koivuhaloilla
Jaoimme alkupalaksi vitello tonnaton. Pizzat ovat kyllä niin isot, että alkupalat ovat tarpeettomat. Vitello tonnatto on yksi suosikkialkupaloistani ja tämä oli ihan kelpo suoritus.
Jaoimme kaksi pizzaa ja pyysimme keittiötä tekemään jaon. Vasemmalla on valkoinen Funghi, jossa on kantarelleja ja herkkusieniä. Se sienen maku oli niin erinomainen. Aivan huippu pizza. Oikealla oli Diavola+burrata pizza, joka oli sopivan tulinen.
Onnellinen "Älä tee mitään"-lomailija on päässyt pizzalle
Jälkiruuat olivat erinomaiset. Etualalla limoncello posse, mansikkaa ja raparperia. Takana vieläkin parempi jälkiruoka eli pistaasipehmis.
Viikko tekemättömyyttä on nyt lusittu ja sunnuntaina saisi vaikka tehdäkin jotain. Arvatkaapas vaan, että viitsinkö. Ehkä lueskelen vähän blogeja sentään. Tietokoneeni on ollut kaksi viikkoa kiinni. Sekin on aika hämmästyttävää.
Ensi viikolla minulla on vielä pari lomapäivää ja niissä on ohjelmaa. Toivottavasti ensi viikolla ehdin kirjoittelemaan lisää ainakin pohjoisen reissusta ja muista kesäkuulumisista. Minun puolestani tämä helle saisi jo hellittää.
Mukavaa sunnuntaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti