Helsinki kukkii - alppiruusuja ja kesäkukkia

Pomon viiden viikon sijaistuksesta on kohta kaksi takana. Jakso on ollut taas selvästi oletettua työllistävämpi ja se tuntuu omassa jaksamisessa. Voimani olivat pahasti ehtymään jo ennen tätä pestiä. Kesästä pitää yrittää nauttia aina kun se on mahdollista. Helppo (ja niin keski-ikäinen) ratkaisu kesästä nauttimiseen on kukkabongaus.

Fysioterapiareissullani päätin ajaa keskusten kautta ja käydä katsomassa minkälaiset kesäkukat on Esplanadin puistoon istutettu täksi kesäksi. Kukat olivat tulleet muutamia päiviä aikaisemmin ja ne olivat vielä aika pienet, mutta ihanan värikkäät!

Runebergin patsaan ympärillä on näin kauniin värikäs kukkameri. Tykkään!

On väriä ja korkeuseroja

Näitä pitkiä kukkapenkkejä on useita

Koristeomenapuu on pudotellut kukanterälehtiä reilusti

Kukkabongaus alkoi ennen Esplanadia oikeastaan jo fysioterapeutin edestä. Talon edessä kasvaa kookas, upeasti kukkiva sireeni, jonka tuoksu oli niin ihana.

Ihana tuoksu!

Sitten kohti seuraavaa kukkabongauspaikkaa. Olen käynyt monena vuotena Haagan alppiruusupuistossa. Se on kuin satukirjasta! Tänä vuonna kävin siellä tiistaina 17.6. joka on selvästi aikaisempia vuosia myöhemmin. Minulla oli tarkoituksena viedä vaari mukanani Haagaan jo aiemmin, mutta vaari ei jaksanut lähteä ja siksi minultakin meinasi jäädä alppiruusut kokonaan bongaamatta. Haagan alppiruusupuisto on minusta kaupungin komein kukkabongauspaikka! 

17.6. alppiruusuissa oli vielä kukkkia jäljellä, mutta monet kukat olivat jo lakastuneet. Atsaleoissa oli ehkä enemmän kukkia jäljellä kuin alppiruusuissa, mutta eivät nekään enää olleet aivan parhaassa loistossaan. Tein kukkabongausretken paluumatkallani toimistolta. Kotiinpäin ajaessa Kehä I oli jyrsitty pitkän matkaa toista kaistaa asfaltointia varten ja se ilmeisesti jymäytti koko liikenteen. Oli hyvä päätös mennä kuuntelemaan lintujen liverrystä ja katsomaan kukinnan loppua Haagan alppiruusupuistoon.

Tosi komea portti alppiruusupuistoon, en ole nähnyt sitä aikaisemmin.

Haagan alppiruusupuisto on avoin ja maksuton kaupungin puisto, joka toimii samalla Helsingin Yliopiston kasvinjalostuksen koealueena. Siellä on jalostettu Suomen oloihin sopivia alppiruusuja. Osa alppiruusuista on kasvanut todella kookkaiksi ja korkeiksi pensaiksi.

Tässä kuvassa näkyy hyvin rhodojen korkeus

Ja koko näkyy tässäkin 

Mikä upeus!

Atsaleat kasvavat omalla alueellaan ja nyt vielä kurkistus puiston siihen osaan.

Ihan huikean hieno väri

Atsaleapuolella on myös jonkin verran rhodoja, ihana satupolku!

Kevään ja kesän suunnitellut kukkabongaukset on nyt nautiskeltuna. Tosin eihän sitä, että minkälaisia puistoja ja luonnonkukkia sitä osuu matkan varrelle. Lupiiniojassa kävin Pirkanmaalla poseeraamassa ystäväni Leenan kanssa, mutta siitä lisää myöhemmin. Oli taas varsin ruokaisa reissu :)

Kesänautiskelussa ja bucket litassa toivon pian siirtyväni mansikoihin. Kesän ensimmäiset kotimaiset mansikat olivat niin kalliita, että päätin vielä vähän odottaa.  

Kohta on juhannus. Suurin osa perheestämme lähtee viettämään juhannusaattoa mökille ukki-apen kanssa. Ohjelmassa on saunomista ja syömistä. Meillä olisi ollut kaikilla nuorilla muitakin menoja, mutta juhannusruokapöydän kutsu vei voiton - etenkin kun appi lupasi hankkia poikien rakastamaan hunajakonjakki savulohta.

Mukavaa juhannusta!

Kesäteatterissa ja illallisella Krapissa

Yritimme pidempään sopia ystäväni Katin kanssa tapaamista. Aina oli kalenterit ristikkäin kiinni, sitten aika lyhyellä varoitusajalla löytyi sopiva aika. Katselimme kulttuuritarjontaa ja Krapissa esiintyvään Keski-Uudenmaan teatterin (KUT) näytökseen oli vielä saatavana lippuja. Päätimme suunnata Krapiin.

Krapi on viehättävä paikka Tuusulassa, joka on toiminut jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Vanhan päärakennuksen ja pienen hotellin ympärille on noussut uusia rakennuksia kuten kesäravintola Mankeli, Krapin paja talvikauden keikkoja varten ja kesäteatteri jossa KUT esiintyy. Krapi on lähtenyt mukaan saunabuumiin, mutta se minulla on vielä koestamatta. 

Krapin vehreyttä, vanha päätalo pilkistää puiden välistä

Päätalo, siellä tarjoillaan Krapin pitopöytää. Se on erinomainen!

Ihanat kukat päätalon edessä

Sireenit tuoksuvat niin ihanalta

Hetken aikaa hiukset olivat melkein kuosissa ja silmämeikki paikoillaan

Ulkona kävi sellainen tuuli, että hiukset olivat nopeasti takussa ja silmätkin vuotivat tuulesta ja siitä, että hiuksia meni silmiin

KUTin tämän kesän teatterikappale on nimeltään Suurenmoista! Se kertoo varakkaasta seurapiirirouvasta Florence Foster Jenkinsistä, joka rakasti musiikkia ja halusi laulaa oopperaa. Florence oli laulajana todella huono. Se ei häntä pysäyttänyt. Florence teki levytyksiä ja piti konsertteja. Kyseessä on siis oikea henkilö. Florencesta on tehnyt myös elokuva, jossa pääosaa näytteli Meryl Streep. Florence konsertoi jopa Garnegie Hallissa ja se oli loppuunmyyty.

Ihmiset voivat sanoa, että en osaa laulaa, mutta kukaan ei voi sanoa, että en laulanut.

Florence Foster Jenkins

Jos Florence kiinnostaa, niin lisää voi lukea vaikka tästä Ylen artikkelista: Florence Foster Jenkins ja huonon laulun taika – Musiikki – yle.fi

Minusta Florence on ristiriitainen hahmo. Toki hatunnosto sille, että uskaltaa elää valitsemallaan tyylillä sekä taiteen tukemiselle. Toisaalta ei vaadi samalla tavalla rohkeutta elää valitsemalla tyylillään, kun on rikas perijätär, kun jos pitäisi elättää itsensä työllä. Ehkä Florencen halussa esiintyä ja laulaa on myös jonkinlaisia narsistisia piirteitä - halua olla ihailun kohteena. Siitä varmaan kaikki ovat samaa mieltä, että Florence oli oman tiensä kulkija.

Näytelmän tyylilajina on komedia. Komedia on hirveän vaikea laji. Sanoisin esityksestä, että sellaista hyvää keskitasoa tai vähän ylitse. Viihdyin näytelmän parissa, vaikka ei se juurikaan naurattanut eikä puhutellut. Kyllähän tekemisessä toki näkyy se, että KUTin näyttelijät ovat ammattilaisia. 

Alla olevat kuvat Keski-Uudenmaan Teatteri KUT | Kulttuuria Keravalla ja Tuusulassa

Ihan täysi kymppi oli Krapin ruoka. Söimme kesäravintola Mankelissa. Listalla oli niin paljon herkullisen oloisia annoksia, että oli suorastaan vaikea valita. Päädyimme molemmat samaan kesämenuun.

Aivan taivaallinen Skagen!

Oi, kertokaa minulle mistä saisi ostaa hyviä katkarapuja. Vaikka kuinka varoen sulattelen kaupan pakastealtaa katkaravut, ne ovat yleensä aina aika mauttomia. Olen ennen tuota leipää ehtinyt haaveilemaan oikein hyvältä katkarapuleivästä ja tekisin niitä mielelläni kotona, mutta mistä hyvät katkikset?

Nieriäannos. Myöskin todella hyvää!

Jälkiruoka on myöskin niin hyvää!

Onhan tämä ihan huikea kokonaisuus: upea miljöö, kesäteatteria, ystävän seura ja todella hyvää ruokaa. Ja kesän bucket listalta voin ruksia kesäteatterin koetuksi.

Myöskin vähintään kolmen raparperiherkun syöminen melkein edistyy. Kävin metrolla keskustassa ja Kampin K-kaupan tiski mainosti raparperipullia. Heti ostin yhden mukaani siitä palvelutiskiltä. Pulla oli mukavan kuohkea, siinä oli rahkatäytettä, mutta vain kolme palaa raparperia. Siis vain kolme palaa! Siinä pullassa, joka näkyi, oli taatusti enemmän raparperia. Koen itse hieman huijatuksi. Mutta olihan se ihan hyvä pulla.

Että tälläinen raparperipulla. Minua on petetty!

Mukavaa perjantaita!

Kesän bucket list

Kesäkuusta on hurahtunut jo ensimmäinen viikko. Nyt onkin korkea aika miettiä ja kirjata ylös, että mitä haluaisin kesällä tehdä ja kokea. Minun pitää olla kesäsuunnitelmien kanssa varovainen. Mopo lähtee keulimaan niin helposti. Olen onnistunut uuvuttamaan itseni matkailulla, mökin remppahommilla sekä liian täydellä sosiaalisella kalenterilla. Nyt tänä kesänä otan rennommin.

Kesän ja loman ykköstaivoite on selkeä. Se ei ole se kaikken antoisin, mutta siihen pitäisi panostaa ihan kunnolla.

1. Vesijuoksua ja polven liikkuvuusharjoituksia säännöllisesti
Olisi huippua, jos olisi niin lämmintä järvivettä, että mökillä voisi vesijuosta. Muuten on ponnistettava koko kesä uimahalliin tai maauimalaan - myös mökiltä. Maauimalat ovat minulle tosi mieluisia paikkoja. Vesijuoksemisen lisäksi haluaisin tehdä retken johonkin minulle uudelle uimarannalle. Toivottavasti pääsen uimaan lähirannalla jo kesäkuussa.

Aamukahvit Leppävaaran maauimalassa vesijuoksun jälkeen

2. Kesäteatteria ja mielellään kaksi kesäkeikkaa
Vähintään kerran kesässä pitää käydä kesäteatterissa. Aleksis Kivi juhlista olemme puhuneet ystäväni kanssa. Kesäkeikkoja toivon kesään ainakin kahta. Ensimmäiseen kesäkeikkaan on jo liput, mutta sinne olen menossa seuraksi. Kuopuksemme soittaa bassoa ja hänen musiikkimakunsa on raskaampaan suuntaan kallellaan. Ostimme hänelle liput Iron Maidenin konserttiin ja olemme Hra Kepposen kanssa hieman vääntäneet siitä, että kumpi joutuu lähtemään mukaan :) Olen voittaja tai häviäjä, miten tätä nyt sitten katsookaan. Iron Maiden odottaa minua. Ihan ensimmäinen heavy konsertti tämä ei ole minulle. Olen ollut Provinsissa vuosikausia tai -kymmeniä sitten, kun pääesiintyjänä oli Black Sabbath. Me emme menneet sinne sen takia lainkaan vaan ihan yleiseen lystinpitoon. 

3. Kesäherkkuja ja etenkin mansikoita
Aion syödä joka päivä tuoreita kotimaisia mansikoita tai vadelmia. Odottelen vesikielellä jo kantarelleja. Aion syödä vähintään kolmea erilaista raparperijälkkäriä. Kukkakaaliruuat ovat tietenkin kesäruokalistalla myöskin. 

Tähän kohtaan onkin pakko laittaa kysymys? Mikä on lempi omatekemäsi kesäherkku? Jos vaikka saisin inspiraatiota johonkin uuuteen kesäherkkuun.

Tätä Maisemakahvilan raparperipiirakan nimellä kulkevaa piirakkaa aion tehdä kesällä 2025

4. Joku pieni kesäretki vaarin kanssa
Kesä on ollut vaarille välillä hankalaa aikaa. Edellisinä hellekesinä vaari on kärsinyt säärihaavasta ja siihen on mennyt viikkoja. Toivon, että nyt tänä kesänä pääsisimme tekemään jonkin pikkuretken. 

Tässä ollaan vaarin kanssa Fiskarsissa kesällä 2022

5. Kirjojen lukemista
Olen jo ottanut somesta useita inspiraatio kansikuvia hyviksi kehutuista dekkareista. Minulle on siis tulossa fiktiivisten murhien kesä!

6. Kesämatka Lappiin Hra Kepposen kanssa
Tänään olen tehnyt Lapin matkaan liittyviä varauksia. Olisipa aurinkoista säätä. Tai edes sateentonta. Viimeksi olen ollut kesällä Lapissa vuonna 2021. Juhlimme pohjoisen kiertomatkalla ystäväni Sirpan kanssa 50v synttäreitäni. Ivalossa oli +32 ja Gardajärvellä jossa minun piti olla alunperin juuri tuohon aikaan oli vain +25 ja pilvistä ja sateitakin ripsi.

Meri-Lapissa Tornion seudulla olen ollut tuon jälkeenkin, mutta siellä maisemat ovat erilaiset. Tornion joki on tosin upea! 

Odotan niin näitä Lapin maisemia

7. Joku kiva saunareissu
Haaveena olisi kavereiden kanssa joku kiva saunareissu jossa pääsee myös uimaan. Jos ei löydetä yhteistä aikaa mihinkään kivaan kaupalliseen paikkaan, niin toivottavasti pääsemme saunomaan meidän mökillemme tai ystäväni aivan uudelle mökille.

8. Mökkirannan laittoa
Tein mökille sellaisen pienen auringonotto ja kahvittelupaikan. Talvella mökkitontilla kävi joku pieni metsäkone ja hiekkarantani on rikki ja rannassa on vielä siivottavaa.

Parempi lopettaa listaus kahdeksaan eikä ahnetia yhtään enempää :)

Mitä sinä toivot kesältäsi?

Vaarin 88v synttärit ja kahdet lakkiaiset

Toimitan nykyisin nuorisollemme jonkinlaista kotikutoisen stand up koomikon virkaa. Olen taas tahattomasti onnistunut naurattamaan heitä kunnolla. 

Kerroin koko perheelle, että nyt vaarilla tulee mittariin niin kiva luku, että sitä on ehdottomasti juhlittava kunnolla. Ja se luku on 88!. Nuoriso nauroi kippurassa ja sanoi, että eivät hyväksy poliittisia näkemyksiäni. Kuulemma uusnatsit käyttävät diskreetisti 88 tarkoittamaan HH eli Heil Hitler. 

Vaikka jotku yrittävät tärvellä toisilta ilon huudella, että 88-juhlat ovat hieno asia, en antanut sen lannistaa. Perinteisten kakkukahvien sijasta päätimme tehdä pienen synttäriretken Lapinlahteen. Nuoriso hihitteli taas, kun kuulivat, että vien isäni 88-juhlien kunniaksi entiseen mielisairaalaan. Paikkahan on yksi Helsingin kauneimmista ja se oli vaarin toiveenakin. Minun kustannuksella hihittelevästä nuorisosta kaksi jäivät juhlista pois. Yhden oli ehdottomasti lähdettävä hakemaan tyttöystävän luokse unohtunut passi, jotta hän pääsi kavereiden kanssa baariin koulunpäättäjäispäivänä ja yksi oli flunssainen.

Retkiohjelmaan kuului kävelyä sen verran kuin vaari jaksoi ja sitten synttärikahvit Lapinlahden Lähteen kahvilassa. Sen jälkeen katselimme pientä museokäytävän pätkää, jolla kerrottiin paikan historiasta.

Puisto Lapinlahdessa on todella kaunis

Vaari, Hra Kepponen ja esikoinen

Synttäritarjoilut olivat tällä kertaa aika arkiset. Mutta hyvää pullaa :)

Rakas päivänsankarimme, vaari 88v

Juhlahumua oli tarjolla myös lakkiaisten muodossa. Meille kahdessa tärkeässä perheessä juhlittiin tuoretta ylioppilasta. Molemmat ylioppilaat olemme tunteneet aivan vauvoista saakka. Serkkuni perheessä juhlittiin heidän tytärtään ja pitkäaikaisen ystäväni Tiinan perheessä heidän poikaansa. Toiset juhlat olivat Lahdessa ja toiset Vantaalla. Lisäksi esikoisella oli hänen hyvän ystävänsä lakkiaiset ja keskimmäisellä oli kutsu kahden ystävän lakkiaisiin, joista toisiin hän oli lupautunut jo hyvän aikaa sitten menemään. Päädyimme sellaiseen ratkaisuun, että jaoimme perheen kahtia. Minä lähdin esikoisen ja kuopuksen kanssa Lahteen ja Hra Kepponen keskimmäisen kanssa Vantaalle. Jako oli siinä mielessä myöskin onnistunut, että perheen kaksi ekstroverttia menivät eri juhliin.

Hienot juhlat oli molemmissa kodeissa ja ilo oli päästä osallistumaan näin jaettuna molempiin juhliin. 

Serkkuni tyttären lakkiaiset joissa olin esikoisen ja kuopuksen kanssa

Tiinan pojan juhliin osallistui Hra Kepponen ja keskimmäinen

Meillä on yhdet omat juhlat jääneet kokonaan juhlistamassa. Meidän keskimmäisemme täytti toukokuussa 18v. Meillä on nyt perheessä kaksi täysi-ikäistä poikaa. Juhlat ovat jääneet juhlimatta sen takia, että poika oli juhlapäivänään koulun järjestämällä matkalla Pariisissa. Matka oli myös synttärilahjamme. Mutta kakkukahvit juodaan kunhan vaan ehditään.